5. Lapset ja lapsiperheet

5.1 Lasten kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja joustava hoitoraha

Kotihoidon tuki

Vanhempainrahakauden päätyttyä alle kolmevuotiaiden lasten vanhemmat voivat valita kunnallisen päivähoitopaikan, lasten kotihoidon tuen ja lasten yksityisen hoidon tuen välillä. Kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea haetaan Kelasta, silloin kun lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Kotihoidon tukea voi saada myös, jos palkkaa alle 3-vuotiaalle lapselleen hoitajan kotiin.

Yksityisen hoidon tuki

Yksityisen hoidon tukea voidaan maksaa siihen saakka, kunnes lapsi menee kouluun. Kotihoidon tukeen ja yksityisen hoidon tukeen kuuluu hoitoraha sekä tulosidonnainen hoitolisä ja kuntalisä kotikunnasta riippuen.

Joustava hoitoraha

Jos vanhempi tekee lyhempää työaikaa alle kolmevuotiaan lapsen hoidon vuoksi, hän voi hakea Kelasta joustavaa hoitorahaa. Joustavan hoitorahan määrä riippuu vanhemman viikkotyöajasta. Kun viikoittainen työaika on enintään 22,5 tuntia tai työaika on enintään 60 prosenttia tavanomaisesta, hoitoraha on 241,19 euroa kuukaudessa.

Kun työaika on yli 22,5 tuntia viikossa tai enintään 80 prosenttia alan kokopäivätyön työajasta, hoitoraha on 160,80 euroa kuukaudessa. Joustavaa hoitorahaa voi saada samaan aikaan yksityisen hoidon tuen kanssa ja myös silloin, kun lapsi on osan aikaa kunnallisessa päivähoidossa. Joustavaa hoitorahaa maksetaan kerrallaan vain yhdestä lapsesta.

(Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta)

5.2 Osittainen hoitoraha

Osittaista hoitorahaa voidaan maksaa, kun lapsi aloittaa koulun. Osittaista hoitorahaa voidaan maksaa lapsen toisen perusopetusvuoden päättymiseen saakka (31.7.). Vanhemmat, joiden lapsi on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, voivat saada osittaista hoitorahaa kunnes lapsi päättää kolmannen perusopetusvuotensa.

Osittaisen hoitorahan edellytyksenä on, että vanhemman keskimääräinen viikoittainen työaika on enintään 30 tuntia viikossa. Osittaista hoitorahaa voidaan maksaa molemmille vanhemmille, mutta he eivät saa hoitaa lasta yhtä aikaa. Toinen vanhemmista voi lyhentää työaikaansa esimerkiksi aamusta ja toinen illasta. Osittaista hoitorahaa maksetaan kerrallaan vain yhdestä lapsesta, vaikka tuen saamisen ehdot täyttäviä lapsia olisi perheessä useampiakin. Osittaista hoitorahaa ei voi saada samaan aikaan joustavan hoitorahan kanssa.

Osittaisen hoitorahan määrä on 96,89 euroa. Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen ei ole sidottu aikaan, jolta Kela maksaa osittaista hoitorahaa.

(Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta)

5.3 Alle 16-vuotiaan vammaistuki

Kela voi myöntää alle 16-vuotiaan vammaistukea, jos pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavan ikäiseen terveeseen lapseen. Tukea maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna sidonnaisuuden ja rasituksen mukaan. Tukea ei myönnetä yksinomaan kustannusten perusteella.

Vammaistuki voidaan myöntää määräajaksi tai siihen asti kun lapsi täyttää 16 vuotta. Kela ratkaisee asian sen mukaan, miten pysyvä lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus on, ja miten paljon nämä sitovat perhettä. Määräaikaiseksi myönnettyyn tukeen voi hakea jatkoa.

Tuen määrät ovat:

  • perustuki 92,14 euroa/kk
  • korotettu tuki 215,00 euroa/kk
  • ylin tuki 416,91 euroa/kk

Perusvammaistuen edellytyksenä on, että lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta. Korotettua vammaistukea maksetaan, kun lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuus ovat vaativia tai vievät päivittäin huomattavasti aikaa. Ylin vammaistuki on tarkoitettu lapsille, joiden hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vaativaa ja ympärivuorokautista rasitusta ja sidonnaisuutta. Hakemukseen liitetään lääkärintodistus.

