6. Toimeentulo

6.1 Vammaistuki aikuiselle

16 vuotta täyttäneen henkilön vammaistuen tarkoitus on helpottaa selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Vammaistukea maksetaan Suomessa asuvalle 16 vuotta täyttäneelle pitkäaikaisesti sairaalle tai vammaiselle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan eikä hän ole eläkkeellä.

Toimintakyvyn katsotaan heikentyneen silloin, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään, selviytyä välttämättömistä kotitaloustöistä tai selviytyä työ- ja opiskelutehtävistä. Lisäksi sairauden tai vamman tulee aiheuttaa haittaa, joka yleensä arvioidaan lääketieteellisin perustein sekä avuntarvetta tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta.

Vammaistukea myönnetään:

  • perusvammaistukena 92,14 euroa/kk, jos henkilön viasta, vammasta tai sairaudesta aiheutuu olennaista haittaa.
  • korotettuna vammaistukena 215 euroa/kk, jos haittaa aiheutuu huomattavasti tai avun, ohjauksen tai valvonnan tarve on viikoittain toistuvaa
  • ylimpänä vammaistukena 416,91 euroa/kk, jos henkilö on vaikeasti vammainen tai avuntarve on monissa henkilökohtaisissa toimissa jokapäiväistä, tai avun ohjauksen tarve on huomattava.

Vammaistuki voidaan myöntää korotettuna, jos perusvammaistuen edellytykset täyttyvät ja erityiskustannusten arvioidaan kohoavan vähintään korotetun tuen määrään. Erityiskustannukset ovat tarpeellisia ylimääräisiä kustannuksia, jotka sairaus tai vamma aiheuttaa. Kustannuksina hyväksytään yleensä vain jatkuvat kustannukset. Niitä tulee olla vähintään kuuden kuukauden ajalta.

Erityiskustannuksia ovat:

  • kotipalvelusta, tukipalveluista ja kotisairaanhoidosta aiheutuvat kustannukset
  • palveluasumisen tai tuetun asumisen yhteydessä aiheutuvat hoito- ja hoivakustannukset
  • lyhytaikaisesta laitoshoidosta ja sairaanhoidosta aiheutuvat kustannukset
  • lääkärin tai hammaslääkärin antamasta tai määräämästä hoidosta aiheutuvat kustannukset
  • lääkärin määräämästä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset
  • lääkärin tai hammaslääkärin antamaan tai määräämään hoitoon tai kuntoutukseen liittyvät matkakustannukset
  • lääkekustannukset lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä lääkkeistä

Kun vammaistuen saaja siirtyy vanhuuseläkkeelle, täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle (määräaikainen työkyvyttömyyseläke) tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle, hän voi hakea eläkettä saavan hoitotukea. Vammaistukea voidaan myöntää takautuvasti enintään kuudelta kuukaudelta.

Vammaistuki on verotonta tuloa. Vammaistuen määrään eivät vaikuta tulot tai varallisuus.

Vammaistukea haetaan Kelasta. Lisätietoja saa Kelasta.

(Laki vammaisetuuksista 11.5.2007/570)

6.2 Eläkettä saavan hoitotuki

Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu tukemaan sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Tuki korvaa osin myös toimintakyvyn heikentymisestä aiheutuvia kustannuksia. Toimintakyvyn tulee olla heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentynyt, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään (esim. peseytyä tai pukeutua), tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella. Lisäksi sairauden tai vamman pitää aiheuttaa säännöllistä avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta.

Eläkettä saavan hoitotukea voi saada 16 vuotta täyttänyt henkilö, joka saa:

  • työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea kansaneläkkeenä tai työeläkkeenä
  • vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä kansaneläkkeenä tai työeläkkeenä
  • täyteen työkyvyttömyyteen perustuvaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen, sotilasvammalain tai sotilastapaturmalain mukaista jatkuvaa eläkettä tai korvausta
  • takuueläkettä
  • ulkomailta vastaavia etuuksia

Hoitotukea ei makseta hakijalle, joka saa osatyökyvyttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä tai työttömyyseläkettä, mutta silloin voi olla oikeutettu saamaan 16 vuotta täyttäneen vammaistukea.

Eläkettä saavan hoitotuki maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella.

Perushoitotuki 61,71 euroa/kk: Viikoittainen avuntarve tai ohjauksen ja valvonnan tarve henkilökohtaisissa toiminnoissa oikeuttaa perushoitotukeen. Avun, ohjauksen tai valvonnan tarve pelkästään kotitaloustöissä tai asioiden hoidossa ei oikeuta hoitotukeen. Sokealla ja liikuntakyvyttömällä on aina oikeus vähintään perushoitotukeen.

Korotettu hoitotuki 153,63 euroa/kk: Jokapäiväinen aikaa vievää avun tarve useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa (esim. syömisessä, pukeutumisessa ja peseytymisessä) tai säännöllinen ohjauksen ja valvonnan tarve synnyttää oikeuden korotettuun hoitotukeen.

Ylin hoitotuki 324,85 euroa/kk: Ympärivuorokautinen tarve toisen henkilön hoitoon ja valvontaan oikeuttaa ylimpään hoitotukeen.

Henkilökohtaisilla toiminnoilla tarkoitetaan mm. pukeutumista, peseytymistä, liikkumista tai toimintoja, jotka liittyvät sosiaaliseen vuorovaikutukseen.

Hoitotuki voidaan myöntää korotettuna, jos perushoitotuen edellytykset täyttyvät ja erityiskustannusten arvioidaan kohoavan vähintään korotetun tuen määrään. Erityiskustannukset ovat tarpeellisia ylimääräisiä kustannuksia, jotka sairaus tai vamma aiheuttaa. Kustannuksina hyväksytään yleensä vain jatkuvat kustannukset. Niitä tulee olla vähintään kuuden kuukauden ajalta.

Erityiskustannuksia ovat:

  • kotipalvelusta, tukipalveluista ja kotisairaanhoidosta aiheutuvat kustannukset
  • palveluasumisen tai tuetun asumisen yhteydessä aiheutuvat hoito- ja hoivakustannukset
  • lyhytaikaisesta laitoshoidosta ja sairaanhoidosta aiheutuvat kustannukset
  • lääkärin tai hammaslääkärin antamasta tai määräämästä hoidosta aiheutuvat kustannukset
  • lääkärin määräämästä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset
  • lääkärin tai hammaslääkärin antamaan tai määräämään hoitoon tai kuntoutukseen liittyvät matkakustannukset
  • lääkekustannukset lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä lääkkeistä

Hoitotukea voidaan myöntää takautuvasti enintään kuudelta kuukaudelta. Hoitotuki on verotonta tuloa. Hoitotukeen eivät vaikuta eläkkeensaajan ja hänen perheensä tulot eikä omaisuus.

Eläkettä saavan hoitotukea haetaan Kelasta. Lisätietoja saa Kelasta.

(Laki vammaisetuuksista 11.5.2007/570)

6.3 Sairauspäiväraha

Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Kela maksaa sairauspäivärahaa 16–67-vuotiaalle hakijalle, jos hän ei sairautensa vuoksi kykene tekemään työtä ja on ollut työssä kolmen kuukauden aikana ennen työkyvyttömäksi tuloaan. Tämä koskee hakijaa, joka on ollut ansiotyössä, yrittäjänä, hoitamassa omaa talouttaan, opiskelemassa päätoimisesti, työttömänä työnhakijana, sapattivapaalla tai vuorotteluvapaalla (=työedellytys). Sairauspäivärahaa voi myös saada, jos on työkyvytön elintenluovutuksen takia tai jos ei voi tehdä työtään, koska on eristetty tarttuvan taudin tartuntavaaran takia.

Hakijalla on oikeus päivärahaan vasta, kun hänen työkyvyttömyytensä on kestänyt yhtäjaksoisesti omavastuuajan, joka on sairastumispäivä ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää. YEL- ja Myel-vakuutetulla omavastuuaika on neljä päivää. Jos työedellytys ei täyty, voi sairauspäivärahaa saada vasta, kun työkyvyttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti 55 päivää.

Päivärahaa maksetaan yleensä enintään 300 päivältä, jonka jälkeen samasta sairaudesta maksetaan sairauspäivärahaa vasta vuoden työkykyisyyden jälkeen. Jos kuitenkin palaa työhön vähintään 30 päiväksi, mutta tarvitsee saman sairauden takia lisää sairauslomaa esim. leikkauksen takia, voi olla mahdollisuus saada sairauspäivärahalle vielä 50 päivän jatkoajan.

Kun sairauspäivärahaa on maksettu 60 arkipäivältä eli noin kolmelta kuukaudelta, Kela selvittää, voisiko kuntoutuksesta olla apua sairauden parantamisessa. Kuntoutustarve voidaan selvittää lääkärinlausunnon perusteella.

Sairauspäivärahan maksaminen 90 arkipäivän jälkeen edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista. Yrittäjien, opiskelijoiden, työttömien ja omaa talouttaan hoitavien ei tarvitse toimittaa Kelaan työkykylausuntoa.

Puolen vuoden sairauspäivärahan (150 arkipäivää) jälkeen Kela lähettää kirjeen, jossa kerrotaan eri kuntoutusmahdollisuuksista sekä tarvittaessa eläkkeen tai muun korvauksen hakemisesta.

