5.1 Sosiaalityö ja palveluohjaus

Tietoa sosiaaliturvasta ja neuvontaa ja ohjausta palveluihin hakeutumiseksi saa hyvinvointialueen sosiaalityöntekijältä ja vammaispalveluohjaajalta. Heihin kannattaa ottaa yhteyttä myös palvelutarpeen arvioinnin ja palvelusuunnitelman saamiseksi. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen ole muutoin ilmeisen tarpeetonta. Myös sairaaloiden sosiaalityöntekijät, kuntoutusohjaajat, potilas- ja vammaisjärjestöt sekä yhteispalvelupisteiden henkilökunta neuvovat ja ohjaavat palveluihin.

Sosiaalihuoltolaki, Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta

5.2 Tukea lasten hoitoon

5.2.1 Lasten kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja joustava hoitoraha

Lasten kotihoidon tuki

Vanhempainrahakauden päätyttyä alle kolmevuotiaiden lasten vanhemmat voivat valita kunnallisen varhaiskasvatuspaikan, lasten kotihoidon tuen ja lasten yksityisen hoidon tuen välillä. Kotihoidon tukea haetaan Kelasta. Kotihoidon tukea voi saada, kun alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja häntä hoidetaan kotona. Alle 3-vuotiaan kotona hoidettavan lapsen muista alle kouluikäisistä sisaruksista voidaan myös maksaa kotihoidon tukea, jos heillä ei ole kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa.

Yksityisen hoidon tuki

Yksityisen hoidon tukea voi saada, jos alle kouluikäistä, yli yhdeksän kuukauden ikäistä lasta hoitaa palkattu hoitaja tai yksityinen varhaiskasvatuksen tuottaja. Yksityisen hoidon tukea voidaan maksaa siihen saakka, kunnes lapsi menee kouluun. Kotihoidon tukeen ja yksityisen hoidon tukeen kuuluu hoitoraha sekä tulosidonnainen hoitolisä ja kuntalisä kotikunnasta riippuen.

Joustava hoitoraha

Jos vanhempi lyhentää työpäiväänsä alle 3-vuotiaan lapsen hoitamisen vuoksi siten, että hänen työaikansa on korkeintaan 30 tuntia viikossa tai enintään 80 prosenttia normaalista kokotyöajasta, hän voi hakea Kelasta joustavaa hoitorahaa. Joustavan hoitorahan määrä lasketaan työajan perusteella. Joustavaa hoitorahaa voivat saada molemmat vanhemmat, kun he hoitavat lasta eri aikaan.

Joustavaa hoitorahaa voi saada samaan aikaan yksityisen hoidon tuen kanssa ja myös silloin, kun lapsi on osan aikaa kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Joustavaa hoitorahaa maksetaan kerrallaan vain yhdestä lapsesta.

Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta

5.2.2 Osittainen hoitovapaa

Osittaista hoitovapaata voi saada perusopetuksessa olevan lapsensa toisen lukuvuoden päättymiseen saakka (1.-2.-luokilta). Pidennetyn oppivelvollisuuden (ks. luku 5.3.5) piirissä olevan lapsen osalta osittaista hoitovapaata voi saada kolmannen lukuvuoden päättymiseen saakka. Vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan lapsen vanhemmilla on oikeus käyttää osittaista hoitovapaata kunnes lapsi täyttää 18 vuotta, jos lapsi vaatii erityistä huoltoa tai hoitoa.

Osittaista hoitovapaata voi käyttää työajan lyhentämiseen esimerkiksi tekemällä 6-tuntisia työpäiviä tai 4-päiväistä työviikkoa, mutta keskimäärin lyhennetty työskentelyaika voi olla enintään 30 tuntia viikoittain. Järjestelyistä tulee sopia työnantajan kanssa. Työajan lyhennyksen osalta ei makseta palkkaa. Kela maksaa osittaista hoitorahaa kouluikäisen lapsen kahdelta ensimmäiseltä lukuvuodelta.

Työsopimuslaki

5.2.3 Osittainen hoitoraha

Kelasta voi hakea osittaista hoitorahaa, kun lapsi aloittaa koulun ja vanhempi lyhentää työaikaansa eli on osittaisella hoitovapaalla. Osittaista hoitorahaa maksetaan 1. ja 2. luokalla olevasta lapsesta lukuvuoden loppuun asti (31.7.). Vanhemmat, joiden lapsi on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, voivat saada osittaista hoitorahaa kunnes lapsi päättää kolmannen perusopetusvuotensa.

Osittaisen hoitorahan edellytyksenä on, että vanhemman keskimääräinen viikoittainen työaika on enintään 30 tuntia viikossa. Osittaista hoitorahaa voidaan maksaa molemmille vanhemmille, mutta he eivät saa hoitaa lasta yhtä aikaa. Toinen vanhemmista voi lyhentää työaikaansa esimerkiksi aamusta ja toinen illasta. Osittaista hoitorahaa maksetaan kerrallaan vain yhdestä lapsesta. Sama vanhempi ei voi saada samaan aikaan osittaista hoitorahaa yhdestä ja joustavaa hoitorahaa toisesta lapsesta.

Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen ei ole sidottu aikaan, jolta Kela maksaa osittaista hoitorahaa.

Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta

5.2.4 Alle 16-vuotiaan vammaistuki

Kela voi myöntää alle 16-vuotiaan vammaistukea, jos pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavan ikäiseen terveeseen lapseen. Oikeus vammaistukeen ja tuen suuruus määräytyvät sairaudesta tai vammasta aiheutuvan haitan, avun tai ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella. Sairauden tai vamman diagnoosi ei yksin ratkaise lapsen oikeutta vammaistukeen.

Vammaistuki voidaan myöntää määräajaksi tai siihen asti kun lapsi täyttää 16 vuotta. Kela ratkaisee asian sen mukaan, miten pysyvä lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus on, ja miten paljon nämä sitovat perhettä. Määräaikaiseksi myönnettyyn tukeen voi hakea jatkoa.

Tuen määrät v. 2024 ovat:

• perustuki 108,89 euroa/kk
• korotettu tuki 254,10 euroa/kk
• ylin tuki 492,71 euroa/kk.

Perusvammaistuen edellytyksenä on, että lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta. Korotettua vammaistukea maksetaan, kun lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuus ovat vaativia tai vievät päivittäin huomattavasti aikaa. Ylin vammaistuki on tarkoitettu lapsille, joiden hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vaativaa ja ympärivuorokautista rasitusta ja sidonnaisuutta. Hakemukseen liitetään lääkärintodistus.

Kun lapsi täyttää 16 vuotta, hänellä voi olla oikeus 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen, nuoren kuntoutusrahaan tai joissakin tapauksissa eläkettä saavan hoitotukeen.

Laki vammaisetuuksista

5.2.5 Omaishoidon tuki

Ks. luku 4.7

5.2.6 Hoitoapua kotiin

Hyvinvointialueen sosiaalitoimistosta, kotipalvelusta tai lasten neuvolasta voi tiedustella tilapäistä hoitoapua kotiin ja hoidosta perittäviä maksuja. Lapsiperheillä on oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kotipalvelun saaminen ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta. Voit saada lapsiperheiden kotipalvelua, kun perheesi tarvitsee tilapäistä apua ja tukea vanhemmuuteen ja arjessa selviytymiseen tai lastenhoitoapua esim. yllättävän sairastumisen tai vanhemman välttämättömän asioinnin, kuten lääkärikäynnin ajaksi.

Lastenhoitoapua voi tiedustella myös Mannerheimin Lastensuojeluliitosta, Väestöliitosta tai yksityisiltä hoito- ja hoivapalveluiden tuottajilta.

Jotkut kunnat järjestävät myös tilapäistä varhaiskasvatusta kotona hoidettavalle lapselle. Tilapäinen varhaiskasvatus on väliaikaista. Hoitopäivät laskutetaan erikseen ja maksut riippuvat hoitopäivän pituudesta. Tilapäistä varhaiskasvatusta voi tiedustella varhaiskasvatuksen tai yksittäisen päiväkodin johtajalta tai perhepäivähoidon ohjaajalta.

