7. Sairaanhoidon maksut ja korvaukset

7.1 Kelan sairaanhoitokorvaukset

7.1.1 Yksityislääkärin palkkio, tutkimus ja hoito

7.1.2 Yksityinen sairaalahoito

7.1.3 Yksityislääkärin kirjoittamat lääkärintodistukset

7.1.4 Lääkekustannusten korvaukset

7.1.4.1 Korvausryhmät

7.1.4.2 Rajoitetusti peruskorvattavat lääkkeet

7.1.4.3 Viitehintajärjestelmä

7.1.4.4 Annosjakelu

7.1.4.5 Lääkekustannusten vuotuinen omavastuu (lääkekatto)

7.1.4.6 Sähköinen resepti

7.1.5 Matkakorvaukset

7.1.5.1 Matkakorvaus kuntoutusmatkoista

7.1.5.2 Matkakatto

7.1.5.3 Taksimatkojen korvaus

7.1.5.4 Saattaja

7.1.5.5 Yöpyminen

7.2 Kelan verkkoasiointipalvelu: sairaanhoitokorvaukset

7.3 Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ja maksukatto

7.3.1 Terveyskeskusmaksut

7.3.2 Kunnallinen hammashoito

7.3.3 Sairaalamaksut

7.3.4 Elinluovuttajan maksuttomat terveyspalvelut

7.3.5 Sarjahoito ja kuntoutushoito

7.3.6 Pitkäaikainen laitoshoito

7.3.7 Lääkärintodistukset

7.3.8 Sakkomaksu

7.3.9 Kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotihoito

7.3.10 Kotisairaala

7.3.11 Hoitotarvikkeet

7.3.12 Terveydenhuollon maksukatto

7.3.13 Maksukyvyn ottaminen huomioon

7.1 Kelan sairaanhoitokorvaukset

Hallituksen säästötavoitteet lääkekorvauksiin ovat vuodesta 2017 alkaen 150 miljoonaa euroa. Tämä aiheuttaa muutoksia mm. erityisen kalliisiin lääkkeisiin sekä diabeteslääkkeiden korvauksiin.

7.1.1 Yksityislääkärin palkkio, tutkimus ja hoito

Sairausvakuutuksesta korvataan osa yksityislääkärin ja -hammaslääkärin palkkioista sekä tutkimuksen ja hoidon kustannuksista. Kela vahvistaa lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioille sekä tutkimuksille ja hoidoille euromääräisen taksan. Potilaalle maksettava korvaus on taksan suuruinen. Taksaluettelo ja korvausten määrät ovat nähtävissä Kelan verkkosivuilla.

Suorakorvaus

Lähes kaikki palveluntuottajat kuuluvat suorakorvauksen piiriin, jolloin korvaus huomioidaan jo maksettaessa. Korvaushakemus on lääkärinpalkkiolomakkeen ja tutkimus- ja hoitomääräyksen kääntöpuolella. Sairaanhoitokorvaus on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu on suoritettu.

Suun ja hampaiden tutkimus

Yksityisen hammaslääkärin tekemä suun ja hampaiden tutkimus korvataan joka toinen kalenterivuosi. Myös yksityisen suuhygienistin tekemä suun terveystarkastus korvataan joka toinen kalenterivuosi. Korvaus tarkastuksesta voidaan kuitenkin maksaa vuosittain, jos se on hammaslääkärin arvion vuoksi tarpeellista.

Kela korvaa myös hammashoitoon liittyviä lääke- ja matkakustannuksia.

Rintamaveteraaneille ja miinanraivaajille on hammashoidossa erityiskorvauksia, joista saa lisätietoja Kelasta.

Lisätietoja:

7.1.2 Yksityinen sairaalahoito

Osasta yksityissairaalan hoitokustannuksista saa sairausvakuutuskorvausta. Sairausvakuutuskorvausta ei kuitenkaan saa esimerkiksi yksityisten laitosten toimistomaksuista, leikkaussalimaksuista, hoitopäivä- tai poliklinikkamaksuista eikä ennaltaehkäisevän hoidon maksuista.

7.1.3 Yksityislääkärin kirjoittamat lääkärintodistukset

Sairausvakuutuskorvausta voi hakea yksityislääkärin kirjoittamien lääkärinlausuntojen palkkioista, kun lausunto on kirjoitettu sairasvakuutuslain mukaista etuutta varten. Korvausta saa muun muassa lääkekorvausta, sairauspäivärahaa tai kuntoutustarpeen arviointia varten kirjoitetuista lausunnoista ja todistuksista, jotka Kela on pyytänyt lisäselvityksiä varten.

