8. Kuntoutus

8.1 Kuntoutuksen tavoitteista

Kuntoutuksella tähdätään toimintakyvyn ja työkyvyn turvaamiseen ja mahdollisimman itsenäiseen selviytymiseen elämässä. Kuntoutujan aktiivinen osallistuminen ja sitoutuminen kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin on keskeistä. Kuntoutuja voi joutua hakemaan palveluja usealta eri taholta.

8.2 Kuntoutusjärjestelmästä

Kuntoutusjärjestelmä on eri vastuutahojen johdosta monimutkainen ja hajanainen palveluiden tarvitsijoille. Siksi tarvitaan eri toimijoiden, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten, opetushenkilöstön sekä Kelan ja TE-palveluiden välistä yhteistyötä niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisella tasolla.

8.2.1 Kuntoutusta järjestävät tahot

Kuntoutusta järjestävät sosiaali- ja terveydenhuolto, Kela, vakuutus- ja työeläkelaitokset, opetustoimi, Te-palvelut ja työterveyshuolto. Lisäksi Raha-automaattiyhdistys rahoittaa järjestöjen toteuttamaa kuntoutusta.

Kunnilla on lakisääteinen vastuu terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen ja sosiaalihuollon kuntoutuksen järjestämisestä. Kela järjestää ja korvaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sekä järjestää harkinnanvaraisesti muuta kuntoutusta vuosittaisen määrärahan puitteissa. Kuntoutusta voi hakea myös tapaturma- ja ammattitautilain, liikennevakuutus- ja sotilasvammalain perusteella. Vastuu ammatillisen kuntoutuksen järjestämisestä kuuluu työeläkelaitoksille ja Kelalle.

Kuntoutuksen järjestäjä Kohderyhmä Tavoite Kuntoutuksen keskeinen sisältö
terveydenhuolto koko väestö työ- ja toimintakyvyn parantaminen työ- ja toimintakyvyn arviointi, kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus, apuvälinepalvelut, sopeutumisvalmennus, kuntoutusohjaus, terapia- ja kuntoutusjaksot
vammaispalvelut, sosiaalihuolto koko väestö erityisesti sosiaalisen selviytymisen ja osallistumisen ylläpito ja kehittäminen asumista, liikkumista ja tiedonsaantia edistävät palvelut ja taloudellinen tuki, henkilökohtainen avustaja, sosiaalinen kuntoutus, perhekuntoutus, työllistymistä tukeva toiminta
Kela alle 65-vuotiaat ja harkinnanvaraisesti yli 65-vuotiaat työelämään pääseminen tai siellä pysyminen työ- ja toimintakyvyn tukeminen sopeutumisvalmennus- ja perhekurssit, vaativa lääkinnällinen kuntoutus, KIILA-kuntoutus (korvaa TYK- ja ASLAK -kuntoutukset), kuntoutustarpeen selvitys, kuntoutustutkimus, työkokeilu, ammatillinen koulutus, psykoterapia, avo- ja laitoskuntoutus, apuvälineet opiskelussa ja työssä, työhönvalmennus
Vakuutusyhtiö työtapaturman, ammattitaudin, tapaturman tai liikenneturman vammauttamat henkilöt tapaturman aiheuttaman menetyksen korvaaminen kuntoutuksen tarjoamin mahdollisuuksin kuntoutuksen tarvetta ja mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset, työ- ja koulutuskokeilut, työhön valmennus, ammatillinen koulutus, vaikeavammaisten sosiaalisen suoriutumisen ja itsenäisyyden tukeminen (mm. apuvälineet, asunnon muutostyöt), elinkeinotuki
työeläkelaitokset työkyvyttömyysuhanalaiset henkilöt työelämässä jatkaminen tai sinne paluu ammatillinen kuntoutus eri muodoissaan pääasiassa työolojen järjestelyjen, työkokeilun, työhönvalmennuksen ja uudelleen koulutuksen kautta
TE- palvelut vammaiset ja osatyökykyiset työnhakijat ammatillinen kehittyminen, työllistyminen tai työssä pysyminen ammatinvalinta ja urasuunnittelu, työ- ja koulutuskokeilut, työhönvalmennus, työkokeilu työpaikalla, valmentava ja ammatillinen työvoimakoulutus, työolosuhteiden järjestelytuki, palkkatuet työnantajalle, henkilöasiakkaalle
valtiokonttori sotainvalidit ja sotaveteraanit sekä heidän puolisonsa toimintakykyisyyden ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen avo- ja laitoskuntoutus