Päivärahan suuruus määrittyy yleensä verotuksessa vahvistetun vuosityötulon mukaan, joten vuoden 2017 sairauspäiväraha lasketaan vuoden 2015 verotettujen työtulojen mukaan. Kela saa tiedon vuosityötuloista suoraan verottajalta. Jos hakijan tulot ovat vuodesta 2015 kasvaneet vähintään 20 prosenttia, hän voi hakea päivärahaa niiden perusteella. Sairauspäivärahaa voi saada, vaikka ei olisi lainkaan työtuloja. Tällöin päivärahaa maksetaan 23,73 euroa/arkipäivä sen jälkeen kun työkyvyttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti 55 päivää.

Sairauspäivärahaa maksetaan arkipäiviltä, joiksi lasketaan päivät maanantaista lauantaihin pois lukien sunnuntait ja arkipyhät.

Jos työnantaja maksaa työntekijälle sairausloman ajalta palkkaa, sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle.

Jos työtön työnhakija sairastuu ja hakee sairauspäivärahaa, on työnhaku Työ- ja elinkeinotoimistossa syytä pitää voimassa Näin menetellen turvaa toimeentulon siinä tilanteessa, että Kela hylkää sairauspäivärahahakemuksen.

Sairauspäivärahaa haetaan Kelasta. Lisätietoja saa Kelasta.

(Sairausvakuutuslaki 21.12.2004/1224)

6.4 Osasairauspäiväraha

Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön työssä pysymistä ja paluuta työhön. Kokoaikaisessa työsuhteessa oleva sopii työnantajansa kanssa työhön paluusta osa-aikaisesti. Tältä ajalta hän saa Kelan maksamaa osasairauspäivärahaa.

Osasairauspäiväraha on tarkoitettu 16–67-vuotiaalle kokoaikatyötä tekevälle työntekijälle tai yrittäjälle. Osasairauspäivärahaa maksetaan ilman omavastuuaikaa, kun se jatkuu välittömästi sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen. Jos osasairauspäivärahaa haetaan suoraan ilman edeltävää sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahassa on omavastuuaika. Omavastuuajan työntekijän on oltava kokonaan pois työstä (sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää) ja osa-aikainen työskentely voidaan aloittaa vasta tämän jälkeen.

Osa-aikaiseen työhön paluu on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Se ei saa vaarantaa terveyttä eikä toipumista. Työajan on vähennyttävä 40–60 prosenttia aiemmasta ja yrittäjällä työmäärän tulee vähentyä 40–60 prosenttia.

Osasairauspäiväraha on suuruudeltaan puolet sairauspäivärahan määrästä. Osasairauspäivärahasta vähennetään muut saman työkyvyttömyyden perusteella maksettavat ansionmenetyskorvaukset. Jos työnantaja maksaa osa-aikatyön ajalta kokoaikatyön palkkaa, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle.

Etuutta maksetaan vähintään 12 arkipäivää (noin kaksi viikkoa) ja enintään 120 arkipäivää (vajaat viisi kuukautta). Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien sunnuntait ja arkipyhät. Enimmäisaikaan lasketaan kaikki osasairauspäivärahapäivät viimeiseltä kahdelta vuodelta. Jos osasairauspäivärahaoikeuden enimmäisaika täyttyy, voi saada osasairauspäivärahaa saman sairauden vuoksi uudelleen vasta, kun on ollut työkykyinen vuoden ajan.

Osasairauspäivärahaa haetaan Kelasta. Lisätietoja saa Kelasta.

(Sairausvakuutuslaki 21.12.2004/1224)

6.5 Sairauslomalta takaisin työhön

Töihin paluu lyhyen sairauspoissaolon jälkeen sujuu yleensä hyvin. Pitkä poissaolo saattaa vaatia työhön paluuta helpottavaa tukea. Työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto toimivat yhdessä työkyvyn tukena. Kun henkilö sairastuu tai työkyvyttömyys jatkuu, on siitä ilmoitettava heti työnantajalle. Sairauspoissaolon aikana työntekijän kannattaa pitää yhteyttä työpaikkaan. Näin työhön paluuta tukevat järjestelyt, kuten muutokset työajoissa tai -tehtävissä toteutuvat joustavasti. Jo sairauden alussa kannattaa miettiä työhön paluuta tukevia toimenpiteitä ja sitä, miten yhteydenpito työpaikkaan järjestetään sairauspoissaolon aikana.

Työhön paluun suunnittelun olisi hyvä lähteä liikkeelle työterveyshuollon kautta. Myös työnantajalla ja esimiehellä on tärkeä rooli työhön paluun tukemissa. Monilla työpaikoilla on erityisiä työhön paluuta tukevia suunnitelmia tai ohjeita. Työhön paluun järjestelyt onnistuvat parhaiten työntekijän, työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä.

Sairauspäivärahan maksaminen 90 arkipäivän jälkeen edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista.