Korvausta ei voi saada esimerkiksi ajokorttia, oppilaitokseen pyrkimistä, työhöntulotarkastusta, eläkettä tai kuntoutusta varten kirjoitetuista lääkärinlausunnoista.

7.1.4 Lääkekustannusten korvaukset

Kelasta voi hakea korvausta lääkkeistä, perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista, joita lääkäri on määrännyt sairauden hoitoon. Lääkeostoista maksetaan korvauksia kolmessa eri korvausryhmässä. Korvaukset maksetaan prosenttiosuutena lääkkeen hinnasta. Vuoden 2017 alusta lääkereseptien voimassaoloaika muuttui tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta yhdestä vuodesta kahteen vuoteen.

Kelan korvauksen saa jo apteekissa esittämällä Kela-kortin. Kela voi korvata lääkärin määräämiä lääkkeitä vain, jos lääkkeiden hintalautakunta on vahvistanut lääkkeelle korvattavuuden ja kohtuullisen tukkuhinnan. Markkinoilla on myös reseptilääkkeitä, joista ei saa sairausvakuutuskorvausta. Lääkekuluja ei korvata, jos lääkkeet on määrätty terveydentilan ylläpitämiseksi tai sairauden ehkäisemiseksi.

Erityisen kalliiden lääkkeiden korvaaminen

Erityisen kalliita lääkkeitä (=yhden pakkauksen arvonlisäverollinen vähittäishinta on yli 1 000 euroa) korvataan vuoden 2017 alusta lähtien kerralla kuukauden tarvetta vastaava määrä aiemman kolmen kuukauden sijaan. Uusi lääke-erä korvataan noin viikkoa ennen edellisen loppumista. Lääkettä voi esim. ulkomaanmatkan vuoksi saada kuitenkin kuukauden tarvetta suuremman määrän. Matkan vuoksi tehtävä poikkeus saada lääkkeet suorakorvattuna edellyttää, että asiakas (tai apteekki) pyytää Kelan toimistosta poikkeusluvan. Matkalta paluupäivä tulee olla tiedossa.

Alkuomavastuu

Asiakas saa lääkeostoista Kela-korvausta vasta kalenterivuotuisen 50 euron alkuomavastuun täytyttyä. Alkuomavastuu ei koske alle 18-vuotiaita.

Yhdellä ostokerralla voi hankkia enintään kolmen kuukauden aikana tarvittavat lääkkeet. Jos lääkkeitä tarvitaan tätä pidemmäksi ajaksi, tulee ottaa yhteyttä Kelaan. Jatkossa korvausta voi saada uuden lääkkeen, kliinisen ravintovalmisteen ja perusvoiteen erästä vasta sen jälkeen, kun aiemmin ostettu erä on käytetty annetun ohjeen mukaisesti lähes kokonaan loppuun. Kun asiakas asioi apteekissa, apteekki tarkistaa voiko uuden erän jo toimittaa korvattuna.

Ulkomailla syntyneet lääkekulut

Ulkomailla syntyneistä lääkekuluista voi maasta riippuen saada korvausta paikallisesta sairausvakuutuslaitoksesta tai anoa sitä jälkikäteen Kelasta. Suomessa kirjoitetulla eurooppalaisella lääkemääräyksellä voi ostaa lääkkeitä EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä. Oikeus koskee lääkkeitä, joita vastaava lääkevalmiste on hyväksytty Suomessa korvattavaksi. Asiakas maksaa lääkkeet kokonaan ja hakee myöhemmin korvausta Kelasta (ks. luku 12.6).

Muutoksia diabeteslääkkeiden korvattavuuksiin

1.1.2017 muut kuin insuliinia sisältävät diabeteslääkkeet siirtyvät 100 prosentin korvausluokasta 65 prosentin korvausluokkaan. Insuliinia sisältävästä lääkkeestä asiakas saa jatkossakin 100 prosentin erityiskorvauksen ja maksaa lääkkeestä 4,50 euron omavastuun. Muutokset eivät edellytä asiakkaalta toimenpiteitä.

7.1.4.1 Korvausryhmät

Peruskorvattavuus

Reseptilääkkeiden peruskorvaus on 40 prosenttia lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta. Suurin osa reseptilääkkeistä kuuluu peruskorvausryhmään. Myös perusvoiteet ovat peruskorvattavia, kun reseptissä on merkintä ”pitkäaikaisen ihosairauden hoitoon”.

