Tähän kappaleeseen on koottu asioita, joista on uudessa tilanteessa jaksettava huolehtia. Apua, tukea ja ohjausta on saatavissa myös terveydenhuollosta, sosiaalitoimesta, seurakunnasta ja hautaustoimistoilta.

14.1 Eri tahoille tehtävät ilmoitukset ja muut käytännön asiat

Väestötietojärjestelmä saa tiedon henkilön kuolemasta suoraan sairaalasta, hoitolaitoksesta, kuoleman todenneelta lääkäriltä tai poliisilta. Myös Kela, työeläkeyhtiö, seurakunta sekä useimmat pankit ja vakuutusyhtiöt saavat tiedon viranomaisten kautta.

Läheisten tehtäväksi jää ilmoittaa vainajan työnantajalle sekä taloyhtiölle tai vuokranantajalle. Tieto kuolemasta kannattaa ilmoittaa mahdollisimman pian myös sähkölaitokselle sekä puhelin-, tietoliikenne- ja vastaaviin yrityksiin, joihin vainajalla oli asiakassuhde. Posti kannattaa kääntää jonkun läheisen osoitteeseen Digi- ja väestötietoviraston muuttoilmoitus.fi palvelussa tai vastaavalla paperilomakkeella.

Vainajan pankkiasioiden hoitamista varten tarvitaan väestötietojärjestelmän ote tai virkatodistus.

Väestötietojärjestelmän otteen voi tilata Digi- ja väestötietovirastosta sähköisesti, puhelimitse, sähköpostitse taikka varaamalla käyntiajan toimimisteestä. Virkatodistuksen voi tilata seurakunnan sähköisten palvelujen kautta tai puhelimitse. Näiden asiakirjojen avulla kuolinpesän osakkaat saavat tiedot vainajan pankkitileistä sekä voivat tilata perunkirjoitusta varten tarvittavat asiakirjat ja katkaista suoravelotukset. Vainajan tileiltä on mahdollista hoitaa hautaukseen liittyviä kuluja ja maksaa hänen laskujaan, mutta niiltä ei voi nostaa rahaa ennen perunkirjoitusta.

14.2 Hautaus

14.2.1 Hautauslupa

Läheistä hoitanut lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen ja hautausluvan, kun vainajan kuolinsyy on vahvistettu. Hautaamiseen liittyviä käytännön järjestelyjä on mahdollista tehdä jo hautauslupaa odottaessa.

Jos kuoleman syystä tarvitaan tarkempia selvityksiä ennen hautausluvan antamista, lääkäri päättää lääketieteellisestä ja poliisi oikeuslääketieteellisestä kuolemansyyn selvittämisestä. Lääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen liittyvä ruumiinavaus voidaan tehdä myös omaisen pyynnöstä tai viranomaisen pyynnöstä omaisen suostumuksella. Jos epäillään tapaturmaa, rikosta, itsemurhaa, ammattisairautta, myrkytystä tai hoitovirhettä, oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen tehdään joka tapauksessa eikä tähän tarvita omaisten lupaa. Ruumiinavauksesta ei koidu kuluja kuolinpesälle tai läheisille.

14.2.2 Hautauskulut

Hautauskulut maksetaan ensisijaisesti kuolinpesän varoista. Mikäli kuolinpesä on todettu varattomaksi, voi välttämättömiin hautauskustannuksiin hakea täydentävää toimeentulotukea hyvinvointialueelta. Toimeentulotukihakemuksen on liitettävä tositteet kuluista, joihin tukea haetaan, perunkirja sekä selvitys lesken tuloista ja varoista.

Vainajalla saattaa olla oikeus edellisen työnantajan tai ammattiyhdistyksen maksamaan hautausavustukseen. Asiaa voi tiedustella viimeiseltä työnantajalta ja ammattiliitosta. Hautausavustusta maksetaan pakollisista tapaturma-, liikenne-, sotilastapaturma-, sotilasvamma- ja potilasvakuutuksista.

Sotainvalidin kuolinpesällä voi olla oikeus Valtiokonttorin maksamaan hautausapuun. Lisätietoja saa Valtiokonttorista.

Hautausjärjestelyihin saa lisätietoa hautaustoimistoista.

14.3 Perunkirjoitus

Perunkirjoituksen tarkoituksena on selvittää kuolinpesän osakkaat sekä luetteloida kuolleen henkilön ja hänen mahdollisen puolisonsa varat ja velat perinnönjakoa varten. Perunkirjoitusta varten tarvitaan katkeamaton virkatodistusketju eli sukuselvitys, jonka saa väestötietojärjestelmästä, kirkkoherranvirastosta tai seurakuntien keskusrekisteristä.

Perunkirjoitus on toimitettava kaikista Suomessa asuneista ja kuolleista henkilöistä kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolinpäivästä. Tarvittaessa perunkirjoitukselle voi hakea jatkoaikaa. Perunkirjoitusta varten laaditaan perukirja, jossa ilmoitetaan mm. vainajan perilliset sekä pesän varat ja velat. Perunkirjoituksen voi hoitaa itse tai sen voi tehdä pankin lakimies, tuomari, oikeusaputoimiston oikeusavustaja tai hautaustoimisto. Perukirja toimitetaan kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta verotoimistoon perintöverojen määräämistä varten ja se toimii kuolinpesän veroilmoituksena. Lisätietoja verotoimistosta.

Perintökaari

14.4 Perhe-eläke

Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä perhe-eläkejärjestelmää, Kelan hoitama perhe-eläke ja työeläkejärjestelmän perhe-eläke, joka perustuu vainajan ansaitsemaan työ- tai yrittäjäeläkkeeseen. Kelan leskeneläkettä ei makseta 65 vuotta täyttäneelle leskelle, kun sen sijaan työeläkelakien mukaisella leskeneläkkeellä ei ole ikärajaa. Lapsi ja alle 65-vuotias leski voivat saada perhe-eläkettä samaan aikaan sekä Kelasta että työeläkkeitä hoitavista eläkelaitoksista. Kaikkia perhe-eläkkeitä voi hakea Kelan kautta.

Kansaneläkelaki ja Työeläkelait

14.4.1 Leskeneläke Kelasta

Kelan leskeneläkettä voi saada leski, joka ei ole täyttänyt 65 vuotta. Leskeneläkkeeseen kuuluvat alkueläke ja sen jälkeen mahdollisesti jatkoeläke. Alku- ja jatkoeläkkeen lisäksi Kela voi maksaa leskelle asumistukea.

Alkueläkettä maksetaan kuusi kuukautta tai enintään sen kuukauden loppuun, jona leski täyttää 65 vuotta. Lesken omat tulot saattavat vaikuttaa leskeneläkkeen määrään. Jos leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on täyttänyt 50 vuotta, alkueläke lakkaa.

Jatkoeläke koostuu perusmäärästä ja tulosidonnaisesta täydennysmäärästä. Sitä maksetaan sen kuukauden loppuun, jona leski täyttää 65 vuotta. Jos leski solmii uuden avioliiton, ennen kuin hän on täyttänyt 50 vuotta, Kela maksaa hänelle kertasuorituksena sen määrän, joka leskellä olisi ollut oikeus saada seuraavien kolmen vuoden ajalta. Edellytyksenä on, että hän on ehtinyt saada leskeneläkettä vähintään vuoden ajan ennen avioitumistaan.

Lisätietoa: Leskeneläke

Kansaneläkelaki

14.4.2 Lapseneläke Kelasta

Lapseneläke maksetaan alle 18-vuotiaalle lapselle, jonka äiti, isä, äiti-/isäpuoli tai kasvattiäiti/-isä on kuollut. Jos nuori opiskelee päätoimisesti, Kela voi jatkaa lapseneläkkeen maksamista 21 ikävuoteen asti. Lapseneläke muodostuu perusmäärästä ja täydennysmäärästä.

Alle 18-vuotias voi saada perusmäärän lisäksi täydennysmäärän, johon vaikuttavat lapsen muut perhe-eläkkeet.

Lisätietoa: Lapseneläke

Kansaneläkelaki

14.4.3 Leskeneläke työeläkejärjestelmästä

Leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen, jos puolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Lisäksi puolisoiden tulee olla naimisissa toisen puolison kuollessa ja heidän avioliitonsa on solmittu ennen kuin kuollut puoliso täytti 65 vuotta. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolella on oikeus leskeneläkkeeseen samoin edellytyksin kuin aviopuolisolla. Avoliitossa olevalla ei ole leskeneläkeoikeutta.

Lapseton leski saa leskeneläkkeen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: avioliitto on solmittu ennen kuin leski on täyttänyt 50 vuotta, avioliitto on jatkunut vähintään viisi vuotta, avioliitto on solmittu ennen kuin kuollut puoliso täytti 65 vuotta, leski on vähintään 50-vuotias puolison kuollessa tai saanut työkyvyttömyyseläkettä vähintään kolme vuotta.

Lisätietoa: Leskeneläke

Työeläkelait

14.4.4 Lapseneläke työeläkejärjestelmästä

Lapseneläkkeeseen on oikeutettu alle 18-vuotias oma lapsi, ottolapsi ja puolison lapsi, joka asui puolisoiden yhteisessä kodissa sekä rekisteröidyn parisuhteen eloonjääneen osapuolen samassa taloudessa asuva lapsi. Rekisteröidyn parisuhteen lapsilla on samat oikeudet.