Viimeistään silloin, kun työntekijä on saanut sairauspäivärahaa 90 arkipäivää, työterveyshuollon on arvioitava jäljellä oleva työkyky. Työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa, voidaanko paluuta työhön tukea joillakin toimenpiteillä, kuten työtehtävien muutoksilla tai joustavilla työaikajärjestelyillä. 90 sairauspäivärahapäivää ovat voineet kertyä yhtäjaksoiselta ajalta tai kahden vuoden ajalta. Kelaan pitää toimittaa lausunto työkyvystä ja mahdollisuuksista jatkaa työssä viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on kahden vuoden aikana maksettu 90 arkipäivää. Lausunnon saa työterveyslääkäriltä. Kela pyytää lausuntoa kirjeitse jokaiselta sairauspäiväraha-asiakkaalta, jota asia koskee tai saattaa koskea. Lausuntoa ei tarvita yrittäjiltä, opiskelijoilta, työttömiltä, omaa talouttaan hoitavilta eikä ulkomaan työkomennuksella olevilta työntekijöiltä.

Sairauspäivärahaa voi hakea itse valitsemansa lääkärin lausunnon perusteella, mutta lisäksi on toimitettava Kelaan työterveyslääkärin lausunto siitä, että jäljellä oleva työkyky ja työhön paluun mahdollisuudet on selvitetty.

Kun työntekijä tarvitsee kuntoutusta, on otettava yhteyttä hoitavaan lääkäriin tai työterveyslääkäriin. Kuntoutukseen hakemisen tarvitaan lääkärinlausunto tai kuntoutussuunnitelma (ks. luku 8).

(Sairausvakuutuslaki 21.12.2004/1224)

6.6 Toimeentulotuki

Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, joka kattaa elämän perusmenoja. Toimeentulotuessa on kolme osaa, perustoimeentulotuki, täydentävä toimeentulotuki ja ehkäisevä toimeentulotuki. Perustoimeentulotuki siirtyi Kelan tehtäväksi vuoden 2017 alusta alkaen. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki (ns. harkinnanvarainen toimeentulotuki) jäävät edelleen kunnan sosiaalitoimen hoidettaviksi.

Harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntäminen on toimeentulotukilaissa määritelty siten, että sosiaalityöntekijälle jää mahdollisuus ottaa asiakkaan yksilöllinen tilanne huomioon. Siksi sen myöntäminen on jätetty sosiaalitoimen tehtäväksi. Sosiaalitoimessa kuitenkin edellytetään, että päätös perustoimeentulotuen myöntämisestä tai hylkäämisestä on saatu ensin Kelalta. Vain kiireellisissä tapauksissa Kelan toimipisteiden ollessa suljettuina, voi kunta myöntää tukea ilman Kelan päätöstä.

Perustoimeentulotuen määrään vaikuttavat lähes kaikki käytettävissä olevat tulot ja varat. Huomioon otettavat tulot ja menot on määritelty tarkkaan toimeentulotukilaissa. Kun huomioitavat menot ovat suuremmat kuin käytettävissä olevat tulot ja varat, syntyy oikeus perustoimeentulotukeen. Mahdollisuuden perustoimeentulotukeen voi arvioida toimeentulotukilaskurilla.

Perustoimeentulotukea myönnettäessä huomioidaan menoina perusosan (487,89 e/kk yksinasuvalla v. 2017) lisäksi kohtuulliset asumismenot ja välttämättömiin muuttoihin liittyvät menot, taloussähkö, kotivakuutus, isot terveydenhoitomenot pääsääntöisesti julkisella puolella, lasten päivähoitomenot ja koululaisten iltapäivähoitomenot, lasten tapaamisista aiheutuvat kulut ja henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot.

Perusosa kattaa jokapäiväiseen elämään kuuluvat menot:

  • ravinto
  • vaatteet
  • vähäiset terveydenhoitomenot
  • puhtaus
  • paikallisliikenteen käyttö
  • sanomalehdet
  • puhelin ja tietoliikenne
  • harrastus- ja virkistystoiminta ja
  • muut vastaavat menot.

Kelasta voi hakea perustoimeentulotukea verkossa, samoin toimittaa liitteet. Kirjallinen hakeminen on edelleen mahdollista. Kela neuvoo ja ohjaa hakemuksen teossa. Voit varata ajan Kelan toimistoon tai puhelinpalveluun. Päätös hakemukseen on tehtävä seitsemän arkipäivän kuluessa.

Sekä sosiaalitoimen että Kelan päätöksistä voi valittaa. Päätöksissä on aina oltava muutoksenhakuohjeet. Sosiaalitoimen päätöksestä valitetaan ensin kunnan sosiaalilautakuntaan (tai vastaavaan) ja sieltä edelleen hallinto-oikeuteen. Kelan päätöksissä valitus osoitetaan Kelan oikaisuvaatimuskeskukseen ja sieltä edelleen hallinto-oikeuteen.

Lisätietoja:

(Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/ 1412)

6.7 Sosiaalinen luototus

Jotkut kunnat myöntävät osana omaa sosiaalitoimeaan pieniä lainoja. Sosiaalinen luotto on tarkoitettu pienituloiselle ja vähävaraiselle henkilölle, joilla ei ole eri syistä kuten muun muassa vakuuksien puuttumisen tai maksuhäiriömerkintöjen vuoksi, mahdollisuutta saada kohtuuhintaista lainaa pankista. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää kodin hankintoihin, pieniin asunnon muutostöihin, takuuvuokriin, työn edellyttämän auton tai työvälineiden ostoon, vuokra- ja osamaksurästeihin sekä muihin itsenäiseen selviytymiseen liittyviin menoihin.

Ennen luoton myöntämistä on selvitettävä hakijan mahdollisuus saada toimeentulotukea. Oikeutta toimeentulotuen saamiseen ei voida rajoittaa sillä perusteella, että asiakkaalla on mahdollisuus saada sosiaalinen luotto.

Mahdollisuutta sosiaaliseen luottoon voi tiedustella oman kunnan sosiaalitoimistosta tai talous- ja velkaneuvonnasta.

Lisätietoja: STM sosiaalinen luototus

(Laki sosiaalisesta luototuksesta 20.12.2002/1133)

6.8 Talous- ja velkaneuvonta

Jos henkilö tarvitsee apua maksu- ja velkaongelmien hoidossa, hän voi varata ajan oman kunnan talous- ja velkaneuvojalta. Neuvoja auttaa kokonaistilanteen kartoittamisessa, sovintoratkaisuehdotusten laatimisessa, velkajärjestelyhakemusten ja maksuohjelman laatimisessa ja tarkistamisessa. Neuvoja kertoo myös tarvittaessa muista tukipalveluista ja voi olla mukana sovintoneuvotteluissa velkojien kanssa. Neuvonta on maksutonta.

Takuusäätiö antaa maksutonta puhelinneuvontaa 0800 9 8009, arkisin klo 10.00 – 14.00 talousvaikeuksissa oleville ja heidän läheisilleen.

Lisätietoja: talous- ja velkaneuvonta ja Takuusäätiö

(Laki talous- ja velkaneuvonnasta 4.8.2000/713)

6.9 Eläkkeet

Suomen eläkejärjestelmä turvaa toimeentulon vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Lakisääteinen eläkejärjestelmä koostuu työeläkkeestä ja kansaneläkkeestä. Työeläke on ansioiden mukaan kertyvä eläke. Kansaneläke on vähimmäisturvan varmistava eläke sille, jolle ei ole kertynyt lainkaan työeläkettä tai kertynyt työeläke on pieni.

Kummankin eläkejärjestelmän etuuksiin kuuluu vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke ja perhe-eläke. Järjestelmät poikkeavat hieman toisistaan. Vanhuuseläke on etuus, joka mahdollistaa ikääntyneen jäämisen pois työelämästä osa-aikaisesti tai kokonaan. Työkyvyttömyyseläke korvaa pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansiotulojen menetystä. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Leskeneläkettä ja perhe-eläkettä maksetaan kuolleen henkilön puolisolle ja lapsille.

Lakisääteistä pakollista eläketurvaa on mahdollista täydentää työnantajan järjestämällä tai itse hankitulla lisäeläketurvalla.

6.9.1 Työeläkettä työssäolon ja ansioiden mukaan

Työeläkeuudistus tuli voimaan 1.1.2017.

Työeläkejärjestelmä perustuu useaan lakiin. Omat eläkelakinsa on mm. työntekijöille, merimiehille, kuntien työntekijöille, valtion työntekijöille ja yrittäjille.

Työeläkettä saa henkilö, jolle on kertynyt ansioiden mukaista eläkettä työsuhteessa tai yrittäjätoiminnassa. Työeläkkeen suuruus määräytyy ansioiden mukaan. Työeläkeyhtiöt lähettävät vakuutetuille vuosittain työeläkeotteen. Siitä voi seurata eläkkeen karttumista.

Eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkeikää (nyt 63 vuotta) nostetaan 1.1.2017 alkaen kolmella kuukaudella vuodessa, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Uudet ikärajat koskevat vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeikäraja kytketään elinajan keskimääräiseen kehitykseen vuodesta 2030 alkaen.

Eläkettä karttuu 17 vuoden iästä lähtien kaikenikäisille 1,5 prosenttia koko palkasta vuodessa. Uusina eläkemuotoina käyttöön tulevat osittainen vanhuuseläke ja työuraeläke. Eläkkeen lykkäyskorotus kannustaa jatkamaan työssä.

Elinaikakerroin leikkaa kuukausieläkkeitä sen mukaan, miten elinikä jatkaa kasvuaan. Kun ihmisten elinikä pitenee, saman eläkepotin pitää riittää pidemmäksi ajaksi.

Vuoden 2017 uudistuksen jälkeen jokainen saa viisi vuotta ennen vanhuuseläkeikänsä alarajaa arvion siitä, paljonko elinaikakerroin leikkaa eläkettä ja kuinka paljon lisätyöskentelyä vähentämätön eläke edellyttäisi. Näin määräytyy henkilön tavoite-eläkeikä. Se on syntymävuodesta riippuen noin 1-3 vuotta alinta vanhuuseläkeikää korkeampi.

Joka tapauksessa jos henkilö jatkaa työuraansa alinta eläkeikäänsä pitempään, jokainen jatkokuukausi kerryttää lisää eläkettä.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke tulee nykyisen osa-aikaeläkkeen tilalle. Eläkkeelle voi jäädä osittain jo ennen alinta vanhuuseläkeikää, mutta se vähentää lopullista eläkettä pysyvästi.

Vuodesta 2017 lähtien voi siirtyä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle 61 vuotta täytettyään. Voi valita ottaako eläkkeestään maksuun puolet (50 prosenttia) vai neljäsosan (25 prosenttia). Tällöin nostettavaa osittaista varhennettua vanhuuseläkkeen osaa koskee varhennusvähennys, joka on 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Vähennys on pysyvä ja vaikuttaa näin ollen koko eläkeajan kuukausieläkkeen suuruuteen. Lisäksi eläkettä pienentää elinaikakerroin.

Aiemmasta osa-aikatyötä koskevasta vaatimuksesta luovutaan ja eläkkeeseen ei liity palkka- tai työaikaseurantaa. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja nostetaan 62 vuoteen vuonna 2025.

Raskas ja pitkä työura voi antaa mahdollisuuden hakeutua eläkkeelle jo 63-vuotiaana. Työuraeläkettä voi hakea 38 vuoden työskentelyn jälkeen, jos on työskennellyt rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä ja työkyky on heikentynyt. Työuraan katsotaan kuuluvan äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahakautta enintään 3 vuoden ajalta.

Vuonna 2017 otetaan käyttöön lykkäyskorotus, joka kannustaa jatkamaan töissä yli alimman vanhuuseläkeiän. Lykkäyskorotus on 0,4 prosenttia kuukautta kohden, joten eläkkeen lykkääminen vuodella tuo eläkkeeseen 4,8 prosentin korotuksen. Lykkäyskorotuksen suuruuteen vaikuttaa koko työuran aikaiset ansiot. Siksi uudistus osaltaan tasaa eläkkeiden suuruutta eri sosioekonomisissa ryhmissä.

Eläkeuudistus ei kosketa jo maksussa olevia eläkkeitä. Myös jo ansaitut eläkkeet ovat uudistuksen ulkopuolella. Vuoden 2017 eläkeuudistus koskee vasta lain voimaantulon jälkeen karttuvia eläkkeitä.

Kaikkia eläkkeitä täytyy hakea. Työeläkettä haetaan siltä eläkelaitokselta, jossa työntekijä tai yrittäjä on ollut viimeksi vakuutettuna.

Jos eläkehakemukseen saa hylkäyspäätöksen ja valittaa päätöksestä, toimeentulon turvaamiseksi on ilmoittauduttava Työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Näin menetellen on mahdollista saada työttömyyskorvausta.

Neuvontaa, hakuohjeita ja -lomakkeita kaikkiin eläkkeisiin saa Eläketurvakeskuksesta ja Kelasta.

Lisätietoja työeläkkeistä

(Työtekijän eläkelaki 19.5.2006/395) (Yrittäjien eläkelaki 22.12.2006/1272)(Merimieseläkelaki 22.12.2006/1290) (Julkisten alojen eläkelaki 29.1.2016/81)

6.9.2 Kansaneläkettä Suomessa asuvalle

Kansaneläkettä voi saada Suomessa asuva henkilö, joka ei saa lainkaan työeläkettä tai jonka työeläke jää pieneksi.

Kansaneläke pienenee työeläkkeen kasvaessa. Täyden eläkevähenteisen kansaneläkkeen saa, jos muut eläkkeet ja korvaukset eivät ylitä yksinasuvalla 55,54 euroa/kk ja toisaalta kansaneläkettä ei saa lainkaan, jos muut eläkkeet ja korvaukset yltävät 1299,88 euroa/kk.

Kansaneläkkeen määrä riippuu paitsi muista eläkkeistä myös 16 ja 65 ikävuoden välillä Suomessa asutun ajan pituudesta. Täysi eläkevähenteinen kansaneläke on 628,85 euroa/kk ja avo- tai aviopuolisoilla 557,79 euroa/kk.

Kansaneläkejärjestelmästä maksetaan vanhuuseläkettä 65 vuotta täyttäneille. Vanhuuseläkkeen hakemista voi lykätä, jolloin sitä maksetaan korotettuna. Varhennettua vanhuuseläkettä voi saada. Se kuitenkin pienentää vanhuuseläkettä pysyvästi.

Pitkäaikaistyötön voi saada vanhuuseläkkeen jo 62- tai 63-vuotiaana. Kansaneläkettä haetaan Kelasta.

Lisätietoja Kelasta

(Laki kansaneläkkeestä 11.5.2007/768)

6.9.3 Työkyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläkettä voi saada 16–65-vuotias henkilö, joka ei sairauden, vian tai vamman vuoksi kykene ansaitsemaan toimeentuloaan.

Työkykyä arvioidaan lääkärinlausunnon perusteella. Hakijan ikään, ammattiin, koulutukseen, asuinpaikkaan ja mahdollisuuksiin saada ammattitaitoaan vastaavaa työtä kiinnitetään arvioinnissa myös huomiota.

Työkyvyttömyyseläkkeellä korvataan pitkäaikaisen työkyvyttömyyden (=sairauspäivärahaoikeus täyttyy 300 päivän jälkeen) aiheuttamaa ansiotulojen menetystä.

Eläke voi olla työkyvyttömyyseläke toistaiseksi tai määräaikainen työkyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki niin työeläkkeenä kuin kansaneläkkeenä. Sen sijaan osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki on mahdollista vain työeläkejärjestelmässä.

Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi henkilön saavutettua vanhuuseläkeiän.

Työeläkejärjestelmän mukaisissa työkyvyttömyyseläkkeissä otetaan huomioon ansiot ennen työkyvyttömäksi tuloa ja tuleva aika eläketapahtumasta vanhuuseläkeikään. Tulevan ajan ansio määräytyy pääsääntöisesti eläketapahtumavuotta edeltäneiden viiden viimeisen kalenterivuoden ansioiden perusteella. Huomioon otetaan vain Suomen eläkelakien mukaan vakuutetut työansiot.

Kansaneläkejärjestelmässä työkyvyttömyyseläkettä maksetaan, jos henkilö ei saa muuta eläkettä tai muu eläke on pieni. Eläkkeen määrä riippuu myös siitä, kuinka kauan henkilö on asunut Suomessa.

Neuvontaa, hakuohjeita ja -lomakkeita saa Eläketurvakeskuksesta ja Kelasta. Työtapaturman, ammattitaudin ja liikennevahingon johdosta maksettavista ansionmenetyskorvauksista on lisätietoa (ks. luku 5.11).

Lisätietoja Kelasta ja Työeläke-sivustolta

6.9.4 Osatyökyvyttömyyseläke

Osatyökyvyttömyyseläkettä maksetaan työeläkejärjestelmän mukaan, kansaneläkettä ei voi saada osatyökyvyttömyyseläkkeenä.

Osatyökyvyttömyyseläke on tarkoitettu henkilölle, joka pystyy edelleen jatkamaan ansiotyötä sairaudestaan huolimatta. Osatyökyvyttöm9yyseläkkeen voi saada myös työtön, joka voisi sairaudestaan huolimatta tehdä työtä. Hän voi saada osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla työttömyyspäivärahaa, josta on vähennetty osaeläkkeen määrä.

Osatyökyvyttömyyseläke myönnetään joko toistaiseksi tai määräajaksi osakuntoutustukena. Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.

Oikeudesta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen voi saada ennakkopäätöksen, joka on voimassa yhdeksän kuukautta. Osatyökyvyttömyyseläke alkaa työkyvyttömyyden alkamista ja ansioiden alenemista seuraavan kuukauden alusta.

Neuvontaa, hakuohjeita ja -lomakkeita saa Eläketurvakeskuksesta ja Kelasta. Työtapaturman, ammattitaudin ja liikennevahingon johdosta maksettavista ansionmenetyskorvauksista on lisätietoa luvussa 10.

Lisätietoja osatyökyvyttömyyseläkkeestä

6.9.5 Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan oikeus ansiotuloihin ja eläkkeiden lepäämään jättäminen

Työkyvyttömyyseläkettään menettämättä voi ansaita ainakin 737,45 euroa kuukaudessa, ja yksilöllinen ansioraja voi olla tätä korkeampi. Yksilöllinen ansioraja ilmoitetaan eläkepäätöksessä. Ansiorajansa voi aina tarkistaa työeläkelaitokselta ennen ansiotyön alkua. Jos ansiotulot tulevat ylittämään edellä kerrotut rajat, eläkkeen voi jättää lepäämään vähintään kolmen kuukauden ja enintään kahden vuoden ajaksi. Lepäämässä olevaa eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen, jos työnteko lakkaa tai ansiotulot jäävät alle edellä mainitun tulorajan.

Eläkkeensä lepäämään jättävälle henkilölle maksetaan ylintä vammaistukea 416,91 euroa kuukaudessa enintään 24 kuukauden ajan. Vammaistuki maksetaan vain niille, jotka ovat eläkkeellä ollessaan saaneet eläkettä saavan hoitotukea. Vaikka eläke olisi lepäämässä, henkilö kuuluu edelleen eläkkeensaajan asumistuen piiriin. Vanhuuseläkkeellä voi hankkia ansiotuloja ilman, että menettää maksettavan eläkkeen.

Lisätietoja Työeläkelakipalvelu

6.9.6 Perhe-eläke huoltajan kuoleman varalta

Kuolemantapauksen kohdatessa perhettä puolison ja lasten toimeentulo turvataan perhe-eläkkeellä. Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä perhe-eläkejärjestelmää, Kelan hoitama perhe-eläke ja työeläkejärjestelmän perhe-eläke, joka perustuu edunjättäjän ansaitsemaan työ- tai yrittäjäeläkkeeseen. Eläketurva koostuu leskeneläkkeestä ja lapseneläkkeestä.

Leskeneläkkeeseen on oikeutettu leski, joka oli puolisonsa kanssa naimisissa tai parisuhde oli rekisteröity. Avopuoliso ei ole oikeutettu leskeneläkkeeseen. Leskeneläkkeen saamiseen vaikuttaa puolisoiden ikä, avioitumisajankohta ja se, onko yhteisiä lapsia vai ei. Kela maksaa leskeneläkettä 65 ikävuoteen saakka. Työeläkejärjestelmän mukainen leskeneläke jatkuu koko loppuelämän. Leskeneläkkeet lakkaavat, jos solmii uuden avioliiton alle 50-vuotiaana.

Lapseneläkkeen voi saada kuolleen henkilön oma lapsi, ottolapsi, aviopuolison ja rekisteröidyn parisuhteen eloonjääneen osapuolen lapsi, joka asui puolisoiden yhteisessä kodissa. Avopuolison lapsi ei ole oikeutettu lapseneläkkeeseen. Lapseneläkettä maksetaan työeläkejärjestelmästä alle 18-vuotiaalle lapselle. Kela voi jatkaa eläkkeen maksamista opiskelijalle, kunnes tämä täyttää 21 vuotta.

Perhe-eläkettä haetaan Kansaneläkelaitokselta ja työeläkelaitoksesta, jossa vainaja on ollut vakuutettuna tai josta hänelle on maksettu työeläkettä.

Työtapaturman tai ammattitaudin seurauksena kuolleen lapsille ja leskelle maksetaan eläkettä ja kuolinpesälle hautausavustusta tapaturmavakuutuksesta. Niitä haetaan ko. vakuutusyhtiöltä tai valtionkonttorilta, jos vainaja oli valtion palveluksessa. Lapset ja puoliso voivat saada korvausta työnantajan ryhmähenkivakuutuksesta tai sairauskassasta, joten omaisten kannattaa ottaa näihin yhteyttä.

Lisätietoja: Työeläke ja Kela

6.9.7 Takuueläke

Takuueläke parantaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten toimeentuloa. Jos eläkkeensaajan kansaneläke ja ansioeläke yhdessä jäävät alle takuueläkerajan 760,26 euroa/kk, maksetaan puuttuva osa takuueläkkeenä. Tuloraja ja vähimmäiseläke jäävät kuitenkin pienemmäksi silloin, kun eläkkeensaaja on varhentanut vanhuuseläkkeelle siirtymisen. Jos takuueläkkeen määrä jää pienemmäksi kuin 6,69 e/kk, sitä ei makseta.

Takuueläkkeen suuruuteen vaikuttavat kaikki muut henkilön saamat eläkkeet, myös ulkomailta saadut eläkkeet. Perhesuhteet eivät vaikuta takuueläkkeeseen.

Takuueläkettä eivät pienennä eläkkeensaajan ansiotulot, pääomatulot ja omaisuus. Myöskään eläkettä saavan hoitotuki, eläkkeensaajan asumistuki ja omaishoidontuki eivät vaikuta sen määrään. Takuueläke pienentää kuitenkin asumistukea ja henkilön tai perheen mahdollisesti saamaa toimeentulotukea.

Takuueläkettä ei makseta, jos hakija saa pelkästään osa-aikaeläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä tai perhe-eläkettä. Takuueläkettä on haettava Kansaneläkelaitokselta. Takuueläkkeessä on kuuden kuukauden takautuva hakuaika.

Lisätietoja takuueläkkeestä

(Laki ja asetus vammaisetuuksista, Sairausvakuutuslaki, Laki toimeentulotuesta, Laki sosiaalisesta luototuksesta, Laki talous- ja velkaneuvonnasta, Kansaneläkelaki ja – asetus, Työeläkelait, Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä, Laki takuueläkkeestä)