Erityiskorvattavuus
Peruskorvaus 40 prosenttia lääkkeen hinnasta 50 euron alkuomavastuun täyttymisen jälkeen
Alempi erityiskorvaus 65 prosenttia lääkkeen hinnasta 50 euron alkuomavastuun täyttymisen jälkeen
Ylempi erityiskorvaus 100 prosenttia 50 euron alkuomavastuun täyttymisen jälkeen
Lääkekohtainen omavastuu ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeillä 4,50 euroa / lääke

7.1.4.2 Rajoitetusti peruskorvattavat lääkkeet

Osa kalliista lääkkeistä on rajoitetusti peruskorvattavia. Tämä tarkoittaa sitä, että tietyille potilaille tietyissä sairauksissa näillä lääkkeillä on merkittävä hoidollinen arvo. Peruskorvattavuutta tulee hakea erillisellä B-lääkärinlausunnolla.

7.1.4.3 Viitehintajärjestelmä

Lääkärin määräämä lääke voidaan apteekissa vaihtaa halvempaan vastaavaan valmisteeseen. Vaihto tehdään lääkevalmisteiden kesken, jotka sisältävät samaa lääkeainetta ja ovat teholtaan ja turvallisuudeltaan vastaavia.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea vahvistaa luettelon keskenään vaihtokelpoisista valmisteista.

Viitehintajärjestelmä koostuu viitehintaryhmistä, jotka muodostuvat keskenään vastaavista, samaa lääkeainetta sisältävistä korvattavista lääkevalmisteista. Viitehintaryhmälle asetettava viitehinta on korkein hinta, jonka perusteella ryhmään kuuluvalle lääkkeelle maksetaan korvaus. Jos lääke ei kuulu viitehintajärjestelmän piiriin, Kela maksaa korvauksen lääkkeen myyntihinnasta.

Lääkevaihdosta voi myös kieltäytyä ja ostaa lääkärin määräämän viitehintaa kalliimman lääkkeen. Tällöin korvauksen saa vain viitehinnasta. Viitehinnan ylittävä osuus tulee maksaa itse, eikä erotus kerrytä lääkkeiden vuotuista omavastuuosuutta.

Lääkäri voi kieltää hoidollisin tai lääketieteellisin perustein lääkkeen vaihdon edullisempaan valmisteeseen tekemällä siitä merkinnän reseptiin. Tällöin potilas saa korvauksen lääkärin määräämästä lääkkeestä ja omavastuuosuus kerryttää vuotuista lääkkeiden maksukattoa.

7.1.4.4 Annosjakelu

Annosjakelulla tarkoitetaan sitä, että tabletti- ja kapselimuotoiset lääkkeet voi ostaa joistakin apteekeista kerta-annoksiin pakattuina yleensä kahden viikon erissä. Annosjaeltavat lääkkeet korvataan samojen periaatteiden mukaan kuin muutkin lääkkeet.

Apteekit perivät annosjakelusta palkkion. Mikäli henkilö on yli 75-vuotias ja käytössä olevia annosjakeluun soveltuvia ja korvattavia lääkkeitä on vähintään kuusi, Kela voi korvata osan palkkiosta. Mikäli lääkäri katsoo annosjakelun tarpeelliseksi, hän tekee siitä merkinnän lääkemääräykseen.

Lisätietoja: Annosjakelu

7.1.4.5 Lääkekustannusten vuotuinen omavastuu (lääkekatto)

Reseptilääkkeiden kustannuksilla on vuotuinen kattosumma. Oikeus lisäkorvaukseen syntyy, jos saman kalenterivuoden aikana korvatuista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista maksetut omavastuuosuudet ylittävät 605,13 euroa. Vuotuisen omavastuuosuuden täytyttyä potilas maksaa 2,50 euroa/lääke. Maksukattoa kerryttävät vain lääkkeet, joista saa sairausvakuutuskorvausta.

Kela seuraa lääkeostoja apteekista saatujen tietojen perusteella. Kun maksukatto on ylittynyt, Kela lähettää kirjeen ja erillisen ilmoituksen, joka on esitettävä apteekissa Kela-kortin lisäksi. Tällöin lisäkorvauksen saa suoraan apteekista. Maksukaton omavastuuosuuden kertymistä voi myös itse seurata Kelan sähköisestä asiointipalvelusta.

7.1.4.6 Sähköinen lääkemääräys

Sähköinen resepti on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti ja tallentaa Reseptikeskukseen. Sähköinen lääkemääräys tuli pakolliseksi vuoden 2017 alusta. Tämä tarkoittaa, että lääkäri voi laatia lääkemääräyksen kirjallisesti ja puhelimitse enää vain poikkeustapauksissa (esim. tekninen häiriö, kiireellinen lääkkeen tarve, erityislupavalmiste). Lääkemääräyksen tiedot säilyvät Reseptikeskuksessa 2,5 vuotta kirjoittamispäivämäärästä, jonka jälkeen ne siirtyvät Reseptiarkistoon.

Potilas saa lääkäriltä potilasohjeen, jossa on tiedot määrätystä lääkkeestä. Potilasohje nopeuttaa asiointia apteekissa, mutta se ei ole välttämätön. Kela-kortti on välttämätön lääkekorvausten saamiseksi.

Lääkkeen voi hakea mistä tahansa apteekista. Reseptin uusimista voi pyytää apteekista tai terveydenhuollosta sekä lähettää uusimispyynnön itse Omakannassa.

Omakanta-palvelu

Täysi-ikäinen voi katsella omia Reseptikeskuksessa olevia tietojaan Omakanta-palvelun kautta. Palveluun kirjaudutaan joko henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Omakannan kautta voi myös lähettää reseptin uusimispyynnön.

Huoltaja näkee alle 10-vuotiaan lapsen terveystiedot Omakannasta, mikäli lapsen terveystiedot on tallennettu Kanta-palveluihin. Huoltaja voi myös pyytää lapsen sähköisten reseptien uusimista. Yli 10-vuotiaan lapsen puolesta huoltaja voi vain katsella tietoja, jotka on tallennettu ennen kuin lapsi on täyttänyt 10 vuotta. Alaikäiset pääsevät katsomaan omia sähköisiä reseptejään ja terveystietojaan sekä pyytämään reseptin uusimista.

Lisätietoja: Omakanta-palvelu

7.1.5 Matkakorvaukset

Kela korvaa sairaudesta ja kuntoutuksesta aiheutuneita matkakustannuksia. Korvausta voi hakea matkoista lääkäriin, lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon terveyskeskukseen, sairaalaan tai yksityiselle lääkäriasemalle. Kela maksaa yleensä korvauksen matkasta lähimpään lääkäriin, tutkimus- tai hoitolaitokseen halvimman kulkuneuvon mukaan. Jos hoito on valittu hoitopaikan valinnan vapauden perusteella, Kela korvaa matkan perusterveydenhuoltoon enintään niiden kustannusten mukaan, jotka aiheutuisivat matkasta oman kunnan tai kuntayhtymän pääterveyskeskukseen. Erikoissairaanhoitoon tehdyn matkan Kela korvaa enintään niiden kustannusten mukaan, jotka aiheutuisivat matkasta lähimpään yliopistosairaalaan.

Kela voi korvata myös taksilla tehdyn matkan, jos asiakkaan terveydentila tai puutteelliset liikenneolosuhteet sitä edellyttävät.

Matkaomavastuu

Sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen omavastuuosuus on 25,00 euroa yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. Omavastuuosuudet kerryttävät vuotuista matkakattoa. Myös omavastuuta halvemmat, tarpeelliset matkakulut kerryttävät matkakattoa, joten kaikki matkakuitit kannattaa säilyttää.

Matkakustannukset voivat olla henkilön omia, hänen saattajansa tai perheenjäsenen kustannuksia. Korvausta tulee hakea kuuden kuukauden kuluessa matkan maksamisesta. Matkojen omavastuuosuuden täyttymistä voi seurata Kelan sähköisestä asiointipalvelusta

Oma auto

Oman auton käytön kustannuksista on mahdollista saada korvausta 0,20 euroa/kilometri yhdensuuntaisen omavastuun 25,00 euroa ylittävältä osalta.

Kun matkustaa omalla autolla terveyskeskukseen, julkiseen sairaalaan tai Kelan järjestämään kuntoutukseen ja yhdensuuntainen matka on alle 100 kilometriä, ei tarvita matkakorvaushakemuksen liitteeksi terveydenhuollon antamaa todistusta oman auton käytöstä (Todistus oman auton käytöstä SV 67). Yli 100 km:n matka korvataan silloin kun oman auton käyttö johtuu puutteellisista liikenneolosuhteista tai joukkoliikennettä ei ole käytettävissä tai asiakkaalla on terveydenhuollon antama todistus. Matkat yksityiseen terveydenhuoltoon korvataan vain mikäli tutkimus tai hoito on Kelasta korvattavaa ja oman auton käyttö edellyttää aina SV 67 todistusta.

7.1.5.1 Matkakorvaus kuntoutusmatkoista

Kela korvaa kuntoutuksesta aiheutuneita matkakuluja omavastuun 25,00 euroa/suunta ylittävältä osalta. Matkat Kelan kuntoutukseen korvataan Kelan tekemän kuntoutuspäätöksen perusteella.

Järjestöjen toteuttamille sopeutumisvalmennuskursseille matkat korvataan, kun lähetteessä on lääkärin suositus kurssille hakeutumisesta. Edellytyksenä on myös, että kurssiohjelmassa on lääkärin tai sairausvakuutuslaissa tarkoitetun muun terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa hoitoa, tutkimusta tai hoidon opastusta.

Matkakorvaushakemuksen liitteenä tulee olla kurssiohjelma ja osallistumistodistus, jossa on kurssin järjestäjän merkintä siitä, kenen lääkärin lähetteeseen sopeutumisvalmennuskurssi perustui ja kopio kuntoutuspäätöksestä.

Kun rintamaveteraani osallistuu Valtiokonttorin järjestämään kuntoutukseen, Kela maksaa hänen matkakulunsa kokonaan.

7.1.5.2 Matkakatto

Vuotuinen omavastuuosuus, eli matkakatto, on 300,00 euroa. Jos matkakatto täyttyy kalenterivuoden aikana, Kela korvaa ylittävän osan kokonaan. Kela seuraa korvattujen matkojen osalta matkakaton täyttymistä ja lähettää sen täytyttyä asiakkaalle vuosiomavastuukortin (SV 191). Asiointipalvelusta voi itse seurata matkakorvauksia ja omavastuun kertymistä.

7.1.5.3 Taksimatkojen korvaus

Taksia tai muuta erityiskulkuneuvoa käytettäessä tulee pyytää hoitopaikan todistus (SV 67) matkan tarpeellisuudesta. Todistus voidaan kirjoittaa kertamatkalle, määräajaksi tai toistaiseksi. Erikseen tehtyä lääkkeiden hakumatkaa apteekkiin ei korvata.

Matka tulee tilata sairaanhoitopiirin tilausnumerosta. Asiakas maksaa taksimatkan yhteydessä vain omavastuuosuuden 25,00 euroa näyttämällä Kela-korttia.

Terveydenhuollosta saatu todistus (SV 67) tai muu selvitys oikeudesta taksin käyttöön tulee säilyttää, sillä Kela voi pyytää sitä myöhemmin. Myös kiireellisissä sairaustapauksissa matkan voi tilata tilausnumerosta. Samalla kertaa voi tilata kaikki tiedossa olevat matkat terveydenhuoltoon.

Mikäli matkan tilaa muualta kuin sairaanhoitopiirin keskitetystä tilausnumerosta, matka on maksettava ensin kokonaan itse ja haettava korvaus Kelasta jälkikäteen. Omavastuu on tällöin kaksinkertainen, eli 50,00 euroa. Tällaiset matkat eivät kerrytä matkakattoa.

Vakiotaksiasiakkuuden saanut henkilö voi tilata ja sopia matkan ajankohdan suoraan valitsemaltaan suorakorvausmenettelyyn liittyneeltä taksiautoilijalta.

Lisätietoja: Taksimatkojen tilausnumerot ja ohjeet

7.1.5.4 Saattaja

Matkan aikana tarvittavan saattajan matkakuluista voi myös saada korvausta. Edellytyksenä on, että hoitohenkilökunta on katsonut saattajan tai perheenjäsenen hoitoon osallistumisen tarpeelliseksi. Mikäli saattajan tarve on ilmeinen (esim. asiakas on lapsi), ei erillistä selvitystä tarvita. Saattaja hakee korvausta saatettavan henkilön nimissä.

Potilaan ja hänen saattajansa matkat korvataan yleensä sen mukaan, mitä matka olisi tullut maksamaan halvinta matkustustapaa käyttäen (yleensä junalla tai linja-autolla). Muu matkustustapa kuten oma auto, tulee erikseen perustella terveydenhuollosta saatavalla todistuksella (SV 67).

7.1.5.5 Yöpyminen

Kelasta voi hakea yöpymisrahaa, jos matkalla joudutaan yöpymään tutkimuksen, hoidon, kuntoutuksen tai liikenneolosuhteiden takia. Sitä voi saada enintään 20,18 euroa vuorokaudessa. Yöpymiskustannuksista tulee esittää kuitti. Yöpymisraha ei kerrytä vuotuista matkakattoa.

(Sairausvakuutuslaki, Lääkelaki, Laki sähköisestä lääkemääräyksestä)

7.2 Kelan verkkoasiointipalvelu: sairaanhoitokorvaukset

Kelan sähköisessä asiointipalvelussa voi seurata sairaanhoitokorvauksien ja hakemusten käsittelyä. Tiedoissa näkyvät mm. korvaukset, jotka on maksettu hakijalle itselle ja terveydenhuollon palvelujen tuottajalle (esim. yksityiset lääkäriasemat). Asiointipalvelussa voi seurata myös lääkekaton ja matkakaton täyttymistä. ”Omavastuuta kerryttävät matkat” -kohdasta näkee kaikki ne matkat, joista on peritty omavastuuta.

Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla, sirullisella henkilökortilla tai matkapuhelimella, jonka SIM-kortilla on mobiilivarmenne.

Lisätietoja: Verkkoasiointipalvelu

7.3 Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ja maksukatto

Maksut ovat maksimääriä ja kunnat ja kuntayhtymät voivat myös päättää olla perimättä maksuja tai periä maksimimääräisiä hintoja alhaisemmat maksut.

7.3.1 Terveyskeskusmaksut

Terveyskeskuksen kertamaksu voi 18 vuotta täyttäneeltä olla enintään 20,90 euroa ja se voidaan periä kolmelta käyntikerralta kalenterivuodessa. Vaihtoehtona kertamaksulle on vuosimaksu, joka on enintään 41,70 euroa kalenterivuodessa.

Terveyskeskuksen päivystyskäynniltä voidaan periä enintään 28,70 euroa. Päivystysmaksu voidaan periä arkisin klo 20-8 välillä sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Maksu voidaan periä myös vuosimaksun maksaneelta tai henkilöltä, joka on käynyt kolme kertaa vastaanotolla.

Alle 18-vuotiailta ei peritä maksua terveyskeskuksen antamista avopalveluista (esimerkiksi käynti lääkärin vastaanotolla tai hammashoidossa).

Terveyskeskuksessa ei peritä maksua neuvolakäynneistä, käynnistä terveydenhoitajan vastaanotolla (esim. rokotusohjelman mukainen rokotus) eikä laboratorio- tai röntgentutkimuksista. Osa terveydenhoitajan käynneistä voi olla maksullisia. Lisätietoa saat oman kunnan terveyskeskuksesta.

7.3.2 Kunnallinen hammashoito

Hammashoidosta peritään perusmaksu, jonka summa määräytyy hoidon antajan koulutuksen mukaan. Esimerkkejä perusmaksuista:

  • suuhygienisti 10,30 euroa
  • hammaslääkäri 13,30 euroa
  • erikoishammaslääkäri 19,40 euroa

Lisäksi suoritetuista toimenpiteistä peritään aina erillinen maksu niiden laadun ja laajuuden mukaan.

Kunnallinen hammashoito on maksutonta alle 18-vuotiaille. Veteraaneille hampaiden tarkastus ja proteeseihin liittyvä kliininen työ on maksutonta julkisessa hammashoidossa.

7.3.3 Sairaalamaksut

Sairaalat voivat periä maksun poliklinikkakäynnistä, päiväkirurgisesta toimenpiteestä, hoitopäivältä, sarjahoidosta ja kuntoutuksesta.

Sairaalan poliklinikkamaksu on enintään 41,70 euroa käynniltä.

Päiväkirurgisesta toimenpiteestä voidaan periä enintään 136,80 euroa. Päiväkirurgian maksun lisäksi voidaan periä hoitopäivämaksu silloin, kun potilas joutuu ennalta suunnittelemattomasti jäämään hoitoon yön yli esim. komplikaation vuoksi.

Sairaalan hoitopäivä maksaa 49,50 euroa. Psykiatrisessa sairaalassa maksu on 22,80 euroa. Psykiatrian poliklinikalla käynneistä ei peritä maksua. Päivä- tai yöhoito sairaalassa maksaa enintään 22,80 euroa vuorokaudessa.

Vuodeosastohoidosta voidaan alle 18-vuotiaalta periä hoitopäivämaksu sekä terveyskeskuksessa että sairaalassa enintään seitsemältä päivältä kalenterivuodessa. Sairaalan poliklinikkakäynnistä peritään maksu myös alle 18-vuotiailta.

7.3.4 Elinluovuttajan maksuttomat terveyspalvelut

Elinluovuttajille toimenpiteestä aiheutuvat kustannukset, tutkimukset ja hoito ovat maksuttomia. Maksuton hoito sisältää luovutukseen liittyvät tutkimukset ja toimenpiteet sekä avo- että laitoshoidossa. Maksutonta on myös luovuttajalle luovutuksesta mahdollisesti aiheutuvien komplikaatioiden tutkimus ja hoito. Henkilö on oikeutettu myös luovutuspäivärahaan. Lääkkeisiin voi hakea sairausvakuutuskorvausta.

Elimen siirtoa varten tai siirron edellytysten selvittämiseksi tehdyt matkat korvataan sairausvakuutuslain mukaan sen henkilön kustannuksina, jolle elimen siirto tehdään. Korvauksen hakijana voi olla myös elimen luovuttaja (perheenjäsen, sukulainen tai muu henkilö). Tällöin hakijalla tulee olla valtakirja elimen vastaanottajalta. Elinsiirron jälkeen matkat korvataan elimen luovuttajan kustannuksina.

7.3.5 Sarjahoito ja kuntoutushoito

Sarjahoito maksaa enintään 11,50 euroa hoitokerralta. Maksun saa periä enintään 45 käynnistä kalenterivuodessa mukaan lukien eri sarjahoidot sekä terveyskeskuksessa että erikoissairaanhoidossa. Sarjahoitoa ovat muun muassa jatkuva dialyysihoito, säde- ja sytostaattihoito, valohoito, puhe- ja äänihäiriöhoito sekä lääkinnällinen kuntoutus.

Sarjahoitomaksua ei peritä alle 18-vuotiaalta.

Kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 17,10 euroa hoitopäivältä, kun vammainen tai kehitysvammainen saa kuntoutushoitoa laitoksessa.

7.3.6 Pitkäaikainen laitoshoito

Pitkäaikaisesta laitoshoidosta peritään enintään 85 prosenttia hoidettavan nettotuloista. Jos laitoshoidossa olevalla on kotona asuva pienituloisempi puoliso, maksu on 42,50 prosenttia puolisoiden yhteenlasketuista nettotuloista. Tuloista on jäätävä vähintään 107,00 euroa kuukaudessa henkilön omaan käyttöön.

7.3.7 Lääkärintodistukset

Lääkärintodistuksesta ei peritä maksua silloin, kun todistus liittyy hoitoon, esim. sairauslomatodistus työnantajalle. Maksuttomia ovat perusterveydenhuollossa mm. B-todistus kuntoutusta varten, lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyviä apuvälineitä varten ja lääkekorvausoikeuden saamista varten. Todistukset potilaan kuljetuksesta sekä neuvola- ja kouluterveydenhuollon todistukset (esim. nuorison terveystodistus) ovat myös maksuttomia. Myös veteraanien todistukset ovat maksuttomia.

Hoitoon liittymättömät todistukset, joilla haetaan etuuksia, ovat maksullisia. Ajokortin saamiseksi tarvittavan lääkärintodistuksen maksu on enintään 61,80 euroa ja muiden maksullisten todistusten enimmäismaksu on 51,40 euroa.

7.3.8 Sakkomaksu

Käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä palvelusta voidaan 15 vuotta täyttäneeltä periä enintään 51,40 euron maksu. Tällaisia ovat terveyskeskuslääkärin vastaanotto, erikoissairaanhoidon avohoidon käynti, hammashuollon käynti tai kuvantamistutkimus.

7.3.9 Kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotihoito

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon maksut määräytyvät sen mukaan, onko hoito tilapäistä vai jatkuvaa. Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu, kuitenkin enintään 19,10 euroa lääkärin tai hammaslääkärin suorittamasta kotikäynnistä ja enintään 12,10 euroa muun henkilön, kuten esim. kodinhoitajan tai sairaanhoitajan suorittamasta kotikäynnistä (ks. luku 4.5).

Jatkuvasta kotihoidosta peritään kuukausimaksu, joka määräytyy palvelun laadun, määrän ja saajan maksukyvyn sekä perheen koon mukaan. Maksukykyä määriteltäessä otetaan huomioon palvelun saajan ja hänen kanssaan yhteistaloudessa elävän puolison tulot.

Palveluseteli

Kunnat voivat tarjota henkilölle palveluseteliä, joka lisää asiakkaan valintamahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Setelillä voi itse hankkia tarvitsemansa kotipalvelun tai kotisairaanhoidon palvelut kunnan hyväksymältä palveluntuottajalta. Palvelusetelin arvo on joko tasasuuruinen kaikille tai määräytyy tulorajojen mukaan. Palvelusetelistä voi kieltäytyä (ks. luku 4.8).

7.3.10 Kotisairaala

Kotisairaalahoito on lääkärijohtoista, ja lyhytaikaista ympärivuorokautista kotihoitoa, joka korvaa osastohoidon. Kotisairaalahoito tarvitsee lääkärin lähetteen ja hoidontarpeen arvioinnin. Kotisairaalan hinnat selviävät oman kotikunnan terveystoimesta.

7.3.11 Hoitotarvikkeet

Kotona tapahtuvaan pitkäaikaisen sairauden hoitoon saa terveyskeskuksesta erilaisia hoitotarvikkeita, kuten diabeteksen hoitovälineitä, sidetarpeita, avannetarvikkeita tai vaippoja. Hoitosuunnitelmaan kuuluvat hoitotarvikkeet ovat maksuttomia.

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut kunnille toimenpide-ehdotukset koskien terveyskeskusten hoitotarvikkeiden jakelua.

Palvelutalossa asuminen rinnastetaan kotona asumiseksi ja pitkäaikainen sairaudenhoito siellä määritellään avohoidoksi. Avohoidon asiakkaalla, jolla on pitkäaikaissairaus, on oikeus saada hoitotarvikkeet maksutta, eikä kunta tai yksityinen palveluntuottaja voi niistä erikseen periä maksua tai sisällyttää osaksi palveluasumisen asiakkaan maksamaa hoitomaksua.

Pitkäaikaissairauden hoitoon kuuluvien hoitotarvikkeiden jakelun tulee perustua aina yksilöllisesti määriteltyyn tarpeeseen ja terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaan arviointiin ja seurantaan.

7.3.12 Terveydenhuollon maksukatto

Julkisen terveydenhuollon maksuilla on vuotuinen maksukatto, joka on 691,00 euroa kalenterivuodessa. Maksukatto on henkilökohtainen, mutta perheen alle 18-vuotiailta perittävät maksut voi yhdistää toisen huoltajan maksuihin.

Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelut, fysioterapia, sarjahoito, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksu sekä lyhytaikaisen laitoshoidon maksut.

Maksukaton täytyttyä loppuvuoden avohoidon palvelut saa pääsääntöisesti maksutta ja lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivämaksu alenee 22,80 euroon.

Maksukattoon ei lasketa mukaan hammashoidon, sairaankuljetuksen, lääkärintodistusten, yksityislääkärin lähetteellä tehtävien laboratorio- ja kuvantamistutkimusten (esim. röntgen-, ultraääni- tai magneettikuvaus) maksuja eikä tulosidonnaisia maksuja.

Maksukaton täyttymistä on seurattava itse. Tätä varten voi pyytää terveydenhuollosta seurantakortin.

Alkuperäiset maksukuitit on kuitenkin säilytettävä ja ne on esitettävä tarvittaessa ennen kuin saa todistuksen maksukaton täyttymisestä. Todistuksen antaa se terveyskeskus tai muu julkinen terveydenhuollon yksikkö, jossa maksukatto täyttyy. Takautuvasti voi anoa edellisen vuoden maksukaton ylittäneitä maksuja.

7.3.13 Maksukyvyn ottaminen huomioon

Kunnan on alennettava tai jätettävä perimättä tulojen ja maksukyvyn mukaan määräytyvä sosiaali- ja terveydenhuollon maksu, jos periminen vaarantaa asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon tai lakisääteisen elatusvelvollisuudesta huolehtimisen. Asiakas voi saada sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuihin myös toimeentulotukea. Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen ovat kuitenkin ensisijaisia toimeentulotuen myöntämiseen nähden. Lisätietoa saa esimerkiksi sairaalan sosiaalityöntekijältä.

(Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, Sairausvakuutuslaki, Perustuslaki, Potilaslaki, Sosiaalihuoltolaki, Terveydenhuoltolaki, Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä)