7. Sairaanhoidon maksut ja korvaukset

Tästä kappaleesta löydät tietoa yksityisen terveydenhuollon palveluiden sekä lääkekorvausten perusteista. Kansaneläkelaitos maksaa korvauksia mm. lääkärin määräämistä lääkkeistä, lääkärimaksuista sekä lääkärintodistuksista. Sairauden, raskauden, synnytyksen ja kuntoutuksen vuoksi tehdyistä matkoista on myös mahdollista saada korvausta.

Koronaan liittyen Kela maksaa edelleen korvausta yksityisessä terveydenhuollossa tehdyistä koronatesteistä ja testeihin tai rokotuksiin tehdyistä matkoista. Korvausta voi saada 30.6.2023 asti.

7.1.1 Yksityislääkärin palkkio, tutkimus ja hoito

Yleis- ja erikoislääkärien vastaanottokäynneistä saa samansuuruisen korvauksen. Korvaus vastaanotosta tai etävastaanotosta on 8 euroa. Korvaus on kuitenkin suurempi, jos hoidon on antanut psykiatrian erikoislääkäri tai erikoishammaslääkäri.

Vuoden 2023 alusta astui voimaan muutos koskien yksityislääkärin määräämiä tutkimuksia ja hoitoja. Jatkossa Kela-korvausta ei enää saa suurimmasta osasta yksityislääkärin määräämiä tutkimuksia ja hoitoja, kuten fysioterapia ja ihosairauksien valohoito. Tällöin myöskään näihin liittyviä matkakustannuksia ei korvata. Korvauksen saa edelleen niistä yksityisen sairaanhoidon tutkimuksista ja toimenpiteistä, jotka on määrännyt psykiatrian erikoislääkäri, suu- ja leukasairauksien lääkäri sekä hammaslääkäri tai erikoishammaslääkäri. Korvaus on enintään Kelan taksan suuruinen.

Suun ja hampaiden tutkimus

Yksityisen hammaslääkärin tekemä suun ja hampaiden tutkimus korvataan joka toinen kalenterivuosi. Myös yksityisen suuhygienistin tekemä suun terveystarkastus korvataan joka toinen kalenterivuosi. Korvaus tarkastuksesta voidaan kuitenkin maksaa vuosittain, jos hammaslääkäri arvioi sen tarpeelliseksi esim. pitkäaikaissairauden vuoksi.

Kela korvaa myös hammashoitoon liittyviä lääke- ja matkakustannuksia.

Rintamaveteraaneille ja miinanraivaajille on hammashoidossa erityiskorvauksia, joista saa lisätietoja Kelasta.

Lisätietoja:

7.1.2 Yksityislääkärin kirjoittamat lääkärintodistukset

Sairausvakuutuskorvausta voi hakea yksityislääkärin kirjoittamien lääkärinlausuntojen palkkioista, kun lausunto on kirjoitettu sairasvakuutuslain mukaista etuutta varten. Korvausta saa muun muassa lääkekorvausta, sairauspäivärahaa tai kuntoutustarpeen arviointia varten kirjoitetuista lausunnoista ja todistuksista, jotka Kela on pyytänyt lisäselvityksiä varten.

Korvausta ei voi saada esimerkiksi ajokorttia, oppilaitokseen pyrkimistä, työhöntulotarkastusta, eläkettä tai kuntoutusta varten kirjoitetuista lääkärinlausunnoista.

7.1.3 Lääkekustannusten korvaukset

Kelasta voi hakea korvausta lääkkeistä, perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista, joita lääkäri on määrännyt sairauden hoitoon.

7.1.3.1 Korvausryhmät

Lääkeostoista maksetaan korvauksia kolmessa eri korvausryhmässä. Suurin osa reseptilääkkeistä kuuluu peruskorvausryhmään. Luettelo erityiskorvauksiin oikeuttavista sairauksista löytyy Kelasta. Korvaus maksetaan prosenttiosuutena lääkkeen viitehinnasta tai hinnasta. Lääkereseptit ovat voimassa pääsääntöisesti kaksi vuotta.

