Kuntoutuksella pyritään parantamaan kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja/tai sosiaalista toimintakykyä. Kuntoutuksen tarkoituksena on tukea ihmisen itsenäistä selviytymistä ja hyvinvointia sekä arkielämässä että elämän eri vaiheissa. Seuraavassa kerrotaan enemmän kuntoutuksen tavoitteista ja kuntoutusjärjestelmästä, eri kuntoutusmuodoista ja siitä, miten kuntoutukseen hakeudutaan, sekä kuntoutuksen aikaisesta toimeentulosta.

8.1 Tavoitteet

Kuntoutuksella tähdätään toimintakyvyn ja työkyvyn turvaamiseen ja mahdollisimman itsenäiseen selviytymiseen elämässä. Kuntoutujan ja tarvittaessa hänen läheistensä aktiivinen osallistuminen ja sitoutuminen kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin on keskeistä. Aina se ei ole mahdollista, siitä huolimatta kuntoutuksen tulee toteutua tarpeen mukaan. Kuntoutuja voi joutua hakemaan palveluja usealta eri taholta.

8.2 Kuntoutusjärjestelmä

Kuntoutusjärjestelmä on eri vastuutahojen johdosta monimutkainen ja hajanainen palveluiden tarvitsijoille. Siksi tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten, Kelan, TE-palveluiden ja työeläkelaitosten sekä muiden toimijoiden välistä yhteistyötä niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisella tasolla.

8.2.1 Kuntoutusta järjestävät tahot

Kuntoutusta järjestävät sosiaali- ja terveydenhuolto, Kela, vakuutus- ja työeläkelaitokset, opetustoimi, Te-palvelut ja työterveyshuolto.

Kunnilla on lakisääteinen vastuu terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen ja sosiaalihuollon kuntoutuksen järjestämisestä. Kela korvaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sekä kustantaa harkinnanvaraisesti muuta kuntoutusta vuosittaisen määrärahan puitteissa. Kuntoutusta voi hakea myös tapaturma- ja ammattitautilain, liikennevakuutuslain ja sotilasvammalain perusteella. Vastuu ammatillisen kuntoutuksen kustantamisesta kuuluu työeläkelaitoksille ja Kelalle sekä vakuutuslaitoksille (työtapaturmat ja ammattitaudit sekä liikennetapaturmat, ks. luku 10).

Kuntoutuksen järjestäjä	Kohderyhmä	Tavoite	Kuntoutuksen keskeinen sisältö
Terveydenhuolto	Koko väestö	Työ- ja toimintakyvyn parantaminen	Työ- ja toimintakyvyn arviointi, kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus, apuvälinepalvelut, sopeutumisvalmennus, kuntoutusohjaus, terapia- ja kuntoutusjaksot
Vammaispalvelut, sosiaalihuolto	Koko väestö	Erityisesti sosiaalisen selviytymisen ja osallistumisen ylläpito ja kehittäminen	Asumista, liikkumista ja tiedonsaantia edistävät palvelut ja taloudellinen tuki, henkilökohtainen avustaja, sosiaalinen kuntoutus, perhekuntoutus, työllistymistä tukeva toiminta, sopeutumisvalmennus
Kela	Alle 65-vuotiaat ja harkinnanvaraisesti yli 65-vuotiaat sekä ikääntyneiden monisairaiden yli 68-vuotiaiden IKKU-kuntoutus	Työelämään pääseminen tai siellä pysyminen työ- ja toimintakyvyn tukeminen	Sopeutumisvalmennus- ja perhekurssit, vaativa lääkinnällinen kuntoutus, KIILA-kuntoutus, IKKU-kuntoutus, kuntoutustarpeen selvitys, kuntoutustutkimus, työkokeilu, ammatillinen koulutus, psykoterapia, avo- ja laitoskuntoutus, apuvälineet opiskelussa ja työssä, työhönvalmennus
Vakuutusyhtiö	Työtapaturman, ammattitaudin tai liikenneturman vammauttamat henkilöt	Tapaturman aiheuttaman menetyksen korvaaminen kuntoutuksen tarjoamin mahdollisuuksin, työ- ja/tai toimintakyvyn turvaaminen	Kuntoutuksen tarvetta ja mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset, työ- ja koulutuskokeilut, työhön valmennus, ammatillinen koulutus, vaikeavammaisten sosiaalisen suoriutumisen ja itsenäisyyden tukeminen (mm. apuvälineet, asunnon muutostyöt), elinkeinotuki
Työeläkelaitokset	Työkyvyttömyys- uhanalaiset henkilöt	Työelämässä jatkaminen tai sinne paluu	Ammatillinen kuntoutus eri muodoissaan pääasiassa työolojen järjestelyjen, työkokeilun, työhönvalmennuksen ja uudelleen koulutuksen kautta
TE- palvelut	Vammaiset ja osatyökykyiset työnhakijat	Ammatillinen kehittyminen, työllistyminen tai työssä pysyminen	Ammatinvalinta ja urasuunnittelu, työ- ja koulutuskokeilut, työhönvalmennus, työkokeilu työpaikalla, valmentava ja ammatillinen työvoimakoulutus, työolosuhteiden järjestelytuki, palkkatuet työnantajalle, henkilöasiakkaalle
Valtiokonttori	Sotainvalidit ja sotaveteraanit sekä heidän puolisonsa, varusmiespalveluksessa vammautuneet, valtion työntekijät	Toimintakykyisyyden ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen	Avo- ja laitoskuntoutus