Lähde: Kuntoutuskirja, Duodecim 2008, taulukko päivitetty 10.12.2015

(Terveydenhuoltolaki, Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista sekä – asetus, Työeläkelait, Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksestaTyötapaturma- ja ammattitautilaki, Vakuutussopimuslaki, Hallintolaki, Lastensuojelulaki, Päihdehuoltolaki ja -asetusSotilasvammalakiLaki rintamaveteraanien kuntoutuksesta, Vammaispalvelulaki ja – asetus, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta ja asetus, Laki raha-automaattiavustuksista)

8.3 Kuntoutusohjaus

Kuntoutusohjauksen tavoitteena on auttaa ja edistää pitkäaikaissairasta tai vammaista henkilöä sekä hänen lähiyhteisöään saavuttamaan mahdollisimman hyvä toimintakyky, hyvinvointi ja elämänhallinta. Kuntoutusohjaus on kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä tukemista, neuvontaa, ohjausta sekä palveluista tiedottamista.

Kuntoutusohjaajat työskentelevät useimmiten yliopisto- ja keskussairaaloissa. Kuntoutusohjaajat ovat yhdyshenkilöitä kuntoutujan ja hänen perheensä, hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien ammattihenkilöiden sekä eri palvelujärjestelmien välillä. Kuntoutusohjaus on asiakkaalle maksutonta.

8.4 Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma on kuntoutusta koossa pitävä työkalu. Se on lakisääteinen edellytys tiettyjä etuuksia tai palveluja haettaessa. Kuntoutussuunnitelma tulisi tehdä muulloinkin pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön tulevaisuutta suunniteltaessa julkisessa terveydenhuollossa terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Kuntoutussuunnitelma laaditaan asiakkaan, omaisten ja kuntoutukseen osallistuvien ammattilaisten yhteistyönä.

Kuntoutussuunnitelmassa on määriteltävä kuntoutujan nykytila, tavoite ja keinot, joilla asetettuihin tavoitteisiin päästään. Kuntoutuksen tarve, tavoitteet, laatu, toteutus ja seuranta suunnitellaan yhteistyössä hoitavan lääkärin ja kuntoutujan kanssa. Kuntoutussuunnitelmassa on myös kuvattava kuntoutujan oma sitoutuminen kuntoutukseen. Kuntoutuksen suunnittelussa tulee tarvittaessa hyödyntää myös muiden ammattiryhmien osaamista. Kuntoutussuunnitelmaa tulee seurata ja arvioida määräajoin sekä tarvittaessa muuttaa.

Kuntoutujalla tulee olla selkeä käsitys siitä, kuinka suunnitelma etenee ja kenellä on vastuu sen eri vaiheiden toteutumisesta sekä olla itse sitoutunut kuntoutuksen toteuttamiseen.

8.5 Kuntoutukseen hakeutuminen

Aloitteen kuntoutukseen hakeutumisesta voi tehdä asiakas itse, sosiaali- ja terveydenhuolto, työterveyshuolto, Kela, vakuutusyhtiö, TE-palvelut ja opetushenkilöstö. Kuntoutuja tulee ohjata asianmukaisiin kuntoutuspalveluihin.

Kuntoutushakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto B (SV 7). Kelalta haettavan lääkinnällisen kuntoutuksen hakemukseen tarvitaan liitteeksi lisäksi kirjallinen kuntoutussuunnitelma.

Pääosa kuntoutuspalveluista on maksuttomia. Osasta kuntoutuspalveluja, kuten terapioista ja kuntoutuslaitosjaksoista voidaan periä kuntoutujalta asiakasmaksu.

8.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutus

Terveyskeskukset ja sairaalat vastaavat lääkinnällisestä kuntoutuksesta silloin kun se liittyy välittömästi sairaanhoitoon.

Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja ovat esimerkiksi kuntoutustarvetta selvittävät tutkimukset, sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit, fysioterapia, apuvälinepalvelut, erilaiset terapiat ja kuntoutusohjaus. Terveyskeskuksilla ja sairaaloilla on vastuu myös yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta.

Terveyskeskukset ja sairaalat voivat järjestää lääkinnällistä kuntoutusta omana toimintanaan tai ostaa sitä yksityiseltä taikka julkiselta palveluntuottajalta.

Kunnan sosiaalitoimi (lastensuojelu, päihdehuolto ja vammaispalvelut) voi järjestää esimerkiksi sopeutumisvalmennusta tai kuntoutusohjausta, päihdekuntoutusta tai muuta sosiaalista toimintakykyä tukevaa kuntoutusta. Kunta voi ostaa palveluja myös yksityisiltä palveluntuottajilta, ammatinharjoittajilta tai järjestöiltä. Kuntien vastuulle kuuluva kuntoutus on lakisääteistä. Kunnan budjettiin varattu määräraha rajaa kunnan vastuuta toteuttaa kuntoutusta, eli kyseessä on ns. määrärahasidonnainen kuntoutus.

8.6.1 Rintamaveteraanit

Rintamaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutuslakien mukaisen kuntoutuksen korvaa kunnille valtiokonttori. Kuntoutusta haetaan oman asuinkunnan sosiaali- ja terveystoimesta.

Lisätietoa Valtiokonttorista.

8.7 Työterveyshuolto ja kuntoutus

Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työntekijän kuntoutustarpeen ja työkyvyn selvittämisessä sekä kuntoutukseen ohjaamisessa. Työkykyä arvioitaessa toimenpiteinä voidaan käyttää esimerkiksi työnantajan kanssa sovittavia työkokeiluja ja työaikamuutoksia. Työterveyshuollon on tarvittaessa ohjattava työntekijä työssä jaksamisen tueksi Kelan ammatillista työkykyä tukevaan kuntoutukseen. KELA on uudistanut työikäisten kuntoutusta ja korvannut ASLAK- ja Tyk-kuntoutukset uudella KIILA-kuntoutuksella.

Työeläkelaitokset järjestävät tietyin edellytyksin ammatillista kuntoutusta työntekijöille, joilla on terveydentilan perusteella odotettavissa työkyvyttömyyden uhka lähivuosina.

Lisätietoa työeläkelaitoksista, Kelasta ja omasta työterveyshuollosta.

(Työterveyshuoltolaki, Sairausvakuutuslaki, Työeläkelait)

8.8 Kelan kuntoutus

Kela järjestää ja korvaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta alle 65-vuotiaille ja harkinnanvaraista kuntoutusta sekä ammatillista kuntoutusta työikäisille. Kelan kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja tukea työkykyä sekä edistää työelämään pääsyä tai sinne paluuta.

Kelan on selvitettävä kuntoutustarve niiltä henkilöiltä, joille on maksettu sairauspäivärahaa yli 60 päivää ja tiedotettava heille kuntoutusmahdollisuuksista 150 sairauspäivärahapäivän jälkeen (ks. luku 6.4).

Kelan kuntoutukseen haettaessa on hakemukseen liitettävä lääkärinlausunto, josta selviävät sekä kuntoutustarve että kuntoutuksen perusteena oleva sairaus tai vamma ja niiden aiheuttamat haitat (tavallisesti lääkärinlausunto B). Vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen haettaessa on hakemukseen liitettävä kuntoutussuunnitelma.