Kun lapsi täyttää 16 vuotta, hänellä voi olla oikeus 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen, nuoren kuntoutusrahaan tai joissakin tapauksissa eläkettä saavan hoitotukeen.

(Laki- ja asetus vammaisetuuksista)

5.4 Omaishoidon tuki

Ks. luku 4.7

5.5 Sosiaalityö ja palveluohjaus

Sosiaaliturvaa ja palveluihin hakeutumista koskevaa neuvontaa ja palveluohjausta saa kunnan sosiaalityöntekijältä ja vammaispalveluohjaajalta. Heihin kannattaa ottaa yhteyttä myös palvelutarpeen arvioinnin ja palvelusuunnitelman saamiseksi. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen ole muutoin ilmeisen tarpeetonta.

Neuvontaa ja ohjausta saa sairaaloiden sosiaalityöntekijöiltä ja kuntoutusohjaajilta, potilas- ja vammaisjärjestöistä sekä yhteispalvelupisteistä.

(Sosiaalihuoltolaki, Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

5.6 Päivähoito

Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää päivähoito alle kouluikäisille lapsille. Lapsella on rajoitetusti oikeus päivähoitoon (20 tuntiin viikossa) vanhemman ollessa työtön sekä silloin, kun toinen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta esimerkiksi äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla. Kokopäiväinen päivähoito on edelleen sitä erityisistä syistä tarvitsevien lasten saatavilla. Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle tulee taata riittävä yksilöllinen tuki ja ohjaus päivähoidossa esimerkiksi avustajan avulla tai huomioimalla lapsi henkilöstömäärässä. Vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen päivähoito voidaan järjestää myös päiväkodin erityisryhmässä, erityispäiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Lisätietoja eri vaihtoehdoista saa kuntien varhaiskasvatuksen palveluneuvojilta ja erityislastentarhanopettajilta. Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona perhe voi hakea Kelasta lasten kotihoidon tukea alle 3-vuotiaalle lapselle tai yksityisen hoidon tukea alle kouluikäiselle lapselle (ks. luku 5.1).

Kun kehitysvammaisten erityishuoltoon oikeutetulla lapsella on tarve päivähoitoon ensisijaisesti kuntoutuksellisista syistä, päivähoito järjestetään päivähoitolain sijasta kehitysvammalain perusteella, ja se on asiakkaalle maksutonta.

(Varhaiskasvatuslaki, Asetus lapsen päivähoidosta, Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

5.7 Koulupäivän aikainen omahoidon tuki

Pitkäaikaissairaalla lapsella on oikeus saada yksilöllisesti tarvitsemansa tuki sairautensa omahoitoon koulupäivän aikana osana kouluterveydenhuollon palveluita. Tuen järjestämisestä vastaa kouluterveydenhuolto yhdessä muiden oppilashuollon toimijoiden kuten koulunkäyntiavustajien kanssa.

(Terveydenhuoltolaki)

5.8 Koulunkäyntiavustaja

Vammaisella tai muuta erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät avustajapalvelut. Koulunkäyntiavustaja / koulunkäynninohjaaja voi olla henkilö- tai ryhmäkohtainen. Avustajan tarvetta arvioitaessa tulee riittävästi ja monipuolisesti selvittää lapsen yksilöllinen tilanne, avun tarve ja muu saatavilla oleva tuki. Koulunkäyntiavustajan myöntää opetustoimi.

(Perusopetuslaki)

5.9 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä loma-ajan hoito

Kunta voi järjestää koululaisille aamu- ja iltapäivätoimintaa aamulla ennen koulupäivän alkua, iltapäivällä koulupäivän jälkeen ja koulun loma-aikoina. Perusopetuslain mukainen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien oppilaille, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös. Kunta päättää toiminnan laajuudesta. Toimintaan osallistumisesta voidaan periä kohtuullisia kuukausimaksuja. Kehitysvammaisille lapsille aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään yleensä erityishuoltona, joten siitä ei peritä asiakasmaksuja. Lisätietoja saa oppilaan koulusta.

Kunta voi järjestää koulujen loma-ajan hoitoa vammaisille lapsille, jotka sitä vanhempien työssäkäynnin tai muun erityisen syyn vuoksi tarvitsevat. Kehitysvammaisille lapsille loma-ajan hoitoa järjestetään erityishuoltona. Vammaisille lapsille on mahdollista hakea avustajaa opetustoimen kustantamana myös aamu- ja iltapäivätoimintaan.

(Perusopetuslaki, Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

5.10 Hoitoapua kotiin

Kunnan sosiaalitoimistosta voi tiedustella tilapäistä hoitoapua kotiin ja hoidosta perittäviä maksuja. Lastenhoitoapua voi tiedustella myös Mannerheimin lastensuojeluliitosta tai Väestöliitosta.

(Sosiaalihuoltolaki)

5.11 Tukihenkilö

Sosiaalitoimiston kautta voidaan järjestää vapaaehtoinen tukihenkilö kouluikäiselle lapselle tai nuorelle, joka tarvitsee erityistä tukea sosiaalisissa suhteissa, harrastuksissa ja muussa vapaa-ajan vietossa. Tukihenkilöä haetaan lastensuojelun tai vammaispalvelun sosiaalityöntekijältä.

Vapaaehtoisuuteen ja vertaisuuteen perustuvaa tukihenkilötoimintaa järjestävät myös monet vammais- ja potilasjärjestöt.

(Lastensuojelulaki, Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

5.12 Henkilökohtainen apu

Vaikeavammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun (ks. luku 4.14). Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun on aina arvioitava yksilö- ja tilannekohtaisesti.

Henkilökohtaista apua annetaan niiden toimintojen tukemiseen, mitkä saman ikäinen vammaton lapsi jo tekisi itse. Henkilökohtaisen avun tarve ei saa perustua ensisijaisesti hoivaan, hoitoon tai valvontaan eikä se siis ole esimerkiksi päivähoitoa korvaava palvelu. Lapsen palvelujen tarve tulee kartoittaa kokonaisvaltaisesti ja pyytää kunnan sosiaalitoimea laatimaan kattava palvelusuunnitelma (ks. luku 1.3.2). Päivähoidossa tarvittavan avustajan järjestää päivähoito ja koulussa opetustoimi.

(Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Varhaiskasvatuslaki, Perusopetuslaki)

5.13 Tulkkauspalvelut ja kommunikaation apuvälineet

Kelalla on tulkkauspalvelujen järjestämisvelvollisuus kuulonäkö-, kuulo- ja puhevammaisille lapsille (ks. luku 4.15). Kunnat ovat vastuussa kuulonäkö-, kuulo- ja puhevammaisten tarvitsemista muista palveluista. Esimerkiksi tulkkauspalvelujen tarpeen arviointiin liittyvä selvittelytyö toteutetaan osana vammaispalvelulain mukaista palvelutarpeen arviointia ja palvelusuunnitelman laatimista.

Kommunikaatioapuvälineet, elleivät ne liity suoraan tulkkauspalveluun, ovat osa kuntien järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta. Viittomakielen opetus ja muu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä opastus kommunikaation parantamiseen ovat vammaispalvelulain tai kehitysvammalain mukaista sopeutumisvalmennusta.

(Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista, Terveydenhuoltolaki, Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

5.14 Lääkinnällinen kuntoutus

Ensisijainen vastuu kuntoutuksesta on kotikunnalla. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat esimerkiksi kuntoutustutkimukset ja -neuvonta, erilaiset terapiat, sopeutumisvalmennus sekä apuvälineet. Kela kustantaa lääkinnällistä kuntoutusta vaikeavammaisille lapsille. Kuntoutuksen saaminen edellyttää julkisessa terveydenhuollossa tehtyä asianmukaista kuntoutussuunnitelmaa. Kela korvaa myöntämäänsä kuntoutukseen liittyvät matkat omavastuun ylittävältä osalta (ks. 7.1.5.1).

Muiden kuin vaikeavammaisten lasten lääkinnällisen kuntoutuksen vastuu on yleensä kunnallisella terveydenhuollolla. Näin on myös silloin, kun kuntoutus liittyy välittömästi sairaanhoitoon. Vammaisen lapsen tarvitsemat jokapäiväiset liikkumisen, toimimisen ja kommunikoinnin apuvälineet kustantaa tavallisesti julkinen terveydenhuolto (ks. luku 9). Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet ovat terveydenhuollon asiakasmaksulain nojalla käyttäjälleen maksuttomia.

(Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, Terveydenhuoltolaki, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta, Laki- ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista)

5.15 Sopeutumisvalmennus

Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen ja läheisten sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Sopeutumisvalmennusta järjestetään kursseina ja vertaistukitoimintana osana kuntoutusta, se voi toteutua yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti ja tarvittaessa olla myös toistuvaa. Sopeutumisvalmennukseen pääsyyn tarvitaan kuntoutussuunnitelma ja lääkärin lausunto. Sopeutumisvalmennusta järjestävät Kela, vammaisjärjestöt, kuntoutuslaitokset sekä kunnat ja kuntayhtymät. Palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.

(Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta, Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta, Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, Laki liikennevakuutuksen kuntoutuksesta)

5.16 Erityishoitoraha

Kelan maksama erityishoitoraha korvaa vanhemman ansionmenetystä siltä ajalta, jona hän osallistuu alle 16-vuotiaan vaikeasti sairaan tai vammaisen lapsen sairaanhoitoon tai kuntoutukseen. Kyseessä voi olla oma lapsi, avio- tai avopuolison lapsi tai adoptiolapsi. Myös henkilö, joka vanhemman tavoin hoitaa lasta, voi saada erityishoitorahaa.

Erityishoitoraha edellyttää, että lapsen hoitaja

  • osallistuu alle 7-vuotiaan lapsen hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, poliklinikalla tai kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla
  • osallistuu 7–15-vuotiaan vaikeasti sairaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoitoon tai kuntoutukseen tai
  • hoitaa kotona alle 16-vuotiasta vaikeasti sairasta lasta ja kotihoito liittyy lapsen sairaalahoitoon tai sairaalan poliklinikkahoitoon ja kun toipumassa oleva lapsi on palaamassa kouluun tai päivähoitoon ja hoitaja on varalla koulu- tai päivähoitokokeilun ajan.

Erityishoitorahan saaminen edellyttää, että lasta hoitava lääkäri on katsonut vanhemman osallistumisen lapsen hoitoon tai kuntoutukseen tarpeelliseksi ja että henkilö on lapsen hoitoon osallistumisen takia estynyt tekemästä työtään tai opiskelemasta päätoimisesti.

Hoitava lääkäri määrittelee, onko lapsen sairaus vaikea. Vaikea sairaus voi olla esimerkiksi leukemia tai muu pahanlaatuinen kasvain, vaikea sydänvika, vaikea palovamma tai tapaturma, vaikeasti tasapainotettava diabetes ja diabeteksen hoidon aloitusvaihe, vaikea mielenterveyden häiriö, vaikea kehitysvamma, vaikea keuhkoastma ja vaikea nivelreuma.

Erityishoitorahaa maksetaan saman sairauden perusteella enintään 60 arkipäivältä lasta kohden, mutta tämä enimmäisaika lasketaan erikseen sairaalahoidon ja kotihoidon ajalta. Maksuaikaa voidaan jatkaa vielä 30 arkipäivällä, ja sairaalahoidon ajalta erittäin painavista lääketieteellisistä syistä pidempäänkin.

Erityishoitorahan suuruus määräytyy vanhempien työtulojen perusteella. Erityishoitorahaa on haettava neljän kuukauden kuluessa takautuvasti lapsen hoidon alkamisesta.

(Sairausvakuutuslaki)

5.17 Kuntoutusraha vanhemmalle

Kelan kuntoutusraha on korvaus lyhytaikaisesta ansionmenetyksestä vanhemmalle, joka osallistuu sopeutumisvalmennukseen tai perhekuntoutukseen ja on sen vuoksi estynyt tekemästä työtä. Kuntoutusraha määräytyy yleensä sairauspäivärahan tavoin työtulojen mukaan ja on veronalaista tuloa (ks. luku 8.11).

(Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista)

5.18 Lapsen terveydenhoidon kustannukset

Julkisen terveydenhuollon avosairaanhoidon lääkäripalveluista ei peritä maksuja alle 18-vuotiailta. Lasten sairaalahoito julkisessa terveydenhuollossa on maksutonta seitsemän vuotuisen omavastuupäivän jälkeen.

Kohtuuttoman suureksi kasvavan maksurasituksen estämiseksi on tietyille asiakkaan maksettaviksi tuleville sosiaali- ja terveydenhuollon maksuille määrätty vuotuinen maksukatto. Perheen lasten julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut voidaan laskea yhteen toisen vanhemman maksujen kanssa (ks. luku 7.3.1).

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista on mahdollista hakea alennusta tai vapautusta perheen tulojen perusteella tai erityisten sosiaalisten tai taloudellisten syiden vuoksi. Alennusta haetaan siitä yksiköstä, jossa kyseinen asiakasmaksu on määritetty (ks. luku 7.3.13).

Sairausvakuutus korvaa osan yksityislääkärin palkkiosta, lääkärin määräämistä tutkimuksista ja hoidoista sekä lääkärin määräämistä lääkkeistä hyväksyttyjen taksojen mukaan (ks. luvut 7.1.1 ja 7.1.4). Korvausta haetaan Kelasta. Kela korvaa myös matkakustannuksia lääkäriin sekä lääkärin määräämiin tutkimuksiin ja hoitoihin omavastuun ylittävältä osalta (ks. luku 7.1.5) sekä maksaa yöpymisrahaa, mikäli matka edellyttää yöpymistä.

(Kansanterveyslaki, Terveydenhuoltolaki, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, Sairausvakuutuslaki)

5.19 Vaipat

Terveyskeskus myöntää vaipat maksutta esimerkiksi yli 3-vuotiaalle vaippoja edelleen päivittäin tarvitsevalle pitkäaikaissairaalle tai vammaiselle lapselle. Hakemus toimitetaan terveysaseman terveydenhoitajalle.

(Terveydenhuoltolaki, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista)

5.20 Ylimääräiset vaatetuskustannukset

Vammainen henkilö voi vammaispalvelulain perusteella saada korvausta ylimääräisistä vaatekustannuksista, jotka johtuvat vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaista suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita. Tukea haetaan sosiaalitoimesta (ks. luku 4.16).

(Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista)

5.21 Asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet

Vaikeavammaisen lapsen kodin muutostyöt, muutostöiden suunnittelu ja esteiden poisto asunnon välittömästä lähiympäristöstä sekä asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet korvataan, jos lapsi välttämättä tarvitsee ne vammansa tai sairautensa takia suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Tukea haetaan sosiaalitoimesta (ks. luku 4.11).

(Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista)

5.22 Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet

Muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin voi hakea tukea sosiaalitoimesta (ks. luku 4.12).

(Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

5.23 Lapsen kanssa liikkuminen

Mikäli auto on tarpeellinen vaikeavammaisen lapsen kuljetuksen vuoksi, voidaan uutena hankittavaan autoon hakea autoveron palautusta tai huojennusta (ks. luku 11.1).

Vapautus ajoneuvoverosta voidaan myöntää, mikäli auton hankintaan on saatu autoveronpalautusta tai mikäli lapselle on myönnetty vammaisen pysäköintilupa. Vammaisen pysäköintilupaa haetaan poliisilaitokselta. Luvan saaminen voi perustua lapsen liikuntavammaan tai johonkin muuhun lapsen erityisongelmaan, jonka vuoksi lapsen saattaminen autosta määränpäähän on vaikeaa (ks. luku 3.3.2).

Kuljetuspalveluja saattajapalveluineen voidaan myöntää kunnan sosiaalitoimesta vaikeavammaiselle lapselle, joka ei vammansa takia voi vapaa-ajan matkoilla käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä. Kuljetuspalveluja voidaan myöntää mm. asiointiin sekä harrastus- ja virkistystoimintaan tarvittaviin matkoihin. Kuljetuspalveluja ei voi käyttää terveyden- ja sairaanhoidon matkoihin (ks. luku 3.4). Kehitysvammaisten erityishuollon palveluiden saamiseksi välttämättömät kuljetukset kuuluvat erityishuoltoa järjestävän kunnan tai kuntayhtymän vastuulle.

Vaikeavammaisilla ja pitkäaikaissairailla lapsilla on oikeus koulutoimen järjestämiin koulukuljetuksiin, jos he eivät kykene käyttämään julkista liikennettä. Koulu hoitaa koulukuljetusasiat yhteistyössä huoltajien kanssa. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. Lapset, jotka kuuluvat pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, ovat oikeutettuja koulukuljetukseen. Kaikilla koululaisilla on oikeus koulukuljetukseen, jos matka kouluun on yli viisi kilometriä tai on vaarallinen. Lisätietoa saa kunnan opetus- ja sosiaalitoimesta sekä lastenneuvolasta.

(Autoverolaki, Laki ja asetus ajoneuvoverosta, Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta, Perusopetuslaki)

5.24 Osittainen hoitovapaa

Vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan lapsen vanhemmilla on oikeus käyttää osittaista hoitovapaata siihen asti kun lapsi täyttää 18 vuotta, jos lapsi vaatii erityistä huoltoa tai hoitoa. Järjestelyistä tulee sopia työnantajan kanssa. Osittaista hoitovapaata voi käyttää työajan lyhentämiseen esimerkiksi tekemällä 6-tuntisia työpäiviä tai 4-päiväistä työviikkoa, mutta keskimäärin lyhennetty työskentelyaika voi olla enintään 30 tuntia viikoittain. Työajan lyhennyksen osalta ei makseta palkkaa. Kela maksaa hoitorahaa lapsen 3. lukuvuoteen asti (ks. luku 5.2).

(Työsopimuslaki)

5.25 Pidennetty oppivelvollisuus

Lapsille, jotka eivät todennäköisesti saavuta perusopetukselle asetettuja tavoitteita yhdeksässä vuodessa, määritetään pidennetty oppivelvollisuus. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa suoritetaan perusopetuksen oppimäärä joko erityis- tai yleisopetuksessa. Yksittäisiä oppiaineita tai koko oppimäärä voidaan yksilöllistää lapsen tilanteen mukaan. Lähtökohtana myös erityistä tukea tarvitsevan oppilaan osalta on koulupaikan osoittaminen perusopetuslain mukaisesta lähikoulusta. Oppilaan opetus voidaan järjestää osittain tai kokonaan erityisluokalla tai erityiskoulussa, jos opetusta ei voida järjestää yleisopetuksen ryhmässä oppilaan edun edellyttämällä tavalla.

Pidennetty oppivelvollisuus kestää 11 vuotta ja sen piirissä olevat lapset voivat saada esiopetusta jo viisivuotiaina. Oppilaalle laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (LEOPS) ja hänen oppivelvollisuutensa alkaa 6-vuotiaana. Lapsella on tarvittaessa oikeus myös koulu-/koulunkäyntiavustajaan. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten opetuksen järjestämisvastuu on kunnalla. Jos lapselle tehdään päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta, hänelle tehdään samalla kirjallinen päätös erityisestä tuesta. Perusopetuslain mukaan jokaiselle erityiseen tukeen oikeutetulle oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

(Perusopetuslaki, Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta)

5.26 Kiireetön mielenterveyspalveluihin pääsy

Alle 23-vuotiaan on päästävä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kolmessa kuukaudessa.

(Kansanterveyslaki, Terveydenhuoltolaki)