Lähde: Kuntoutuskirja, Duodecim 2008, taulukko päivitetty 25.11.2022

(Terveydenhuoltolaki, Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista , Työeläkelait, Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta, Työtapaturma- ja ammattitautilaki, Vakuutussopimuslaki, Hallintolaki, Lastensuojelulaki, Päihdehuoltolaki ja -asetus, Sotilasvammalaki, Laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta, Vammaispalvelulaki ja – asetus, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta ja asetus, Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen)

8.3 Kuntoutusohjaus

Kuntoutusohjauksen tavoitteena on auttaa ja edistää pitkäaikaissairasta tai vammaista henkilöä sekä hänen lähiyhteisöään saavuttamaan mahdollisimman hyvä toimintakyky, hyvinvointi ja elämänhallinta. Kuntoutusohjaus on kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä tukemista, neuvontaa, ohjausta sekä palveluista tiedottamista ja niihin ohjaamista.

Kuntoutusohjaajat työskentelevät useimmiten yliopisto- ja keskussairaaloissa, joillakin alueilla myös perusterveydenhuollossa. Kuntoutusohjaajat ovat yhdyshenkilöitä kuntoutujan ja hänen perheensä, hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien ammattihenkilöiden sekä eri palvelujärjestelmien välillä. Kuntoutusohjaus on asiakkaalle maksutonta, eikä lähetettä välttämättä tarvita.

8.4 Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma on kuntoutusta koossa pitävä työkalu. Se on lakisääteinen edellytys tiettyjä etuuksia tai palveluja haettaessa. Kuntoutussuunnitelma tulisi tehdä muulloinkin pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön tulevaisuutta suunniteltaessa julkisessa terveydenhuollossa terveyskeskuksessa tai sairaalassa.  Kuntoutussuunnitelma laaditaan asiakkaan, omaisten ja kuntoutukseen osallistuvien ammattilaisten yhteistyönä. Vaikka hoito- ja kuntoutus toteutettaisiin yksityisen palveluntuottajan toimesta, tehdään kuntoutussuunnitelma aina julkisessa terveydenhuollossa. Vastuu kuntoutussuunnitelmasta on julkisen terveydenhuollon hoitavalla lääkärillä.

Kuntoutussuunnitelmassa on määriteltävä kuntoutujan nykytila, tavoite sekä keinot, joilla asetettuihin tavoitteisiin päästään. Kuntoutuksen tarve, tavoitteet, laatu, toteutus ja seuranta suunnitellaan yhteistyössä hoitavan lääkärin ja kuntoutujan kanssa. Kuntoutussuunnitelmassa on myös kuvattava kuntoutujan oma sitoutuminen kuntoutukseen. Kuntoutuksen suunnittelussa tulee tarvittaessa hyödyntää myös muiden ammattiryhmien osaamista. Kuntoutussuunnitelmaa tulee seurata ja arvioida määräajoin sekä tarvittaessa muuttaa. Suunnitelma tehdään yleensä 1-3 vuodeksi.

Kuntoutujalla tulee olla selkeä käsitys siitä, kuinka suunnitelma etenee ja kenellä on vastuu sen eri vaiheiden toteutumisesta. Hänen tulee olla myös itse sitoutunut kuntoutuksen toteuttamiseen.

8.5 Kuntoutukseen hakeutuminen

Aloitteen kuntoutukseen hakeutumisesta voi tehdä asiakas itse, sosiaali- ja terveydenhuolto, työterveyshuolto, Kela, vakuutusyhtiö, TE-palvelut ja opetushenkilöstö. Kuntoutuja tulee ohjata asianmukaisiin kuntoutuspalveluihin.

Kuntoutushakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto B (SV 7). Kelalta haettavan lääkinnällisen kuntoutuksen hakemukseen tarvitaan liitteeksi lisäksi kirjallinen kuntoutussuunnitelma. Myös vakuutusyhtiöt vaativat yleensä kuntoutussuunnitelman julkisesta terveydenhuollosta tai suosituksen kuntoutukseen (ks. luku 10).

Pääosa kuntoutuspalveluista on maksuttomia. Osasta kuntoutuspalveluja, kuten terapioista ja kuntoutuslaitosjaksoista voidaan periä kuntoutujalta asiakasmaksu.

Jos on tyytymätön saamaansa muutoksenhakukelpoiseen kuntoutuspäätökseen, siihen voi hakea muutosta päätökseen liitetyn muutoksenhakuosoituksen mukaisesti. Jos kuntoutuksen epäämisestä ei tehdä muutoksenhakukelpoista päätöstä, siitä voi tehdä muistutuksen tai kantelun tai viedä asian hallintoriitana hallinto-oikeuteen (ks. luvut 2 ja 10.4).

8.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutus

Terveydenholtolain mukaan kunta, 1.1.2023 alkaen hyvinvointialue, eli sitä kautta terveyskeskukset ja sairaalat vastaavat lääkinnällisestä kuntoutuksesta silloin kun se liittyy sairaanhoitoon.

Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja ovat esimerkiksi kuntoutustarvetta selvittävät tutkimukset, sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit, apuvälinepalvelut, erilaiset terapiat ja kuntoutusohjaus. Hyvinvointialueella on vastuu myös yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta.

Hyvinvointialueella terveyskeskukset ja sairaalat voivat järjestää lääkinnällistä kuntoutusta omana toimintanaan tai ostaa sitä yksityiseltä taikka julkiselta palveluntuottajalta.

Hyvinvointialueen sosiaalitoimi (lastensuojelu, päihdehuolto ja vammaispalvelut) voi järjestää esimerkiksi sopeutumisvalmennusta tai kuntoutusohjausta, päihdekuntoutusta tai muuta sosiaalista toimintakykyä tukevaa kuntoutusta. Kunta voi ostaa palveluja myös yksityisiltä palveluntuottajilta, ammatinharjoittajilta tai järjestöiltä.

Hyvinvointialueiden vastuulle kuuluva kuntoutus on lakisääteistä. Määrärahoista päätettäessä tulee huomioida kuntoutuksen tarve alueella ja varata budjettiin riittävät määrärahat, koska käytännössä määräraha rajaa hyvinvointialueen vastuuta toteuttaa kuntoutusta, eli kyseessä on ns. määrärahasidonnainen kuntoutus.

8.6.1 Rintamaveteraanit

Rintamaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutuslakien mukaisen kuntoutuksen korvaa valtiokonttori. Kuntoutusta haetaan oman alueen sosiaali- ja terveystoimesta.

Lisätietoa Valtiokonttorista.

8.7 Työterveyshuolto ja kuntoutus

Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työntekijän kuntoutustarpeen ja työkyvyn selvittämisessä sekä kuntoutukseen ohjaamisessa. Työkykyä arvioitaessa toimenpiteinä voidaan käyttää esimerkiksi työnantajan kanssa sovittavia työkokeiluja ja työaikamuutoksia. Työterveyshuollon on tarvittaessa ohjattava työntekijä työssä jaksamisen tueksi Kelan ammatillista työkykyä tukevaan kuntoutukseen. Työterveyshuollon on arvioitava jäljellä oleva työkykysi viimeistään silloin kun olet saanut sairauspäivärahaa 90 arkipäivältä.

Työeläkelaitokset järjestävät tietyin edellytyksin ammatillista kuntoutusta työntekijöille, joilla on terveydentilan perusteella odotettavissa työkyvyttömyyden uhka lähivuosina.

Lisätietoa työeläkelaitoksista, Kelasta ja omasta työterveyshuollosta.

(Työterveyshuoltolaki, Sairausvakuutuslaki, Työeläkelait)

8.8 Kelan kuntoutus

Kela korvaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta alle 65-vuotiaille ja harkinnanvaraista kuntoutusta sekä ammatillista kuntoutusta työikäisille, esimerkiksi KIILA-kuntoutus. Kelan kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja tukea työkykyä sekä edistää työelämään pääsyä tai sinne paluuta.

Kelan on selvitettävä kuntoutustarve niiltä henkilöiltä, joille on maksettu sairauspäivärahaa yli 60 päivää ja tiedotettava heille kuntoutusmahdollisuuksista 150 sairauspäivärahapäivän jälkeen.

Kelan kuntoutukseen haettaessa on hakemukseen liitettävä lääkärinlausunto, josta selviävät sekä kuntoutustarve että kuntoutuksen perusteena oleva sairaus tai vamma ja niiden aiheuttamat haitat (tavallisesti lääkärinlausunto B). Vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen haettaessa on hakemukseen liitettävä kuntoutussuunnitelma.

Monelle Kelan sopeutumisvalmennus- tai perhekuntoutuskurssille voi hakea myös omainen ja läheinen yhdessä kuntoutujan kanssa.

8.8.1 Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaikeavammaisten kuntoutusta toteutetaan nimellä vaativa lääkinnällinen kuntoutus. Alle 65-vuotiaiden vaativalla lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään tukemaan kuntoutujan mahdollisuuksia selviytyä arkielämän toiminnoista. Kuntoutusta järjestetään työstä, opiskelusta tai muista arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista varten.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä ovat:

• alle 65-vuotias
• sairaus tai vamma ja siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve
• huomattavat vaikeudet arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa
• kuntoutus ei liity välittömästi sairaanhoitoon
• kuntoutuksen tavoitteet eivät ole ainoastaan hoidollisia, vaan suoriutumista ja osallistumista mahdollistavia
• kuntoutus on perustellusti tarpeen.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus ei edellytä vammais- tai hoitotuen saamista.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hakemuksen liitteenä on oltava julkisessa terveydenhuollossa tehty kirjallinen kuntoutussuunnitelma (ks. luku 8.4). Omaisen kuntoutuskurssille osallistumisen tarpeesta on oltava maininta kuntoutussuunnitelmassa.

Kun asiakas täyttää 65 vuotta, vastuu kuntoutuksen järjestämisestä siirtyy Kelalta julkiselle terveydenhuollolle. Kela voi kuitenkin myöntää yli 65-vuotiaille harkinnanvaraisesti kuntoutusta sekä IKKU-kuntoutusta yli 68-vuotiaille ikääntyneille monisairaille.

8.8.2 Kuntoutuspsykoterapia

Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa sitä tarvitseville 16–67-vuotiaille henkilöille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Korvaaminen edellyttää kolmen kuukauden pituista asianmukaista hoitosuhdetta sekä psykiatrian erikoislääkärin arviota hakijan diagnoosista ja kuntoutustarpeesta. Terapiaa myönnetään vuodeksi kerrallaan ja enintään kolmeksi vuodeksi. Terapiakuluista voi joutua maksamaan osan itse. Alle 16-vuotiaiden terapiasta vastaa julkinen terveydenhuolto.

8.8.3 Harkinnanvarainen kuntoutus

Kela järjestää ja korvaa harkinnanvaraista kuntoutusta eri vamma- ja sairausryhmiin kuuluville henkilöille eduskunnan myöntämän vuotuisen määrärahan puitteissa. Tämä kuntoutus on tarkoitettu pääasiassa työikäisille, joilla sairaus tai vamma haittaa työkykyä. Harkinnanvarainen kuntoutus voi olla esimerkiksi yksilöllisiä kuntoutusjaksoja, ryhmämuotoisia kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja, kuntoutus- ja kuntouttavaa hoitoa, neuropsykologista kuntoutusta ja ammatillista työkykyä tukevaa kuntoutusta.

Harkinnanvaraista kuntoutusta voivat joissain tapauksissa saada myös työelämän ulkopuolella olevat, yli 65-vuotiaat, joiden toimintakykyä ja elämänlaatua voidaan parantaa kuntoutuksella.

Haettaessa harkinnanvaraiseen kuntoutukseen hakemukseen liitetään lääkärinlausunto B. Siitä pitää käydä ilmi seuraavat asiat:

• mikä sairaus tai vamma hakijalla on
• hakijan työ- ja toimintakyky ja sen rajoitukset
• mitä kuntoutusta lääkäri siihen suosittaa
• perustelut, miksi kuntoutus on tarpeellista
• mitkä ovat kuntoutuksen tavoitteet
• sairauden tai vamman todennäköinen kehitys

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen kuntoutuspäätöksistä ei ole valitusoikeutta. Lisätietoa kursseista.

8.9 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Kela järjestää monenlaisia kursseja eri sairausryhmille. Kurssit toteutetaan ryhmämuotoisena kuntoutuksena ja niistä saa tietoa, vertaistukea sekä tukea arjen toimintoihin. Kursseista ja niihin hakeutumisesta saa lisätietoa Kelasta.

Myös järjestöt järjestävät vertaistukipainotteisia sopeutumista tukevia kursseja sekä muuta kuntoutusta tukevaa toimintaa, mutta näihin ei ole mahdollista saada Kelan taloudellista tukea.

8.10 Ammatillinen kuntoutus

Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Tavoitteena on, että pitkäaikaissairas tai vammainen henkilö pystyy jatkamaan työelämässä hänelle soveltuvassa työssä tai palaamaan työhön.

Työeläkelaitokset järjestävät suurimman osan ammatillisesta kuntoutuksesta. Muita ammatillisen kuntoutuksen järjestäjiä ovat Kela ja tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt. Kuntoutuksen aikaisen toimeentuloturvan suuruus ja ehdot määräytyvät kuntoutuksen järjestäjätahoa koskevan lainsäädännön mukaan.

8.10.1 Kelan ammatillinen kuntoutus

Kela korvaa ammatillista kuntoutusta henkilöille, joilla asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma aiheuttaa tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä. Työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa huomioidaan sairauden lisäksi myös henkilön muu kokonaistilanne, kuten psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä muut elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät.

Tarkoituksenmukaisella ammatillisella kuntoutuksella pyritään säilyttämään tai parantamaan työ- ja ansiokykyä. Tavoitteena on edistää hakijan työssä jatkamista, tukea työelämään pääsyä tai sinne paluuta.

Ammatillisena kuntoutuksena järjestetään kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia, työ- ja koulutuskokeiluja, ammatillista koulutusta, ammatillisen koulutuksen vuoksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta, työhönvalmennusta, työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta, ammatillisia kuntoutuskursseja, elinkeinotukea yritystoimintaan, vaikeavammaisille teknisesti vaativia apuvälineitä työhön ja opiskeluun sekä muuta opiskelun tai työn takia välttämätöntä kuntoutusta.

Työelämässä olevien ja pidempään työskennelleiden (noin viisi vuotta) ammatillisen kuntoutuksen ensisijaisena järjestäjätahoina ovat työeläkelaitokset.

8.10.2 Työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus

Työelämässä pidempään olleiden henkilöiden ammatillisesta kuntoutuksesta vastaavat pääasiassa työeläkelaitokset. Kuntoutukseen voivat hakea henkilöt, joilla on sairaudesta tai vammasta aiheutuva työkyvyttömyyden uhka seuraavan viiden vuoden kuluessa. Työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus edellyttää, että kuntoutukseen hakija on ollut työelämässä ja ansainnut työeläketurvaa kohtuullisessa määrin (noin viisi vuotta). Kuntoutusmuotoja ovat esimerkiksi työkokeilu, työhön valmennus ja uudelleenkoulutus.

Työeläkelaitosten ammatillista kuntoutusta voi hakea yhteistyössä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa omalta työeläkelaitokselta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto ja kuntoutussuunnitelma. Eläkelaitokselta voi hakea myös ennakkopäätöstä oikeudesta kuntoutukseen, vaikka kuntoutussuunnitelmaa ei vielä olisikaan.

8.10.3 Ammattitaudit ja tapaturmat sekä liikennevahingot: ammatillinen kuntoutus

Tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt huolehtivat kuntoutuksesta, jos sen tarpeen on aiheuttanut ammattitauti tai työ- tai liikennetapaturma. Niihin liittyvää ammatillista kuntoutusta haetaan vakuutusyhtiöltä. Edellytyksenä ammatilliselle kuntoutukselle on, että vahingoittuneen työ- ja ansaitsemiskyky on alentunut tai saattaa myöhemmin alentua korvattavan vahingon vuoksi (ks. luku 10).

Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia ovat työ- ja koulutuskokeilu, työhönvalmennus, uudelleenkoulutus ja elinkeinotuki. Ensisijaisesti selvitetään mahdollisuudet sijoittua omaan työhön työjärjestelyin. Kuntoutusasioiden selvittelystä ammatillisen kuntoutuksen osalta vastaa vakuutusyhtiöiden toimeksiannosta usein keskitetysti Verve Vakuutuskuntoutus.

8.11 Kuntoutusajan toimeentulo

8.11.1 Kelan kuntoutusraha

Kuntoutuksen ajalta voi Kelasta hakea kuntoutusrahaa toimeentulon turvaamiseksi. Kuntoutusrahaa maksetaan, jos kuntoutuksen tarkoituksena on työelämään pääsy, siellä pysyminen tai sinne paluu. Kuntoutustuki puolestaan on määräaikaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä käytettävä nimitys.

Kelan kuntoutusrahaan on oikeutettu 16–67-vuotias kuntoutuja siltä ajalta, jolloin hän on kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä työtään. Myöntämisen edellytyksenä on, että kuntoutujalla on Kelan tai muun kuntoutuksen järjestäjän tekemä kuntoutuspäätös.

Kuntoutusraha on pääsääntöisesti samansuuruinen kuin tulojen mukaan määräytyvä sairauspäiväraha (ks. luku 6.1). Veronalaista kuntoutusrahaa maksetaan kuntoutukseen osallistumisen ajalta enintään kuudelta päivältä viikossa. Kuntoutusrahaa ei makseta omavastuuajalta, jonka pituus vaihtelee 0–30 päivään järjestettävän kuntoutuksen ja sitä edeltävien sosiaaliturvaetuuksien mukaan. Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös vuosiloman ajalta. Kuntoutusrahaa voivat saada myös sopeutumisvalmennukseen ja perhekuntoutukseen osallistuvat omaiset.

8.11.2 Nuoren kuntoutusraha

Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan opiskelun tai muun työelämään tähtäävän kuntoutuksen ajalta. Nuoren kuntoutusrahan määrä vastaa takuueläkkeen määrää. Kuntoutuksen realistisena tavoitteena tulee olla työelämään siirtyminen niin, että nuori pystyisi työllään hankkimaan ainakin jonkin verran tuloja eläkkeensä lisäksi. Jos koulutuksen tavoitteena on pelkästään harjaannuttaminen selviytymään jokapäiväisistä toiminnoista, eikä opiskelu- ja kuntoutussuunnitelmassa osoiteta mahdollisuuksia työelämätavoitteeseen tähtääviin ammatillisiin jatkosuunnitelmiin,  myöntämisedellytykset eivät täyty. Jos kuitenkin ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia on kuntoutussuunnitelman mukaan vaikea ennakoida esimerkiksi sairauden laadun vuoksi, tulee pääsääntöisesti myöntää nuoren kuntoutusraha.

Voit saada nuoren kuntoutusrahaa, jos

• olet 16–19-vuotias
• työkykysi tai mahdollisuutesi valita ammatti tai työ on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi
• tarvitset erityisiä tukitoimia, jotta voit opiskella tai osallistua muuhun työllistymistä edistävään kuntoutukseen (esim. työkokeilu tai -harjoittelu)
• sinulle on laadittu kotikunnassa henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS) opiskelun tai muun kuntoutuksen ajalle.

Jos kuntoutuksesi on opiskelua, Kela selvittää samalla oikeutesi ammatilliseen kuntoutukseen koulutuksen ajalta.

Nuoren kuntoutusraha on saman tasoinen kuin takuueläke. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin. Arkipyhiä ei lasketa arkipäiviksi. Palkkatulo ei vähennä kuntoutusrahan määrää.

Kuntoutuspäätöksen ja kuntoutuksen väliseltä ajalta sekä kuntoutusjaksojen välissä kuntoutusraha maksetaan yleensä 20 % pienempänä.

16 vuotta täyttäneen vammaistukea (ks. luku 6.3.1) ja nuoren kuntoutusrahaa voidaan maksaa yhtä aikaa. Alle 20-vuotiaalle nuorelle työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vain, jos mahdollisuuksia ammatilliseen kuntoutukseen ei ole.

8.11.3 Toimeentulo Kelan ammatillisen kuntoutuksen ajalta

Kelan ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahan suuruus on 75 prosenttia työtuloista. Kuntoutusrahaa voidaan maksaa ammatilliseen kuntoutukseen liittyen 20 prosentilla alennettuna kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta tai kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta, kuten esimerkiksi lukukausien välisiltä loma-ajoilta. Kuntoutusrahaa maksetaan kuitenkin minimääräisenä myös taukojen osalta, eli minimimäärää ei alenneta taukojen ajaksi.

Tietyissä tilanteissa, kuntoutusrahan ollessa pieni, voi Kela maksaa harkinnanvaraisesti verotonta ylläpitokorvausta. Sen tarkoituksena on korvata kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuneita kustannuksia (matkat). Ylläpitokorvausta voidaan maksaa pääasiassa avomuotoisen kuntoutuksen ajalta.

Mikäli kuntoutuja ei saa työttömyysturvaa kuntoutuksen jälkeen tai ansiotaso uudessa työssä on huomattavasti edellistä heikompi, voi Kelasta kysyä mahdollisuutta harkinnanvaraiseen kuntoutusavustukseen. Kuntoutusavustus on enintään kuntoutusrahan suuruinen.

8.11.4 Toimeentulo työeläkelaitosten ammatillisen kuntoutuksen ajalta

Työeläkelaitokset maksavat kuntoutusrahaa aktiivisen ammatillisen kuntoutuksen ajalta. Kuntoutusrahan suuruus on sama kuin hakijan laskennallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Osakuntoutusraha (50 prosenttia kuntoutusrahasta) voidaan maksaa henkilölle, joka jatkaa osittain ansiotyötään ammatillisen kuntoutuksen rinnalla.

Kuntoutuskorotus maksetaan työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella oleville aktiivisen kuntoutuksen ajalta. Korotus on 33 prosenttia maksussa olevien eläkkeiden määrästä. Jos osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva joutuu olemaan pois työstä kuntoutuksen aikana, voidaan hänelle tältä ajalta maksaa täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen eläke sekä siihen perustuva kuntoutuskorotus.

Työeläkekuntoutujalle voidaan myöntää harkinnanvaraista kuntoutusavustusta esimerkiksi kuntoutukseen pääsyä odottaessa tai kuntoutusjaksojen väliajalle, mikäli kuntoutuja ei saa sairauspäivärahaa tai työttömyysturvaetuuksia.

Työeläkelaitoksesta voi tiedustella myös muiden kuntoutuksesta aiheutuvien kulujen korvaamisesta (matkat, opiskelu) sekä yrittäjien ja ammattiharjoittajien elinkeinotukea.

Työeläkejärjestelmän kuntoutusetuudet

Etuus	Kuka voi saada	Suuruus
Kuntoutusraha	Työelämässä oleva henkilö, jonka työkyvyttömyyttä ehkäistään työeläkekuntoutuksella.	Työkyvyttömyyseläke +33 %
Osakuntoutusraha	Henkilö, joka jatkaa osittain ansiotyössä työeläkekuntoutuksena tuetun kuntoutusohjelman rinnalla.	Puolet kuntoutusrahan määrästä
Harkinnanvarainen kuntoutusavustus	Esimerkiksi työeläkekuntoutuja, jonka kuntoutussuunnitelman laatiminen on kesken tai joka odottaa kuntoutusohjelman alkamista.	Työkyvyttömyyseläke
Kuntoutustuki	Määräaikaisesti työkyvytön henkilö, jonka työkyky on palautettavissa kuntoutuksella.	Työkyvyttömyyseläke
Osakuntoutustuki	Määräaikaisesti osatyökyvytön henkilö	Osatyökyvyttömyyseläke
Kuntoutuskorotus	Kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä saava henkilö, jonka työhön paluuta tuetaan työeläkekuntoutuksella.	33 % kuntoutustuesta tai eläkkeestä. Kuntoutustuki tai eläke jatkuu kuntoutuksen ajan.
Muiden kustannusten korvaus	Kuntoutusrahan tai kuntoutuskorotuksen saaja esimerkiksi opiskeluiden ajalta.	Työeläkevakuuttajat TELAn ohjeiden mukaan.