Sosiaalihuoltolaki

5.3 Varhaiskasvatus ja koulu

5.3.1 Varhaiskasvatus

Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta alle kouluikäisille lapsille kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti. Oikeus varhaiskasvatukseen alkaa siitä kuusta, jolloin lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Perheen tilanne, esimerkiksi vanhemman työttömyys tai hoitovapaa, ei vaikuta lapsen oikeuteen saada varhaiskasvatusta. Kaikilla lapsilla on yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen.

Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Tarvittaessa suunnitelmaan kirjataan lapsen tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle tulee taata riittävä yksilöllinen tuki ja ohjaus varhaiskasvatuksessa esimerkiksi avustajan avulla tai huomioimalla lapsi henkilöstömäärässä. Varhaiskasvatuksessa annettava tuki on kolmiportaista. Tuki on perusopetusta vastaavasti yleistä, tehostettua tai erityistä tukea lapsen tuen tarpeen mukaan. Tehostetusta ja erityisestä tuesta tehdään muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös.

Lisätietoja varhaiskasvatuksen vaihtoehdoista saa kuntien varhaiskasvatuksen palveluneuvojilta ja erityislastentarhanopettajilta. Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona perhe voi hakea Kelasta lasten kotihoidon tukea alle 3-vuotiaalle lapselle tai yksityisen hoidon tukea alle kouluikäiselle lapselle (ks. luku 5.2).

Kun kehitysvammaisten erityishuoltoon oikeutetulla lapsella on tarve varhaiskasvatukseen ensisijaisesti kuntoutuksellisista syistä, varhaiskasvatus järjestetään varhaiskasvatuslain sijasta kehitysvammalain perusteella, ja se on asiakkaalle maksutonta. Kuntouttavaa varhaiskasvatusta haetaan oman hyvinvointialueen vammaispalveluista.

Varhaiskasvatuslaki, Asetus varhaiskasvatuksesta, Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta

5.3.2 Koulupäivän aikainen omahoidon tuki

Pitkäaikaissairaalla lapsella on oikeus saada yksilöllisesti tarvitsemansa tuki sairautensa omahoitoon koulupäivän aikana osana kouluterveydenhuollon palveluita. Tuen järjestämisestä vastaa kouluterveydenhuolto yhdessä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa.

Terveydenhuoltolaki

5.3.3 Koulunkäyntiavustaja / Koulunkäynnin ohjaaja

Vammaisella tai muuta erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Koulunkäyntiavustaja / koulunkäynninohjaaja voi olla henkilö- tai ryhmäkohtainen. Avustajan tarvetta arvioitaessa tulee riittävästi ja monipuolisesti selvittää lapsen yksilöllinen tilanne, avun tarve ja muu saatavilla oleva tuki. Avustajan myöntää kunnan opetustoimi.

Perusopetuslaki

5.3.4 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä loma-ajan hoito

Kunta voi järjestää koululaisille aamu- ja iltapäivätoimintaa aamulla ennen koulupäivän alkua, iltapäivällä koulupäivän jälkeen ja koulun loma-aikoina. Perusopetuslain mukainen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien oppilaille, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös. Kunta päättää toiminnan laajuudesta. Toimintaan osallistumisesta voidaan periä kohtuullisia kuukausimaksuja, jotka vaihtelevat sen mukaan, kuinka monta tuntia lapsi osallistuu toimintaan. Kehitysvammaisille lapsille aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään yleensä erityishuoltona, joten siitä ei peritä asiakasmaksuja. Lisätietoja saa oppilaan koulusta.

Kunta voi järjestää koulujen loma-ajan hoitoa vammaisille lapsille, jotka sitä vanhempien työssäkäynnin tai muun erityisen syyn vuoksi tarvitsevat. Kehitysvammaisille lapsille loma-ajan hoitoa järjestetään erityishuoltona. Vammaisille lapsille on mahdollista hakea avustajaa opetustoimen kustantamana myös aamu- ja iltapäivätoimintaan. Myös pitkäaikaissairaan lapsen omahoidon tuesta on huolehdittava aamu- ja iltapäivätoiminnassa.

Perusopetuslaki, Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta

5.3.5 Pidennetty oppivelvollisuus

Lapsille, jotka eivät todennäköisesti saavuta perusopetukselle asetettuja tavoitteita yhdeksässä vuodessa, määritetään pidennetty oppivelvollisuus. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa suoritetaan perusopetuksen oppimäärä joko erityis- tai yleisopetuksessa. Yksittäisiä oppiaineita tai koko oppimäärä voidaan yksilöllistää lapsen tilanteen mukaan. Lähtökohtana myös erityistä tukea tarvitsevan oppilaan osalta on koulupaikan osoittaminen perusopetuslain mukaisesta lähikoulusta. Oppilaan opetus voidaan järjestää osittain tai kokonaan erityisluokalla tai erityiskoulussa, jos opetusta ei voida järjestää yleisopetuksen ryhmässä oppilaan edun edellyttämällä tavalla.

Pidennetty oppivelvollisuus kestää 11 vuotta ja sen piirissä olevat lapset voivat saada esiopetusta jo viisivuotiaina. Oppilaalle laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (LEOPS) ja hänen oppivelvollisuutensa alkaa 6-vuotiaana. Lapsella on tarvittaessa oikeus myös avustajaan. Jos lapselle tehdään päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta, hänelle tehdään samalla kirjallinen päätös erityisestä tuesta. Perusopetuslain mukaan jokaiselle erityiseen tukeen oikeutetulle oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Perusopetuslaki

5.4 Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

5.4.1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lasten lääkinnällistä kuntoutusta järjestävät pääasiassa hyvinvointialueet (sosiaali- ja terveyskeskukset ja sairaalat) sekä Kela. Ensisijainen vastuu kuntoutuksesta on hyvinvointialueella. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö määritellään kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Hyvinvointialue vastaa kuntoutuksen kokonaisuudesta: ohjauksesta ja seurannasta. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat esimerkiksi kuntoutustutkimukset ja -neuvonta, erilaiset terapiat, sopeutumisvalmennus sekä apuvälineet. Pääosa kuntoutuspalveluista on maksuttomia.

Kela järjestää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta vaikeavammaisille lapsille. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteet eivät ole hoidollisia, vaan osallisuuteen ja arjessa suoriutumiseen liittyviä. Kuntoutuksen saaminen edellyttää julkisessa terveydenhuollossa tehtyä asianmukaista kuntoutussuunnitelmaa. Kela korvaa myöntämäänsä kuntoutukseen liittyvät matkat omavastuun ylittävältä osalta kuntoutujalle ja tarvittaessa hänen kuntoutukseen osallistuvalle omaiselleen/läheiselleen (ks. 7.1.4.1).

Apuvälinepalvelut kuuluvat hyvinvointialueen järjestämiin lääkinnällisen kuntoutuksen palveluihin. Vammaisen lapsen tarvitsemat jokapäiväiset liikkumisen, toimimisen ja kommunikoinnin apuvälineet saa sote-keskuksen apuvälinejakelusta tai sairaalasta tai erikoissairaanhoidon toimipaikasta (ks. luku 9). Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet ovat terveydenhuollon asiakasmaksulain nojalla käyttäjälleen maksuttomia.

Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, Terveydenhuoltolaki, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta, Laki- ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

5.4.2 Sopeutumisvalmennus

Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen ja läheisten arjessa pärjäämisen tukemiseksi. Sopeutumisvalmennusta järjestetään kursseina ja vertaistukitoimintana osana kuntoutusta, se voi toteutua yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti ja tarvittaessa olla myös toistuvaa. Sopeutumisvalmennusta järjestävät Kela sekä hyvinvointialueet. Lapsille suunnatut kurssit järjestetään perhekursseina, joille vanhemmat ja sisarukset voivat osallistua. Palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Sopeutumisvalmennukseen hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto B, josta selviää tarve sopeutumisvalmennukselle. Sopivaa kurssia voi etsiä Kelan kuntoutuskurssihausta ja kysyä sairaalasta tai muusta hoitoyksiköstä. Lisätietoa sopeutumisvalmennuksesta Kelan verkkosivuilta.

Potilas- ja vammaisjärjestöt toteuttavat erilaisia kursseja kohderyhmilleen, esimerkiksi sairausryhmäkohtaisia perhekursseja. Näiden kurssien ajalta ei voi hakea kuntoutusrahaa eikä Kelan matkakorvauksia.

Terveydenhuoltolaki, Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta, Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta

5.4.3 Erityishoitoraha

Kelan maksama erityishoitoraha korvaa vanhemman ansionmenetystä siltä ajalta, jona hän osallistuu alle 16-vuotiaan sairaan tai vammaisen lapsen sairaanhoitoon tai kuntoutukseen eikä voi tästä syystä tehdä työtään. Kyseessä voi olla oma lapsi, avio- tai avopuolison lapsi tai adoptiolapsi. Myös henkilö, joka vanhemman tavoin hoitaa lasta, voi saada erityishoitorahaa.

Erityishoitorahan saaminen edellyttää, että lapsen hoitaja

• osallistuu alle 7-vuotiaan lapsen hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, poliklinikalla tai kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla
• osallistuu 7–15-vuotiaan vaikeasti sairaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoitoon tai kuntoutukseen tai
• hoitaa kotona alle 16-vuotiasta vaikeasti sairasta lasta ja kotihoito liittyy lapsen sairaalahoitoon tai sairaalan poliklinikkahoitoon ja kun toipumassa oleva lapsi on palaamassa kouluun tai päivähoitoon ja hoitaja on varalla koulu- tai päivähoitokokeilun ajan.

Erityishoitorahan saaminen edellyttää, että lasta hoitava lääkäri on katsonut vanhemman osallistumisen lapsen hoitoon tai kuntoutukseen tarpeelliseksi ja että henkilö on lapsen hoitoon osallistumisen takia estynyt tekemästä työtään tai opiskelemasta päätoimisesti.

Kotihoidon sekä 7–15-vuotiaan sairaala- ja poliklinikkahoidon ajalta maksetaan erityishoitorahaa vain, jos lapsen sairaus on nopeasti kehittyvässä tai vaativassa hoidollisessa vaiheessa. Hoitava lääkäri arvioi asian. Vaikea sairaus voi olla esimerkiksi leukemia tai muu pahanlaatuinen kasvain, vaikea sydänvika, vaikea palovamma tai tapaturma, vaikeasti tasapainotettava diabetes ja diabeteksen hoidon aloitusvaihe, vaikea mielenterveyden häiriö, vaikea kehitysvamma, vaikea keuhkoastma ja vaikea nivelreuma.

Erityishoitorahaa maksetaan saman sairauden perusteella enintään 60 arkipäivältä lasta kohden, mutta tämä enimmäisaika lasketaan erikseen sairaalahoidon ja kotihoidon ajalta. Maksuaikaa voidaan kotihoidon osalta jatkaa vielä 30 arkipäivällä, ja sairaalahoidon ajalta erittäin painavista lääketieteellisistä syistä pidempäänkin. Erityishoitorahapäivät ovat lapsikohtaisia. Molempien vanhempien saamat erityishoitorahapäivät siis lasketaan yhteen.

Erityishoitorahan suuruus määräytyy vanhempien vuositulon perusteella ja erityishoitoraha on veronalaista tuloa. Erityishoitorahaa on haettava neljän kuukauden kuluessa takautuvasti lapsen hoidon alkamisesta.

Jos erityishoitorahapäiviä on kertymässä runsaasti, kannattaa selvittää kuntoutusrahan mahdollisuus. Kuntoutusrahan suorituspäivillä ei ole enimmäisaikaa kuten erityishoitorahassa. Jos et tiedä, kumpaa etuutta kannattaisi hakea, voit kysyä Kelasta. Lisätietoa Kelan verkkosivuilta.

Sairausvakuutuslaki

5.4.4 Kuntoutusraha vanhemmalle

Kela voi maksaa kuntoutusrahaa korvauksena lyhytaikaisesta ansionmenetyksestä vanhemmalle, joka osallistuu lapsensa sopeutumisvalmennukseen tai perhekuntoutukseen ja on sen vuoksi estynyt tekemästä työtään. Omaisen tai läheisen kuntoutukseen osallistumisen tarpeellisuus on aina perusteltava kuntoutussuunnitelmassa. Kuntoutusraha määräytyy vuositulon mukaan ja on veronalaista tuloa (ks. luku 8.6.1). Kuntoutusrahaa voi saada Kelan ja hyvinvointialueen järjestämän kuntoutuksen tai sopeutumisvalmennuksen ajalta.

Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista

5.5 Lasten terveydenhoito

5.5.1 Lapsen terveydenhoidon kustannukset

Julkisen terveydenhuollon avosairaanhoidon lääkäripalveluista ei peritä maksuja alle 18-vuotiailta. Alaikäisten poliklinikalla saama hoito ja tutkimukset ovat niinikään maksuttomia. Lasten sairaalahoito julkisessa terveydenhuollossa on maksutonta seitsemän vuotuisen omavastuupäivän jälkeen.

Kohtuuttoman suureksi kasvavan maksurasituksen estämiseksi on tietyille asiakkaan maksettaviksi tuleville sosiaali- ja terveydenhuollon maksuille määrätty vuotuinen maksukatto. Perheen lasten julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut lasketaan yhteen toisen vanhemman maksujen kanssa (ks. luku 7.3.1). Kun maksukatto täyttyy, ovat palvelut maksuttomia kaikille niille, joiden maksut ovat kerryttäneet maksukattoa.

Kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin on mahdollista hakea huojennusta tai vapautusta eli maksun perimättä jättämistä. Huojennusta haetaan siitä yksiköstä, jossa kyseinen asiakasmaksu on määritetty (ks. luku 7.3.13). Laskussa on ohjeet, miten toimia, jos ei kykene maksamaan maksua.

Yksityisestä sairaanhoidosta voi saada korvausta Kelan taksan mukaisesti. Esimerkiksi yleis- ja erikoislääkärin vastaanottokäynnin korvaus on 30 euroa.  Yksityisen sairaanhoidon matkakustannuksia korvataan vain, jos matka on tehty Kela-korvattavan hoidon saamiseksi.

Terveydenhuoltolaki, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, Sairausvakuutuslaki

5.5.2 Vaipat

Yli 3-vuotiaat lapset, jotka tarvitsevat vaippoja edelleen päivittäin pitkäaikaisen sairautensa tai vammansa johdosta, saavat vaipat maksutta hoitotarvikejakelusta tai sote-keskuksesta. Vaippatarve käy ilmi lapsen hoitosuunnitelmasta, joka laaditaan yhdessä lapsen hoitavan lääkärin ja perheen kanssa.

Terveydenhuoltolaki, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

5.5.3 Lasten ja nuorten kiireetön mielenterveyspalveluihin pääsy

Alle 23-vuotiaan psykiatrinen erikoissairaanhoito on järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua hoidon tarpeen arvioinnista. Äkillisessä ja kiireellisessä mielenterveyspalveluiden tarpeessa tulee ottaa yhteys omaan terveysasemaan tai päivystykseen.

Terveydenhuoltolaki

5.6 Asuminen, apuvälineet ja arjen tuki

5.6.1 Asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet

Vaikeavammaisen lapsen kodin muutostyöt, muutostöiden suunnittelu ja esteiden poisto asunnon välittömästä lähiympäristöstä sekä asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet korvataan, jos lapsi välttämättä tarvitsee ne vammansa tai sairautensa takia suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Tukea haetaan hyvinvointialueen sosiaalitoimesta tai vammaispalveluista (ks. luku 4.12).

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

5.6.2 Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet

Muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin voi hakea tukea hyvinvointialueen sosiaalitoimesta (ks. luku 4.13).

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta

5.6.3 Ylimääräiset vaatetuskustannukset

Vammainen henkilö voi vammaispalvelulain perusteella saada korvausta ylimääräisistä vaatekustannuksista, jotka johtuvat vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaista suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita. Tukea haetaan hyvinvointialueen sosiaalitoimesta.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

5.6.4 Tukihenkilö ja tukiperhe

Sosiaalipalveluna voidaan järjestää erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai perheelle vapaaehtoinen tai ammatillinen tukihenkilö tai -perhe. Tukihenkilö auttaa ja tukee esimerkiksi viettämällä aikaa lapsen tai nuoren kanssa, viemällä harrastuksiin, tukemalla koulunkäynnin tai motivaation haasteissa ja arjen sujumisessa. Tukiperhetoiminta tarkoittaa tukea tarvitsevan lapsen tai perheen tukemista järjestelyin, jossa lapsi osallistuu normaaliin arkielämään tukiperheessä ja yöpyy tukiperheen luona esimerkiksi viikonloppuisin. Tukihenkilöä ja tukiperhettä haetaan lastensuojelun tai vammaispalvelun sosiaalityöntekijältä. Tukihenkilötoiminta voi olla vapaaehtoistyötä tai ammatillista toimintaa.

Vapaaehtoisuuteen ja vertaisuuteen perustuvaa tukihenkilötoimintaa järjestävät myös monet vammais- ja potilasjärjestöt.

Sosiaalihuoltolaki, Lastensuojelulaki, Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

5.6.5 Lapsen kanssa liikkuminen

Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) voi myöntää vaikeasti vammaiselle henkilölle tai vaikeasti vammaisen henkilön kuljettamista varten liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen (ent. vammaisen pysäköintilupa). Luvan saaminen voi perustua lapsen liikuntavammaan tai johonkin muuhun lapsen erityisongelmaan, jonka vuoksi lapsen saattaminen autosta määränpäähän on vaikeaa (ks. luku 3.5.5).

Lapsen vammaisuuden perusteella voidaan myöntää myös veroetuus auto- ja ajoneuvoveroon. Mikäli auto on tarpeellinen vaikeavammaisen lapsen kuljetuksen vuoksi, voidaan uutena hankittavaan autoon hakea autoveron palautusta tai huojennusta (ks. luku 11.1). Vapautus ajoneuvoveron perusverosta voidaan myöntää, mikäli auton hankintaan on saatu autoveronpalautusta tai mikäli lapselle on myönnetty liikkumisesteisen pysäköintitunnus. Pysäköintitunnusta ja vapautusta ajoneuvoveron perusverosta voit hakea samalla kertaa joko Traficomin sähköisessä palvelussa tai Ajovarman toimipisteissä. Autoveron palautusta tai huojennusta voi hakea Verohallinnolta OmaVerossa tai toimipisteissä.

Kuljetuspalveluja saattajapalveluineen voidaan myöntää hyvinvointialueen sosiaalitoimesta vaikeavammaiselle lapselle, joka ei vammansa takia voi vapaa-ajan matkoilla käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä. Kuljetuspalveluja voidaan myöntää mm. asiointiin sekä harrastus- ja virkistystoimintaan tarvittaviin matkoihin. Kuljetuspalveluja ei voi käyttää terveyden- ja sairaanhoidon matkoihin, vaan ne korvataan muulla perusteella (ns. Kela-kyyti).

Kaikilla esikoululaisilla ja perusopetuksen oppilailla on oikeus koulukuljetukseen, jos matka kouluun on yli viisi kilometriä tai se on oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Vaikeavammaisilla ja pitkäaikaissairailla lapsilla on oikeus koulutoimen järjestämiin koulukuljetuksiin, jos he eivät kykene käyttämään julkista liikennettä. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. Lapset, jotka kuuluvat pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, ovat oikeutettuja koulukuljetukseen. Lisätietoa saa kunnan opetustoimesta sekä lastenneuvolasta.