Avopuolison lapsi ei voi saada perhe-eläkettä avopuolison kuoleman jälkeen. Myöskään kasvattilapsella ei ole oikeutta työeläkelakien mukaiseen lapseneläkkeeseen kasvattivanhempansa kuoltua.

Työeläkelakien mukainen perhe-eläke (leskeneläke ja lapseneläke) määräytyy kuolleen henkilön oman eläkkeen mukaan. Jos hän ei kuollessaan saanut eläkettä, perhe-eläke määräytyy sen työkyvyttömyyseläkkeen mukaan, jonka kuollut henkilö olisi saanut.

Leskeneläkkeen määrän vaikuttavat lasten lukumäärä sekä lesken omat eläkkeet tai ansiotulot. Omat eläkkeet ja tulot eivät kuitenkaan vaikuta eläkkeeseen ennen kuin nuorin lapsi täyttää 18 vuotta. Lapseneläkkeeseen vaikuttaa edunsaajina olevien lasten määrä. Leskelle ja lapsille maksettavien eläkkeiden yhteismäärä voi enintään olla edunjättäjän eläkkeen suuruinen. Leskeneläke lakkaa, jos leski menee uudelleen naimisiin alle 50-vuotiaana. Tällöin leskelle maksetaan kolmen vuoden leskeneläkettä vastaava kertasuoritus. Lapseneläke lakkaa, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Lisätietoa työeläkejärjestelmän mukaisesta perhe-eläkkeestä

Työeläkelait

14.4.5 Perhe-eläke vahinkovakuutuslaitokselta

Leski ja lapsi voivat saada perhe- tai huoltoeläkettä myös tapaturma-, liikenne-, sotilastapaturma-, sotilasvamma- ja potilasvahinkovakuutuksesta. Jos näiden vakuutuslaitosten perhe-eläke antaa riittävän toimeentulon, Kela ei maksa perhe-eläkkeen täydennysmäärää.

Lisätietoja näistä eläkkeistä saa vakuutusyhtiöiden ja Valtiokonttorin internetsivuilta ja esitteistä.

14.5 Työntekijäin ryhmähenkivakuutus

Leskellä ja lapsella voi olla oikeus korvaukseen ryhmähenkivakuutuksen perusteella, jos kuollut henkilö oli kuollessaan työelämässä. Useimpien alojen työehtosopimukset velvoittavat työnantajan vakuuttamaan työntekijänsä työntekijäin ryhmähenkivakuutuksella. Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta maksetaan korvausta kaikenlaisissa kuolemantapauksissa. Edunsaajia ovat työntekijän puoliso, rekisteröidyn parisuhteen osapuoli ja alle 22-vuotiaat lapset.

Korvauksesta voi tiedustella työnantajalta tai Työntekijäin ryhmähenkivakuutuspoolista. Korvaussummaan vaikuttavat vakuutetun ikä kuolinhetkellä, korvaukseen oikeutettujen lasten määrä sekä se onko kuolema ollut tapaturmainen.

Lisätietoja: Työntekijäin ryhmähenkivakuutuspooli

14.6 Kuolinpesän verotus

Henkilön kuollessa muodostuu kuolinpesä. Kuolinpesän tulot verotetaan ja ilmoitetaan Verohallintoon samojen säännösten mukaan kuin muidenkin verovelvollisten. Kuolinpesän osakkaat ovat vastuussa sekä ilmoittamisesta että veron maksamisesta. Kuolinpesän osakkaita ovat kuolleen henkilön perilliset sekä yleistestamentin saajat ja ositukseen asti myös leski. Tietyn omaisuuden testamentilla perivä henkilö ei ole osakas.

Vainajan kuolinvuoden esitäytetyn veroilmoituksen tiedot voi tarkistaa ja ilmoituksen tarvittaessa palauttaa ja allekirjoittaa joku pesän osakkaista tai muu henkilö, jonka hallussa pesä on tai pesän asioista vastaava asianhoitaja, jos hänet on siihen valtuutettu.

Henkilön kuolinvuoden verotus toimitetaan samalla tavalla kuin jos henkilö itse olisi elänyt vuoden loppuun asti. Kuolinvuotta seuraavina vuosina kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena sen tuloista ja varoista. Tuloja ja varoja ei siis jaeta verotuksessa osakkaiden tuloiksi ja varoiksi.

Kuolinpesä lakkaa olemasta, kun pesän kaikki varat on jaettu perillisten kesken. Kuolinpesän lakkaaminen Verohallinnossa edellyttää, että perinnönjakosopimuksesta toimitetaan kopio verotoimistoon. Kuolinpesä saa esitäytetyn veroilmoituksen vielä perinnönjakovuodelta.

Verotusasioista saa lisätietoa Verohallinnosta.