Monelle Kelan sopeutumisvalmennus- tai perhekuntoutuskurssille voi hakea myös omainen ja läheinen yhdessä kuntoutujan kanssa.

8.8.1 Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus uudistui 1.1.2016. Uusi nimi on vaativa lääkinnällinen kuntoutus. Alle 65-vuotiaiden vaativalla lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään tukemaan kuntoutujan mahdollisuuksia selviytyä arkielämän toiminnoista. Kuntoutusta järjestetään työstä, opiskelusta tai muista arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista varten.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä ovat:

  • alle 65-vuotias
  • sairaus tai vamma ja siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve
  • huomattavat vaikeudet arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa
  • kuntoutus ei liity välittömästi sairaanhoitoon
  • kuntoutuksen tavoitteet eivät ole ainoastaan hoidollisia, vaan suoriutumista ja osallistumista mahdollistavia
  • kuntoutus on perustellusti tarpeen.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus ei enää edellytä vammais- tai hoitotuen saamista.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hakemuksen liitteenä on oltava julkisessa terveydenhuollossa tehty kirjallinen kuntoutussuunnitelma (ks. luku 8.4). Omaisen kuntoutuskurssille osallistumisen tarpeesta on oltava maininta kuntoutussuunnitelmassa.

Kun asiakas täyttää 65 vuotta, vastuu kuntoutuksen järjestämisestä siirtyy Kelalta julkiselle terveydenhuollolle. Kela voi kuitenkin myöntää yli 65-vuotiaille harkinnanvaraisesti kuntoutusta.

8.8.2 Kuntoutuspsykoterapia

Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa sitä tarvitseville 16–67-vuotiaille henkilöille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Korvaaminen edellyttää kolmen kuukauden pituista asianmukaista hoitosuhdetta sekä psykiatrian erikoislääkärin arviota hakijan diagnoosista ja kuntoutustarpeesta. Terapiaa myönnetään vuodeksi kerrallaan ja enintään kolmeksi vuodeksi. Terapiakuluista voi joutua maksamaan osan itse. Alle 16-vuotiaiden terapiasta vastaa julkinen terveydenhuolto.

8.8.3 Harkinnanvarainen kuntoutus

Kela järjestää ja korvaa harkinnanvaraista kuntoutusta eri vamma- ja sairausryhmiin kuuluville henkilöille eduskunnan myöntämän vuotuisen määrärahan puitteissa. Tämä kuntoutus on tarkoitettu pääasiassa työikäisille, joilla sairaus tai vamma haittaa työkykyä. Harkinnanvarainen kuntoutus voi olla esimerkiksi yksilöllisiä kuntoutusjaksoja, ryhmämuotoisia kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja, kuntoutus- ja kuntouttavaa hoitoa, neuropsykologista kuntoutusta ja ammatillista työkykyä tukevaa kuntoutusta.

Harkinnanvaraista kuntoutusta voivat joissain tapauksissa saada myös työelämän ulkopuolella olevat, yli 65-vuotiaat, joiden toimintakykyä ja elämänlaatua voidaan parantaa kuntoutuksella.

Haettaessa harkinnanvaraiseen kuntoutukseen hakemukseen liitetään lääkärinlausunto B. Siitä pitää käydä ilmi seuraavat asiat:

  • mikä sairaus tai vamma hakijalla on
  • hakijan työ- ja toimintakyky ja sen rajoitukset
  • mitä kuntoutusta lääkäri siihen suosittaa
  • perustelut, miksi kuntoutus on tarpeellista
  • mitkä ovat kuntoutuksen tavoitteet
  • sairauden tai vamman todennäköinen kehitys

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen kuntoutuspäätöksistä ei ole valitusoikeutta. Lisätietoa kursseista.

8.9 Potilas- ja vammaisjärjestöjen kuntoutus

Useilla järjestöillä on sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseja tai kuntoutusohjausta. Myös järjestöjen ohjaus ja neuvonta edistävät sairastuneiden tai vammaisten kuntoutumista. Kuntoutusta rahoittavat Kela, Raha-automaattiyhdistys sekä sosiaali- ja terveydenhuolto. Järjestöjen kuntoutuksesta ja niihin hakeutumisesta saa lisätietoa järjestöistä ja Kelasta.

8.10 Ammatillinen kuntoutus

Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Tavoitteena on, että pitkäaikaissairas tai vammainen henkilö pystyy jatkamaan työelämässä hänelle soveltuvassa työssä tai palaamaan työhön.

Työeläkelaitokset järjestävät suurimman osan ammatillisesta kuntoutuksesta. Muita ammatillisen kuntoutuksen järjestäjiä ovat Kela ja tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt. Kuntoutuksen aikaisen toimeentuloturvan suuruus ja ehdot määräytyvät kuntoutuksen järjestäjätahoa koskevan lainsäädännön mukaan.

8.10.1 Kelan ammatillinen kuntoutus

Kela järjestää ja korvaa ammatillista kuntoutusta henkilöille, joilla asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma aiheuttaa tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä. Työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa huomioidaan sairauden lisäksi myös henkilön muu kokonaistilanne, kuten psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä muut elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät.

Tarkoituksenmukaisella ammatillisella kuntoutuksella pyritään säilyttämään tai parantamaan työ- ja ansiokykyä. Tavoitteena on edistää hakijan työssä jatkamista, tukea työelämään pääsyä tai sinne paluuta.

Ammatillisena kuntoutuksena järjestetään kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia, työ- ja koulutuskokeiluja, ammatillista koulutusta, ammatillisen koulutuksen vuoksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta, työhönvalmennusta, työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta, ammatillisia kuntoutuskursseja, elinkeinotukea yritystoimintaan, vaikeavammaisille teknisesti vaativia apuvälineitä työhön ja opiskeluun sekä muuta opiskelun tai työn takia välttämätöntä kuntoutusta.

Työelämässä olevien ja pidempään työskennelleiden (noin viisi vuotta) ammatillisen kuntoutuksen ensisijaisena järjestäjätahoina ovat työeläkelaitokset.

8.10.2 Työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus

Työelämässä pidempään olleiden henkilöiden ammatillisesta kuntoutuksesta vastaavat pääasiassa työeläkelaitokset. Kuntoutukseen voivat hakea henkilöt, joilla on sairaudesta tai vammasta aiheutuva työkyvyttömyyden uhka seuraavan viiden vuoden kuluessa. Työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus edellyttää, että kuntoutukseen hakija on ollut työelämässä ja ansainnut työeläketurvaa kohtuullisessa määrin (noin viisi vuotta). Kuntoutusmuotoja ovat esimerkiksi työkokeilu, työhön valmennus ja uudelleenkoulutus.

Työeläkelaitosten ammatillista kuntoutusta voi hakea yhteistyössä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa omalta työeläkelaitokselta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto ja kuntoutussuunnitelma. Eläkelaitokselta voi hakea myös ennakkopäätöstä oikeudesta kuntoutukseen, vaikka kuntoutussuunnitelmaa ei vielä olisikaan.

8.10.3 Ammattitaudit ja tapaturmat sekä liikennevahingot: ammatillinen kuntoutus

Tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt huolehtivat kuntoutuksesta, jos sen tarpeen on aiheuttanut ammattitauti tai työ- tai liikennetapaturma. Niihin liittyvää ammatillista kuntoutusta haetaan vakuutusyhtiöltä. Edellytyksenä ammatilliselle kuntoutukselle on, että vahingoittuneen työ- ja ansaitsemiskyky on alentunut tai saattaa myöhemmin alentua korvattavan vahingon vuoksi.

Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia ovat työ- ja koulutuskokeilu, työhönvalmennus, uudelleenkoulutus ja elinkeinotuki. Ensisijaisesti selvitetään mahdollisuudet sijoittua omaan työhön työjärjestelyin. Kuntoutusasioiden selvittelystä ammatillisen kuntoutuksen osalta vastaa vakuutusyhtiöiden toimeksiannosta usein keskitetysti Vakuutuskuntoutus VKK.

8.11 Kuntoutusajan toimeentulo

8.11.1 Kelan kuntoutusraha

Kuntoutuksen ajalta voi Kelasta hakea kuntoutusrahaa toimeentulon turvaamiseksi. Kuntoutusrahaa maksetaan, jos kuntoutuksen tarkoituksena on työelämään pääsy, siellä pysyminen tai sinne paluu.

Kelan kuntoutusrahaan on oikeutettu 16–67-vuotias kuntoutuja siltä ajalta, jolloin hän on kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä työtään. Myöntämisen edellytyksenä on, että kuntoutujalla on Kelan tai muun kuntoutuksen järjestäjän tekemä kuntoutuspäätös.

Kuntoutusraha on pääsääntöisesti samansuuruinen kuin tulojen mukaan määräytyvä sairauspäiväraha (ks. luku 6.4). Veronalaista kuntoutusrahaa maksetaan kuntoutukseen osallistumisen ajalta enintään kuudelta päivältä viikossa. Kuntoutusrahaa ei makseta omavastuuajalta, jonka pituus vaihtelee 0–30 päivään järjestettävän kuntoutuksen ja sitä edeltävien sosiaaliturvaetuuksien mukaan. Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös vuosiloman ajalta. Kuntoutusrahaa voivat saada myös sopeutumisvalmennukseen ja perhekuntoutukseen osallistuvat omaiset.

8.11.2 Nuoren kuntoutusraha

Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan opiskelun tai muun työelämään tähtäävän kuntoutuksen ajalta. Nuoren kuntoutusrahan määrä vastaa vuodesta 2017 alkaen takuueläkkeen määrää.

Voit saada nuoren kuntoutusrahaa, jos

  • olet 16–19-vuotias
  • työkykysi tai mahdollisuutesi valita ammatti tai työ on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi
  • tarvitset erityisiä tukitoimia, jotta voit opiskella tai osallistua muuhun työllistymistä edistävään kuntoutukseen (esim. työkokeilu tai -harjoittelu)
  • sinulle on laadittu kotikunnassa henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS) opiskelun tai muun kuntoutuksen ajalle.

Jos kuntoutuksesi on opiskelua, Kela selvittää samalla oikeutesi ammatilliseen kuntoutukseen koulutuksen ajalta (2017 alkaen).

Nuoren kuntoutusraha on vuodesta 2017 alkaen saman tasoinen kuin takuueläke. Nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärä on 30,41 euroa arkipäivältä vuonna 2017. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin. Arkipyhiä ei lasketa arkipäiviksi. Palkkatulo ei vähennä kuntoutusrahan määrää.

Kuntoutuspäätöksen ja kuntoutuksen väliseltä ajalta sekä kuntoutusjaksojen välissä kuntoutusraha maksetaan yleensä 20 % pienempänä.

16 vuotta täyttäneen vammaistukea (ks. luku 6.1) ja nuoren kuntoutusrahaa voidaan maksaa yhtä aikaa. Alle 20-vuotiaalle nuorelle työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vain, jos mahdollisuuksia ammatilliseen kuntoutukseen ei ole.

8.11.3 Toimeentulo Kelan ammatillisen kuntoutuksen ajalta

Kelan ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahan suuruus on 75 prosenttia työtuloista ja vähintään 23,93 euroa päivässä. Kuntoutusrahaa voidaan maksaa ammatilliseen kuntoutukseen liittyen 20 prosentilla alennettuna kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta tai kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta, kuten esimerkiksi lukukausien välisiltä loma-ajoilta.

Kun henkilön kuntoutusrahan määrä on enintään 23,93 euroa päivässä, voi Kela maksaa harkinnanvaraisesti verotonta ylläpitokorvausta. Sen tarkoituksena on korvata kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuneita kustannuksia (matkat). Ylläpitokorvaus on 9 euroa päivältä ja sitä voidaan maksaa pääasiassa avomuotoisen kuntoutuksen ajalta.

Mikäli kuntoutuja ei saa työttömyysturvaa kuntoutuksen jälkeen tai ansiotaso uudessa työssä on huomattavasti edellistä heikompi, voi Kelasta kysyä mahdollisuutta harkinnanvaraiseen kuntoutusavustukseen. Kuntoutusavustus on enintään kuntoutusrahan suuruinen.

8.11.4 Toimeentulo työeläkelaitosten ammatillisen kuntoutuksen ajalta

Työeläkelaitokset maksavat kuntoutusrahaa aktiivisen ammatillisen kuntoutuksen ajalta. Kuntoutusrahan suuruus on sama kuin hakijan laskennallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Osakuntoutusraha (50 prosenttia kuntoutusrahasta) voidaan maksaa henkilölle, joka jatkaa osittain ansiotyötään ammatillisen kuntoutuksen rinnalla.

Kuntoutuskorotus maksetaan työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella oleville aktiivisen kuntoutuksen ajalta. Korotus on 33 prosenttia maksussa olevien eläkkeiden määrästä. Jos osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva joutuu olemaan pois työstä kuntoutuksen aikana, voidaan hänelle tältä ajalta maksaa täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen eläke sekä siihen perustuva kuntoutuskorotus.

Työeläkekuntoutujalle voidaan myöntää harkinnanvaraista kuntoutusavustusta esimerkiksi kuntoutukseen pääsyä odottaessa tai kuntoutusjaksojen väliajalle, mikäli kuntoutuja ei saa sairauspäivärahaa tai työttömyysturvaetuuksia.

Työeläkelaitoksesta voi tiedustella myös muiden kuntoutuksesta aiheutuvien kulujen korvaamisesta (matkat, opiskelu) sekä yrittäjien ja ammattiharjoittajien elinkeinotukea.

Työeläkejärjestelmän kuntoutusetuudet

Etuus Kuka voi saada Suuruus
Kuntoutusraha Työelämässä oleva henkilö, jonka työkyvyttömyyttä ehkäistään työeläkekuntoutuksella. Työkyvyttömyyseläke +33 %
Osakuntoutusraha Henkilö, joka jatkaa osittain ansiotyössä työeläkekuntoutuksena tuetun kuntoutusohjelman rinnalla. Puolet kuntoutusrahan määrästä
Harkinnanvarainen kuntoutusavustus Esimerkiksi työeläkekuntoutuja, jonka kuntoutussuunnitelman laatiminen on kesken tai joka odottaa kuntoutusohjelman alkamista. Työkyvyttömyyseläke
Kuntoutustuki Määräaikaisesti työkyvytön henkilö, jonka työkyky on palautettavissa kuntoutuksella. Työkyvyttömyyseläke
Osakuntoutustuki Määräaikaisesti osatyökyvytön henkilö Osatyökyvyttömyyseläke
Kuntoutuskorotus Kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä saava henkilö, jonka työhön paluuta tuetaan työeläkekuntoutuksella. 33 % kuntoutustuesta tai eläkkeestä. Kuntoutustuki tai eläke jatkuu kuntoutuksen ajan.
Muiden kustannusten korvaus Kuntoutusrahan tai kuntoutuskorotuksen saaja esimerkiksi opiskeluiden ajalta. Työeläkevakuuttajat TELAn ohjeiden mukaan.