Autoverolaki, Ajoneuvoverolaki, Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta, Perusopetuslaki, Tieliikennelaki

5.6.6 Henkilökohtainen apu

Vaikeavammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun (ks. luku 4.16). Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun on aina arvioitava yksilö- ja tilannekohtaisesti.

Henkilökohtaista apua annetaan niiden toimintojen tukemiseen, mitkä saman ikäinen vammaton lapsi jo tekisi itse. Henkilökohtaisen avun tarve ei saa perustua ensisijaisesti hoivaan, hoitoon tai valvontaan eikä se siis ole esimerkiksi päivähoitoa korvaava palvelu. Lapsen palvelujen tarve tulee kartoittaa kokonaisvaltaisesti ja pyytää hyvinvointialueen sosiaalitoimea laatimaan kattava palvelusuunnitelma (ks. luku 1.4.3). Varhaiskasvatuksessa tarvittavan avustajan järjestää varhaiskasvatus ja koulussa opetustoimi.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Varhaiskasvatuslaki, Perusopetuslaki

5.6.7 Tulkkauspalvelut ja kommunikaation apuvälineet

Kelalla on tulkkauspalvelujen järjestämisvelvollisuus kuulonäkö-, kuulo- ja puhevammaisille lapsille (ks. luku 4.17). Hyvinvointialueet ovat vastuussa kuulonäkö-, kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden tarvitsemista muista palveluista. Esimerkiksi tulkkauspalvelujen tarpeen arviointiin liittyvä selvittelytyö toteutetaan osana vammaispalvelulain mukaista palvelutarpeen arviointia ja palvelusuunnitelman laatimista.

Kommunikaatioapuvälineet, elleivät ne liity suoraan tulkkauspalveluun, ovat osa hyvinvointialueiden järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta. Viittomakielen opetus ja muu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä opastus kommunikaation parantamiseen ovat vammaispalvelulain tai kehitysvammalain mukaista sopeutumisvalmennusta.

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista, Terveydenhuoltolaki, Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta

5.6.8 Tukea pitkäaikaissairaalle tai vammaiselle vanhemmalle

Apua arjen sujumiseen ja vanhemmuuteen pitkäaikaissairaana tai vammaisena vanhempana kannattaa kysyä omasta hoitoyksiköstä tai hyvinvointialueen muista sote-keskuksista. Vanhemmuuden tuen tarve ja suunnitelma sen järjestämiseksi voidaan kirjata vanhemman omaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja palvelusuunnitelmaan.

Sosiaalitoimessa tai sote-keskuksessa voidaan kartoittaa vanhempien oman tuen ja perheen kokonaistuen tarve. Palveluita voivat olla esimerkiksi taloudellinen tuki, lasten varhaiskasvatus, kodinhoitoapu ja lasten lomatoiminta, tukihenkilö tai tukiperhetoiminta. Hyvinvointialueiden perheneuvolat tukevat pari- ja perhekriiseissä sekä lasten kasvatusongelmissa. Tilanteesta riippuen tukea voi saada neuvolan terveydenhoitajalta ja neuvolapsykologilta tai sote-keskuksen psykologilta.

Hyvinvointialueen sosiaalipäivystys vastaa kiireelliseen hoivan, turvan ja avuntarpeeseen kaikkina vuorokauden aikoina ja viikonpäivinä.

Potilas- ja vammaisjärjestöt järjestävät perheille tukea. Erityistä tukea tarvitseville perheille on järjestöjen toimintana tarjolla esimerkiksi perhekursseja, teemailtoja ja vertaistukihenkilötoimintaa. Useat potilas- ja vammaisjärjestöt antavat sekä ammattimaista että vertaisuuteen perustuvaa apua ja neuvontaa. Verkosta löytyy pitkäaikaissairauden tai vamman koskettamille perheille vertaisten some-ryhmiä, joita ylläpitävät yksityishenkilöt tai potilas- ja vammaisjärjestöt.

Sosiaalihuoltolaki