Alkuomavastuu	Sovelletaan sen vuoden alusta, jolloin täyttää 19 vuotta
Korvausta maksetaan vasta kalenterivuotuisen 50 euron omavastuun täytyttyä
Peruskorvaus	40 prosenttia lääkkeen viitehinnasta tai hinnasta
Alempi erityiskorvaus	65 prosenttia lääkkeen viitehinnasta tai hinnasta
Ylempi erityiskorvaus	100 prosenttia lääkekohtaisen 4,50 euron omavastuun ylittävästä lääkkeen viitehinnasta tai hinnasta

Kelan korvauksen saa jo apteekissa esittämällä Kela-kortin. Kela voi korvata lääkärin määräämiä lääkkeitä vain, jos lääkkeiden hintalautakunta on vahvistanut lääkkeelle korvattavuuden ja kohtuullisen tukkuhinnan. Markkinoilla on myös reseptilääkkeitä, joista ei saa sairausvakuutuskorvausta. Lääkekuluja ei korvata, jos lääkkeet on määrätty terveydentilan ylläpitämiseksi tai sairauden ehkäisemiseksi.

Yhdellä ostokerralla voit hankkia enintään kolmen kuukauden aikana tarvitsemasi lääkkeet. Korvausta voi saada uudelleen lääkkeestä, kliinisestä ravintovalmisteesta ja perusvoiteesta vasta sen jälkeen, kun aiemmin ostettu erä on käytetty annetun ohjeen mukaisesti lähes kokonaan loppuun. Jos lääkkeitä tarvitaan kolmea kuukautta pidemmäksi ajaksi, tulee ottaa yhteyttä Kelaan.

7.1.3.2 Lääkekustannusten vuotuinen omavastuu (lääkekatto)

Reseptilääkkeiden kustannusten vuotuinen omavastuu eli lääkekatto on vuonna 2023 592,16 euroa. Lääkekaton täytyttyä maksat loppuvuoden ajalta 2,50 euroa per lääke. Lääkekattoa kerryttävät sv-korvattavista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista maksetut omavastuuosuudet. Maksukaton omavastuuosuuden kertymistä voit myös itse seurata asiointipalvelu OmaKelasta. Tieto lääkekaton täyttymisestä näkyy heti apteekeissa, ja tällöin maksat loppuvuoden ajan vain 2,50 euron omavastuun jokaisesta korvattavasta lääkevalmisteesta.

Erityisen kalliiden lääkkeiden korvaaminen

Erityisen kallista lääkettä voit ostaa kerralla määrän, jolla lääkekustannusten vuosiomavastuu 592,16 euroa ylittyy. Kuitenkin enintään kolmen kuukauden lääkemäärän. Erityisen kalliiksi luokitellaan lääke, jonka yksittäinen lääkepakkaus maksaa ennen Kela-korvausta yli 1 000 euroa. Jatkossa lääkettä toimitetaan kuukauden tarvetta vastaava määrä kerrallaan.

Lääkettä voi esim. ulkomaanmatkan vuoksi saada kuitenkin kuukauden tarvetta suuremman määrän. Matkan vuoksi tehtävä poikkeus saada lääkkeet suorakorvattuna edellyttää, että asiakas pyytää Kelan toimistosta poikkeusluvan. Matkalta paluupäivä tulee olla tiedossa.

Ulkomailla syntyneet lääkekulut

Ulkomailla syntyneistä lääkekuluista voi maasta riippuen saada korvausta paikallisesta sairausvakuutuslaitoksesta tai anoa sitä jälkikäteen Kelasta. Suomessa kirjoitetulla eurooppalaisella lääkemääräyksellä voi ostaa lääkkeitä EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä. Oikeus koskee lääkkeitä, joita vastaava lääkevalmiste on hyväksytty Suomessa korvattavaksi. Asiakas maksaa lääkkeet kokonaan ja hakee myöhemmin korvausta Kelasta (katso luku 12.6).

7.1.3.3 Rajoitetusti peruskorvattavat lääkkeet

Osa kalliista lääkkeistä on rajoitetusti peruskorvattavia. Tämä tarkoittaa sitä, että tietyille potilaille tietyissä sairauksissa näillä lääkkeillä on merkittävä hoidollinen arvo. Korvattavuutta tulee hakea B-lääkärinlausunnolla.

7.1.3.4 Viitehintajärjestelmä

Lääkärin määräämä lääke voidaan apteekissa vaihtaa halvempaan vastaavaan valmisteeseen. Vaihto tehdään lääkevalmisteiden kesken, jotka sisältävät samaa lääkeainetta ja ovat teholtaan ja turvallisuudeltaan vastaavia.

Viitehintajärjestelmä koostuu viitehintaryhmistä, jotka muodostuvat keskenään vastaavista, samaa lääkeainetta sisältävistä korvattavista lääkevalmisteista. Viitehintaryhmälle asetettava viitehinta on korkein hinta, jonka perusteella ryhmään kuuluvalle lääkkeelle maksetaan korvaus. Jos lääke ei kuulu viitehintajärjestelmän piiriin, Kela maksaa korvauksen lääkkeen myyntihinnasta.

Lääkevaihdosta voi myös kieltäytyä ja ostaa lääkärin määräämän viitehintaa kalliimman lääkkeen. Tällöin korvauksen saa vain viitehinnasta. Viitehinnan ylittävä osuus tulee tällöin maksaa itse. Erotus ei kerrytä vuotuista lääkekattoa.

Lääkäri voi kieltää hoidollisin tai lääketieteellisin perustein lääkkeen vaihdon edullisempaan valmisteeseen tekemällä siitä merkinnän reseptiin. Tällöin potilas saa korvauksen lääkärin määräämästä lääkkeestä ja omavastuuosuus kerryttää vuotuista lääkkeiden maksukattoa.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea vahvistaa luettelon keskenään vaihtokelpoisista valmisteista.

7.1.3.5 Annosjakelu

Annosjakelulla tarkoitetaan sitä, että tabletti- ja kapselimuotoiset lääkkeet voi ostaa joistakin apteekeista kerta-annoksiin pakattuina yleensä kahden viikon erissä. Annosjaeltavat lääkkeet korvataan samojen periaatteiden mukaan kuin muutkin lääkkeet.

Apteekit perivät annosjakelusta palkkion. Mikäli henkilö on yli 75-vuotias ja käytössä olevia annosjakeluun soveltuvia ja korvattavia lääkkeitä on vähintään kuusi, Kela voi korvata osan palkkiosta. Mikäli lääkäri katsoo annosjakelun tarpeelliseksi, hän tekee siitä merkinnän lääkemääräykseen.

Lisätietoja: Annosjakelu

7.1.3.6 Sähköinen lääkemääräys

Sähköinen resepti on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti ja tallentaa Reseptikeskukseen. Lääkemääräyksen tiedot säilyvät Reseptikeskuksessa 2,5 vuotta kirjoittamispäivämäärästä. Myös tämän jälkeen reseptit ovat nähtävissä.

Potilas saa lääkäriltä potilasohjeen, jossa on tiedot määrätystä lääkkeestä. Lääkettä ostaessa tulee esittää Kela-kortti apteekissa lääkekorvauksen saamiseksi.

Lääkkeen voi hakea mistä tahansa apteekista. Reseptin uusimista voi pyytää apteekista tai terveydenhuollosta sekä lähettää uusimispyynnön itse OmaKannassa.

Suomessa kirjoitetulla sähköisellä reseptillä voi nyt hankkia lääkkeitä myös Virossa, Kroatiassa, Portugalissa ja Puolassa. Myöhemmin palvelu laajenee muualle Eurooppaan. Suostumus reseptitietojen luovuttamisesta ulkomaalaiselle apteekille annetaan OmaKanta-palvelussa. Ulkomailla ostetuista lääkkeistä ei ole mahdollista saada suorakorvausta, vaan korvaukset on haettava myöhemmin Suomessa.

OmaKanta-palvelu

Palveluun kirjaudutaan esim. henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. OmaKannasta näkee omat hoitoon liittyvät kirjaukset, tutkimukset ja lausunnot. Palvelulla voi pyytää reseptien uusimista, päättää omien tietojen luovuttamisesta sekä tallentaa hoitotahdon ja elinluovutustahdon.

Huoltaja näkee lapsen terveystiedot OmaKannassa. Asiointi myös yli 10-vuotiaan puolesta tulee mahdolliseksi sitä mukaa kuin terveydenhuollon organisaatiot tekevät muutokset omiin potilastietojärjestelmiinsä. Jos alaikäinen on terveydenhuollossa arvioitu kyvykkääksi päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus jatkossakin päättää, näytetäänkö hänen tietonsa OmaKannassa huoltajalle. Arvio ja päätös tietojen näyttämisestä huoltajalle OmaKannassa on aina kuitenkin tapauskohtainen. Huoltaja voi myös pyytää lapsen sähköisten reseptien uusimista. Alaikäiset pääsevät katsomaan omia sähköisiä reseptejään ja terveystietojaan sekä pyytämään reseptin uusimista.

Täysi-ikäinen ja täysivaltainen henkilö voi asioida toisen aikuisen puolesta OmaKannassa. Asiointi perustuu sähköiseen valtuutukseen Suomi.fi-valtuuksilla (suomi.fi).(avautuu uuteen ikkunaan) Valtuuden nimi Terveydenhuollon asioiden hoito. Iäkkäät vanhemmat voivat haluta antaa lapselleen asiointimahdollisuuden, vaikkapa reseptien uusimisen.

Lisätietoja: Omakanta-palvelu

7.1.4 Matkakorvaukset

Kela korvaa sairauden, raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen vuoksi aiheutuneita matkakustannuksia. Matkat yksityiseen terveydenhuoltoon korvataan vain silloin, jos siellä annettu hoito on sairausvakuutuksesta korvattavaa. Esimerkiksi lääkärin määräämää fysikaalista hoitoa ei enää korvata, ei tällöin myöskään siihen liittyviä matkakuluja enää vuoden 2023 alusta korvata. Kuitenkin, jos asiakkaalla on hoitoon (esim. fysioterapia) hyvinvointialueen myöntämä maksusitoumus tai palveluseteli, matka korvataan sinne, mistä asiakas on hoidon saanut. Jos matka tehdään taksilla tulee maksusitoumus tai palveluseteli mainita etukäteen tilausvälityskeskukselle.

Asiakas voi hakea matkakorvausta verkko- ja paperihakemuksen lisäksi suullisesti Kelan puhelin- tai asiakaspalvelussa. Tällöin Kelan toimihenkilö täyttää verkkohakemuksen asiakkaan puolesta.

Asiakas saa yleensä matkakorvausta matkasta, jonka hän tekee vakinaisesta kotiosoitteestaan siihen hyvinvointialueen hoitopaikkaan, jonne hänet on ohjattu julkisesta terveydenhuollosta tai jonne hänen tarvitsemansa hoito on keskitetty. Jos asiakas valitsee julkisen terveydenhuollon hoitopaikkansa valinnanvapauden perusteella, matka perusterveydenhuoltoon korvataan enintään niiden kustannusten mukaan, jotka syntyisivät asiakkaan matkustaessa vakinaisesta kotiosoitteestaan lähimpään kattavat perusterveydenhuollon palvelut tarjoavaan hoitopaikkaan. Matka erikoissairaanhoitoon korvataan enintään niiden kustannusten mukaan, jotka syntyisivät asiakkaan matkasta vakinaisesta kotiosoitteestaan siihen yliopistolliseen sairaalaan, joka vastaa asiakkaan hoidosta hänen asuinpaikkansa perusteella.

Matkaomavastuu

Sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen omavastuuosuus on 25,00 euroa yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. Omavastuuosuudet kerryttävät vuotuista matkakattoa (300 euroa). Myös omavastuuta halvemmat, tarpeelliset matkakulut kerryttävät matkakattoa, joten kaikki matkakuitit kannattaa säilyttää.

Matkakustannukset voivat olla henkilön omia, hänen saattajansa tai perheenjäsenen kustannuksia. Korvausta tulee hakea kuuden kuukauden kuluessa matkan maksamisesta. Matkojen omavastuuosuuden täyttymistä voi seurata Kelan sähköisestä asiointipalvelusta

Oma auto

Oman auton käytön kustannuksista on mahdollista saada korvausta 0,20 euroa/kilometri yhdensuuntaisen omavastuun 25,00 euroa ylittävältä osalta. Terveydenhuollosta saat tarvittaessa todistuksen oman auton käytöstä (SV 67).

Todistusta ei tarvita matkakorvaushakemuksen liitteeksi, kun matkustaa omalla autolla terveyskeskukseen, julkiseen sairaalaan tai Kelan järjestämään kuntoutukseen ja yhdensuuntainen matka on alle 100 kilometriä. Yli 100 km:n matka korvataan silloin, kun oman auton käyttö johtuu puutteellisista liikenneolosuhteista tai joukkoliikennettä ei ole käytettävissä tai asiakkaalla on terveydenhuollon antama todistus. Matkat yksityiseen terveydenhuoltoon korvataan vain mikäli tutkimus tai hoito on Kelasta korvattavaa ja tällöin oman auton käyttö edellyttää aina SV 67 todistusta.

7.1.4.1 Matkakorvaus kuntoutusmatkoista

Kelan järjestämästä kuntoutuksesta aiheutuneita matkakuluja korvataan omavastuun 25,00 euroa/suunta ylittävältä osalta. Matkat kuntoutukseen korvataan Kelan tai julkisen terveydenhuollon tekemän kuntoutuspäätöksen perusteella.

Järjestöjen toteuttamille veikkausvaroin rahoitetuille sopeutumisvalmennuskursseille ei matkoja ole korvattu enää vuoden 2021 jälkeen.

7.1.4.2 Matkakatto

Vuotuinen omavastuuosuus, eli matkakatto, on 300,00 euroa. Jos matkakatto täyttyy kalenterivuoden aikana, Kela korvaa ylittävän osan kokonaan. Kela ei enää lähetä vuosiomavastuukorttia (ns. matkakattokortti) asiakkaalle vuoden 2023 alusta alkaen osoituksena vuosiomavastuun (300 e) täyttymisestä, koska taksien tilausvälityskeskukset saavat Kelasta automaattisesti tiedon, jos matkasta ei tarvitse periä omavastuuta. Jos matkasta on peritty omavastuu, vaikka vuosiomavastuu on täyttynyt, Kela palauttaa maksun automaattisesti asiakkaalle. Todistus oikeudesta käyttää taksia tarvitaan silti. OmaKelasta voit itse seurata matkakorvauksia ja omavastuun kertymistä.

7.1.4.3 Taksimatkojen korvaus

Matka täytyy tilata aina alueellisesta tilausvälityskeskuksesta. Tällöin asiakas maksaa matkasta vain omavastuuosuuden, joka on enintään 25 euroa yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. Asiakas saa matkakorvauksen heti taksissa näyttämällä Kela-korttia. Korvausta ei voi hakea jälkikäteen Kelasta. Yhdellä tilauspuhelulla asiakas voi tilata useamman tiedossa olevan matkan.

Taksia tai muuta erityiskulkuneuvoa käytettäessä tulee pyytää hoitopaikan todistus (SV 67) matkan tarpeellisuudesta. Mikäli terveydenhuollon ammattihenkilö tilaa yksittäisen taksimatkan asiakkaan terveydentilan perusteella, ei erillistä todistusta tarvita.

Erikseen tehtyä lääkkeiden hakumatkaa apteekkiin ei korvata.

Terveydenhuollosta saatu todistus tai muu selvitys oikeudesta taksin käyttöön tulee säilyttää, sillä Kela voi pyytää sitä myöhemmin. Myös kiireellisissä sairaustapauksissa matkan voi tilata tilausnumerosta.

Vakiotaksiasiakkuuden saanut henkilö voi tilata ja sopia matkan ajankohdan suoraan valitsemaltaan taksinkuljettajalta. Edellytyksenä on, että tilausvälitysyhtiö pystyy osoittamaan vakituisen kuljettajan tai aiempi kuljettaja toimii tilausvälitysyhtiön alihankkijana.

Lisätietoja: Taksimatkojen tilausnumerot ja ohjeet

7.1.4.4 Saattaja

Matkan aikana tarvittavan saattajan matkakuluista voi myös saada korvausta. Edellytyksenä on, että hoitohenkilökunta on katsonut saattajan tai perheenjäsenen hoitoon osallistumisen tarpeelliseksi. Mikäli saattajan tarve on ilmeinen (esim. asiakas on lapsi), ei erillistä selvitystä tarvita. Saattaja hakee korvausta saatettavan henkilön nimissä. Tieto saattajan mukaan tulemisesta taksimatkalle tulee ilmoittaa aina matkan tilauspuhelussa.

Potilaan ja hänen saattajansa matkat korvataan yleensä sen mukaan, mitä matka olisi tullut maksamaan halvinta matkustustapaa käyttäen (yleensä junalla tai linja-autolla). Muu matkustustapa kuten oma auto, tulee erikseen perustella terveydenhuollosta saatavalla todistuksella (SV 67).

7.1.4.5 Yöpyminen

Kelasta voi hakea yöpymisrahaa, jos matkalla joudutaan yöpymään tutkimuksen, hoidon, kuntoutuksen tai liikenneolosuhteiden takia. Sitä voi saada enintään 20,18 euroa vuorokaudessa. Yöpymiskustannuksista tulee esittää kuitti. Yöpymisraha ei kerrytä vuotuista matkakattoa.

Sairausvakuutuslaki, Lääkelaki, Laki sähköisestä lääkemääräyksestä

7.2 Kelan verkkoasiointipalvelu sairaanhoitokorvaukset

Kelan sähköisessä asiointipalvelussa, OmaKelassa, voit seurata sairaanhoitokorvaustesi ja hakemustesi käsittelyä kohdassa omat etuudet. OmaKelassa näet ajan tasalla olevat lääkekorvaustesi ja matkakorvaustesi vuosiomavastuuksien kertymät.

Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Lisätietoja: Verkkoasiointipalvelu

7.3 Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ja maksukatto

Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden enimmäismaksut perustuvat lakiin ja asetukseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Hyvinvointialueet voivat myös järjestää palvelut enimmäismäärää alhaisemmilla maksuilla tai kokonaan maksuttomina.

7.3.1 Terveyskeskusmaksut

Lääkärin vastaanotolla kertamaksu on enintään 20,90 euroa. Yhdessä terveyskeskuksessa maksu voidaan periä enintään kolme kertaa kalenterivuodessa. Vaihtoehtoisesti voidaan periä vuosimaksu, jonka suuruus on enintään 41,80 euroa kalenterivuodessa. Jos asiakas ei suorita vuosimaksua, häneltä voidaan periä 20,90 euron suuruinen kertamaksu useammaltakin kuin kolmelta kerralta.

Terveyskeskuksen päivystyskäynniltä voidaan periä enintään 28,70 euroa. Päivystysmaksu voidaan periä arkisin klo 20-8 välillä sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Maksu voidaan periä myös vuosimaksun maksaneelta tai henkilöltä, joka on käynyt kolme kertaa vastaanotolla.

Alle 18-vuotiailta ei peritä maksua terveyskeskuksen antamista avopalveluista (esimerkiksi käynti lääkärin vastaanotolla tai hammashoidossa).

Terveyskeskuksessa ei peritä maksua neuvolakäynneistä, käynnistä terveydenhoitajan vastaanotolla (esim. rokotusohjelman mukainen rokotus) eikä laboratorio- tai röntgentutkimuksista.

7.3.2 Kunnallinen hammashoito

Hammashoidosta peritään perusmaksu, jonka summa määräytyy hoidon antajan koulutuksen mukaan. Esimerkkejä perusmaksuista:

suuhygienisti 10,30 euroa
hammaslääkäri 13,30 euroa
erikoishammaslääkäri 19,50 euroa

Perusmaksun lisäksi hampaiden hoidosta ja tutkimuksesta peritään erillisiä toimenpidemaksuja. Maksujen suuruus määräytyy hoidon vaativuuden ja aikaa vievyyden mukaan. Maksujen perusteena käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämää kansallista Suun ja terveydenhuollon toimenpideluokitusta.

Kunnallinen hammashoito on maksutonta alle 18-vuotiaille. Veteraaneille hampaiden tarkastus ja proteeseihin liittyvä kliininen työ on maksutonta julkisessa hammashoidossa.

7.3.3 Sairaalamaksut

Sairaalat voivat periä maksun poliklinikkakäynnistä, päiväkirurgisesta toimenpiteestä, hoitopäivältä, sarjahoidosta ja kuntoutuksesta.

Sairaalan poliklinikkamaksu on enintään 41,80 euroa käynniltä.

Päiväkirurgisesta toimenpiteestä voidaan periä enintään 135,90 euroa. Päiväkirurgian maksun lisäksi voidaan periä hoitopäivämaksu silloin, kun potilas joutuu ennalta suunnittelemattomasti jäämään hoitoon yön yli esim. komplikaation vuoksi.

Sairaalan hoitopäivä maksaa 49,60 euroa. Maksukaton täyttymisen jälkeen hoitopäivästä voidaan periä enintään 22,80 euron maksu. Päivä- tai yöhoito sairaalassa maksaa enintään 22,80 euroa vuorokaudessa.

Psykiatrisen sairaalan hoitopäivä sekä päivä- tai yöhoito maksaa 22,80 euroa. Psykiatrian poliklinikalla käynneistä ei peritä maksua.

Vuodeosastohoidosta voidaan alle 18-vuotiaalta periä hoitopäivämaksu sekä terveyskeskuksessa että sairaalassa enintään seitsemältä päivältä kalenterivuodessa. Poliklinikkamaksua ei peritä alle 18-vuotiailta.

7.3.4 Elinluovuttajan maksuttomat terveyspalvelut

Elinluovuttajille toimenpiteestä aiheutuvat kustannukset, tutkimukset ja hoito ovat maksuttomia. Maksuton hoito sisältää luovutukseen liittyvät tutkimukset ja toimenpiteet sekä avo- että laitoshoidossa. Maksutonta on myös luovuttajalle luovutuksesta mahdollisesti aiheutuvien komplikaatioiden tutkimus ja hoito. Henkilö on oikeutettu myös luovutuspäivärahaan. Lääkkeisiin voi hakea sairausvakuutuskorvausta.

Elimen siirtoa varten tai siirron edellytysten selvittämiseksi tehdyt matkat korvataan sairausvakuutuslain mukaan sen henkilön kustannuksina, jolle elimen siirto tehdään. Korvauksen hakijana voi olla myös elimen luovuttaja (perheenjäsen, sukulainen tai muu henkilö). Tällöin hakijalla tulee olla valtakirja elimen vastaanottajalta. Elinsiirron jälkeen matkat korvataan elimen luovuttajan kustannuksina.

7.3.5 Sarjahoito ja kuntoutushoito

Sarjahoito maksaa enintään 11,60 euroa hoitokerralta. Maksun saa periä enintään 45 käynnistä kalenterivuodessa mukaan lukien eri sarjahoidot sekä terveyskeskuksessa että erikoissairaanhoidossa. Sarjahoitoa ovat muun muassa lääkinnällinen kuntoutus, jatkuva dialyysihoito, säde- ja sytostaattihoito, valohoito sekä puhe- ja äänihäiriöhoito. Terveyskeskuksessa annettavasta puhe- ja äänihäiriöhoidosta sekä säde- ja sytostaattihoidosta ei saa periä maksua.

Sarjahoitomaksua ei peritä alle 18-vuotiaalta.

Kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 17,10 euroa hoitopäivältä, kun vammainen tai kehitysvammainen saa kuntoutushoitoa laitoksessa.

7.3.6 Pitkäaikainen laitoshoito

Pitkäaikaisesta laitoshoidosta peritään enintään 85 prosenttia hoidettavan nettotuloista. Jos laitoshoidossa olevalla on kotona asuva pienituloisempi puoliso, maksu on 42,50 prosenttia puolisoiden yhteenlasketuista nettotuloista. Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen perhehoidon asiakkaalle on jäätävä omaan käyttöön vähintään 167 euroa kuukaudessa ja pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaalle vähintään 112 euroa kuukaudessa.

7.3.7 Lääkärintodistukset

Lääkärintodistuksesta ei peritä maksua silloin, kun todistus liittyy hoitoon, esim. sairauslomatodistus työnantajalle. Maksuttomia ovat perusterveydenhuollossa mm. B-todistus kuntoutusta varten, lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyviä apuvälineitä varten ja lääkekorvausoikeuden saamista varten. Todistukset potilaan kuljetuksesta sekä neuvola- ja kouluterveydenhuollon todistukset (esim. nuorison terveystodistus) ovat myös maksuttomia. Myös veteraanien todistukset ovat maksuttomia.

Hoitoon liittymättömät todistukset, joilla haetaan etuuksia, ovat maksullisia. Ajokortin saamiseksi tarvittavan lääkärintodistuksen maksu on enintään 61,80 euroa ja muiden maksullisten todistusten enimmäismaksu on 51,50 euroa.

7.3.8 Sakkomaksu

Käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä palvelusta voidaan 18 vuotta täyttäneeltä periä enintään 51,50 euron maksu. Tällaisia ovat terveyskeskuslääkärin vastaanotto, erikoissairaanhoidon avohoidon käynti, hammashuollon käynti tai kuvantamistutkimus.

7.3.9 Kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotihoito

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon maksut määräytyvät sen mukaan, onko hoito tilapäistä vai jatkuvaa. Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu, kuitenkin enintään 19,20 euroa lääkärin tai hammaslääkärin suorittamasta kotikäynnistä ja enintään 12,20 euroa muun henkilön, kuten esim. kodinhoitajan tai sairaanhoitajan suorittamasta kotikäynnistä (ks. luku 4.5).

Asiakkaan kotona annetusta erikoissairaanhoidosta voidaan periä sairaalan poliklinikkamaksua vastaava maksu. Sarjassa annettavasta hoidosta saadaan kuitenkin periä enintään sarjahoidon maksu (11,60 euroa hoitokerralta enintään 45 kertaa kalenterivuodessa).

Tilapäisen kotisairaanhoidon ja tilapäisen kotisairaalahoidon maksut kerryttävät maksukattoa.

Jatkuvasta kotihoidosta peritään kuukausimaksu, joka määräytyy palvelun laadun, määrän ja saajan maksukyvyn sekä perheen koon mukaan. Maksukykyä määriteltäessä otetaan huomioon palvelun saajan ja hänen kanssaan yhteistaloudessa elävän puolison tulot. Kuukausimaksun enimmäismaksuprosentit tulorajan ylittävistä bruttotuloista perheen koon mukaan löytyvät STM:n sivuilta.

Hyvinvointialueet voivat tarjota henkilölle palveluseteliä, joka lisää asiakkaan valintamahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Setelillä voi itse hankkia tarvitsemansa kotipalvelun tai kotisairaanhoidon palvelut hyvinvointialueen hyväksymältä palveluntuottajalta. Palvelusetelin arvo on joko tasasuuruinen kaikille tai määräytyy tulorajojen mukaan. Palvelusetelistä voi kieltäytyä (ks. luku 4.8).

7.3.10 Kotisairaala

Kotisairaalahoito on lääkärijohtoista, ja lyhytaikaista ympärivuorokautista kotihoitoa, joka korvaa osastohoidon. Kotisairaalahoito tarvitsee lääkärin lähetteen ja hoidontarpeen arvioinnin.

7.3.11 Hoitotarvikkeet

Kotona tapahtuvaan pitkäaikaisen sairauden hoitoon saa terveyskeskuksesta erilaisia hoitotarvikkeita, kuten diabeteksen hoitovälineitä, sidetarpeita, avannetarvikkeita tai vaippoja. Hoitosuunnitelmaan kuuluvat hoitotarvikkeet ovat maksuttomia.

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut toimenpide-ehdotukset koskien terveyskeskusten hoitotarvikkeiden jakelua.

Palvelutalossa asuminen rinnastetaan kotona asumiseksi ja pitkäaikainen sairaudenhoito siellä määritellään avohoidoksi. Avohoidon asiakkaalla, jolla on pitkäaikaissairaus, on oikeus saada hoitotarvikkeet maksutta, eikä kunta tai yksityinen palveluntuottaja voi niistä erikseen periä maksua tai sisällyttää kustannusta osaksi palveluasumisen asiakkaan maksamaa hoitomaksua.

Pitkäaikaissairauden hoitoon kuuluvien hoitotarvikkeiden jakelun tulee perustua aina yksilöllisesti määriteltyyn tarpeeseen ja terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaan arviointiin ja seurantaan.

7.3.12 Terveydenhuollon maksukatto

Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto. Vuonna 2023 maksukatto on 692 euroa. Sen täyttymisen jälkeen asiakasmaksuja ei enää peritä maksukaton piiriin kuuluvista palveluista lukuun ottamatta lyhytaikaisen laitoshoidon tai -palvelun ylläpitomaksua.

Maksukattoa kerryttävät

terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelujen maksut
fysioterapiamaksut
sarjahoidon maksut
sairaalan poliklinikkamaksut
päiväkirurgian maksut
lyhytaikaisen laitoshoidon ja laitospalvelun maksut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa
yö- ja päivähoidon maksut
kuntoutushoidon maksut
suun terveydenhuollon käynti- ja toimenpidemaksut (hammasteknisiä kuluja, kuten proteeseista, purentakiskoista, oikomiskojeista ja uniapneakiskoista aiheutuvia hammasteknisiä kuluja lukuun ottamatta)
tilapäisen kotisairaanhoidon ja kotisairaalan maksut
terapioista perityt maksut
toimeentulotuella maksetut maksut

Maksukattoa kerryttävät myös ostopalveluina tuotetut palvelut, jos ne kuuluvat hyvinvointialueen järjestämisvastuulle.

Tulosidonnaisista palveluista, sairaankuljetuksesta, lääkärintodistuksista, täysin yksityisistä palveluista, yksityislääkärin lähetteellä tehdyistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista ja sosiaalihuollon palveluista (lukuun ottamatta lyhytaikaista laitospalvelua) perityt maksut, palvelusetelin omavastuuosuus ja kuljetuspalvelujen omavastuuosuus eivät kerrytä maksukattoa.

Kun maksukatto ylittyy, palvelut ovat maksuttomia kaikille niille henkilöille, joiden maksut ovat yhdessä kerryttäneet maksukattoa. Lyhytaikainen laitoshoito on edelleen maksullista, mutta hoitopäivämaksu alenee 22,80 euroon.

Maksukaton täyttymistä on seurattava itse. Tätä varten voi pyytää terveydenhuollosta seurantakortin. Alkuperäiset maksukuitit on kuitenkin säilytettävä ja ne on esitettävä tarvittaessa ennen kuin saa todistuksen maksukaton täyttymisestä. Todistuksen antaa se terveyskeskus tai muu julkinen terveydenhuollon yksikkö, jossa maksukatto täyttyy.

7.3.13 Maksukyvyn ottaminen huomioon

Asiakasmaksua voidaan alentaa tai jättää perimättä yksilöllisen tarve- ja tilannearvion perusteella. Maksu ei saa vaarantaa asiakkaan tai hänen perheensä toimeentuloa tai lakisääteisestä elatusvelvollisuudesta huolehtimista.

Kunta arvioi yleensä asiakkaan hakemuksen perusteella, täyttyvätkö maksun alentamisen edellytykset. Maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä annetaan muutoksenhakukelpoinen päätös.

Lisätietoa hakumenettelystä asiakasmaksujen alentamiseksi tai poistamiseksi saa sosiaali- ja terveydenhuollon sosiaalityöntekijöiltä.

(Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, Sairausvakuutuslaki, Perustuslaki, Potilaslaki, Sosiaalihuoltolaki, Terveydenhuoltolaki, Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä)