5. Lapset ja lapsiperheet

5.1. Sosiaalityö ja palveluohjaus

5.2. Tukea lasten hoitoon

5.2.1. Lasten kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja joustava hoitoraha

5.2.2. Osittainen hoitovapaa

5.2.3. Osittainen hoitoraha

5.2.4. Alle 16-vuotiaan vammaistuki

5.2.5. Omaishoidon tuki

5.2.6. Hoitoapua kotiin

5.3. Päivähoito ja koulu

5.3.1. Päivähoito

5.3.2. Koulupäivän aikainen omahoidon tuki

5.3.3. Koulunkäyntiavustaja / koulunkäynninohjaaja

5.3.4. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä loma-ajan hoito

5.3.5. Pidennetty oppivelvollisuus

5.4. Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

5.4.1. Lääkinnällinen kuntoutus

5.4.2. Sopeutumisvalmennus

5.4.3. Erityishoitoraha

5.4.4. Kuntoutusraha vanhemmalle

5.5. Lasten terveydenhoito

5.5.1. Lapsen terveydenhoidon kustannukset

5.5.2. Vaipat

5.5.3. Lasten ja nuorten kiireetön mielenterveyspalveluihin pääsy

5.6. Asuminen, apuvälineet ja arjen tuki

5.6.1. Asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet

5.6.2. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet

5.6.3. Ylimääräiset vaatetuskustannukset

5.6.4. Tukihenkilö ja tukiperhe

5.6.5. Lapsen kanssa liikkuminen

5.6.6. Henkilökohtainen apu

5.6.7. Tulkkauspalvelut ja kommunikaation apuvälineet

5.6.8. Tukea pitkäaikaissairaalle tai vammaiselle vanhemmalle

5.1. Sosiaalityö ja palveluohjaus

Tietoa sosiaaliturvasta ja neuvontaa ja ohjausta palveluihin hakeutumiseksi saa kunnan sosiaalityöntekijältä ja vammaispalveluohjaajalta. Heihin kannattaa ottaa yhteyttä myös palvelutarpeen arvioinnin ja palvelusuunnitelman saamiseksi. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen ole muutoin ilmeisen tarpeetonta. Myös sairaaloiden sosiaalityöntekijät, kuntoutusohjaajat, potilas- ja vammaisjärjestöt sekä yhteispalvelupisteiden henkilökunta neuvovat ja ohjaavat palveluihin.

Sosiaalihuoltolaki, Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta

5.2. Tukea lasten hoitoon

5.2.1. Lasten kotihoidon tuki, yksityisen hoidontuki ja joustava hoitoraha

Lasten kotihoidon tuki

Vanhempainrahakauden päätyttyä alle kolmevuotiaiden lasten vanhemmat voivat valita kunnallisen päivähoitopaikan, lasten kotihoidon tuen ja lasten yksityisen hoidon tuen välillä. Kotihoidon tukea haetaan Kelasta. Kotihoidon tukea voi saada, kun alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa ja häntä hoidetaan kotona. Alle 3-vuotiaan kotona hoidettavan lapsen muista alle kouluikäisistä sisaruksista voidaan myös maksaa kotihoidon tukea.

Yksityisen hoidon tuki

Yksityisen hoidon tukea voi saada, jos alle kouluikäistä lasta hoitaa palkattu hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Yksityisen hoidon tukea voidaan maksaa siihen saakka, kunnes lapsi menee kouluun. Kotihoidon tukeen ja yksityisen hoidon tukeen kuuluu hoitoraha sekä tulosidonnainen hoitolisä ja kuntalisä kotikunnasta riippuen.

Joustava hoitoraha

Jos vanhempi lyhentää työpäiväänsä alle 3-vuotiaan lapsen hoitamisen vuoksi siten, että hänen työaikansa on korkeintaan 30 tuntia viikossa, hän voi hakea Kelasta joustavaa hoitorahaa. Joustavan hoitorahan määrä lasketaan työajan perusteella. Joustavaa hoitorahaa voivat saada molemmat vanhemmat, kun he hoitavat lasta eri aikaan.
Joustavaa hoitorahaa voi saada samaan aikaan yksityisen hoidon tuen kanssa ja myös silloin, kun lapsi on osan aikaa kunnallisessa päivähoidossa. Joustavaa hoitorahaa maksetaan kerrallaan vain yhdestä lapsesta.

Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta

5.2.2. Osittainen hoitovapaa

Osittaista hoitovapaata voi saada perusopetuksessa olevan lapsensa toisen lukuvuoden päättymiseen saakka (1.-2.-luokilta). Pidennetyn oppivelvollisuuden (ks. luku 5.3.5.) piirissä olevan lapsen osalta osittaista hoitovapaata voi saada kolmannen lukuvuoden päättymiseen saakka.
Vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan lapsen vanhemmilla on oikeus käyttää osittaista hoitovapaata kunnes lapsi täyttää 18 vuotta, jos lapsi vaatii erityistä huoltoa tai hoitoa.
Osittaista hoitovapaata voi käyttää työajan lyhentämiseen esimerkiksi tekemällä 6-tuntisia työpäiviä tai 4-päiväistä työviikkoa, mutta keskimäärin lyhennetty työskentelyaika voi olla enintään 30 tuntia viikoittain. Järjestelyistä tulee sopia työnantajan kanssa. Työajan lyhennyksen osalta ei makseta palkkaa. Kela maksaa osittaista hoitorahaa kouluikäisen lapsen kahdelta ensimmäiseltä lukuvuodelta.

Työsopimuslaki

5.2.3. Osittainen hoitoraha

Kelasta voi hakea osittaista hoitorahaa, kun lapsi aloittaa koulun ja vanhempi lyhentää työaikaansa eli on osittaisella hoitovapaalla. Osittaista hoitorahaa maksetaan 1. ja 2. luokalla olevasta lapsesta lukuvuoden loppuun asti (31.7.). Vanhemmat, joiden lapsi on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, voivat saada osittaista hoitorahaa kunnes lapsi päättää kolmannen perusopetusvuotensa.
Osittaisen hoitorahan edellytyksenä on, että vanhemman keskimääräinen viikoittainen työaika on enintään 30 tuntia viikossa. Osittaista hoitorahaa voidaan maksaa molemmille vanhemmille, mutta he eivät saa hoitaa lasta yhtä aikaa. Toinen vanhemmista voi lyhentää työaikaansa esimerkiksi aamusta ja toinen illasta. Osittaista hoitorahaa maksetaan kerrallaan vain yhdestä lapsesta. Osittaista hoitorahaa ei voi saada samaan aikaan joustavan hoitorahan kanssa.

Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen ei ole sidottu aikaan, jolta Kela maksaa osittaista hoitorahaa.

Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta

5.2.4. Alle 16-vuotiaan vammaistuki

Kela voi myöntää alle 16-vuotiaan vammaistukea, jos pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavan ikäiseen terveeseen lapseen. Oikeus vammaistukeen ja tuen suuruus määräytyvät sairaudesta tai vammasta aiheutuvan haitan, avun tai ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella.

Vammaistuki voidaan myöntää määräajaksi tai siihen asti kun lapsi täyttää 16 vuotta. Kela ratkaisee asian sen mukaan, miten pysyvä lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus on, ja miten paljon nämä sitovat perhettä. Määräaikaiseksi myönnettyyn tukeen voi hakea jatkoa.

Tuen määrät v. 2020 ovat:

• perustuki 93,05 euroa/kk
• korotettu tuki 217,13 euroa/kk
• ylin tuki 421,03 euroa/kk.

Perusvammaistuen edellytyksenä on, että lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta. Korotettua vammaistukea maksetaan, kun lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuus ovat vaativia tai vievät päivittäin huomattavasti aikaa. Ylin vammaistuki on tarkoitettu lapsille, joiden hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vaativaa ja ympärivuorokautista rasitusta ja sidonnaisuutta. Hakemukseen liitetään lääkärintodistus.
Kun lapsi täyttää 16 vuotta, hänellä voi olla oikeus 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen, nuoren kuntoutusrahaan tai joissakin tapauksissa eläkettä saavan hoitotukeen.

Laki vammaisetuuksista

5.2.5. Omaishoidon tuki

Ks. luku 4.7

5.2.6. Hoitoapua kotiin

Kunnan sosiaalitoimistosta, kotipalvelusta tai lasten neuvolasta voi tiedustella tilapäistä hoitoapua kotiin ja hoidosta perittäviä maksuja. Lapsiperheillä on oikeus saada kunnalta kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kotipalvelun saaminen ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta. Voit saada lapsiperheiden kotipalvelua, kun perheesi tarvitsee tilapäistä apua ja tukea vanhemmuuteen ja arjessa selviytymiseen tai lastenhoitoapua esim. yllättävän sairastumisen tai vanhemman välttämättömän asioinnin, kuten lääkärikäynnin ajaksi.

Lastenhoitoapua voi tiedustella myös Mannerheimin lastensuojeluliitosta, Väestöliitosta tai yksityisiltä hoito- ja hoivapalveluiden tuottajilta.

Jotkut kunnat järjestävät myös tilapäistä varhaiskasvatusta kotona hoidettavalle lapselle. Tilapäinen varhaiskasvatus on väliaikaista. Hoitopäivät laskutetaan erikseen ja maksut riippuvat hoitopäivän pituudesta. Tilapäistä varhaiskasvatusta voi tiedustella varhaiskasvatuksen tai yksittäisen päiväkodin johtajalta tai perhepäivähoidon ohjaajalta.

Sosiaalihuoltolaki

5.3. Päivähoito ja koulu

5.3.1. Päivähoito

Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta alle kouluikäisille lapsille kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti. Voimassa olevan varhaiskasvatuslain mukaan jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Oikeus laajempaan palveluun on esimerkiksi vanhemman työn, opiskelun tai yrittäjyyden perusteella sekä lapsesta tai perheestä johtuvien tarpeiden vuoksi.

Lapsen oikeus täysipäiväiseen ja kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen palautuu 1.8.2020 alkaen.

Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Tarvittaessa suunnitelmaan kirjataan lapsen tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle tulee taata riittävä yksilöllinen tuki ja ohjaus päivähoidossa esimerkiksi avustajan avulla tai huomioimalla lapsi henkilöstömäärässä. Vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen päivähoito voidaan järjestää myös päiväkodin erityisryhmässä, erityispäiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Lisätietoja eri vaihtoehdoista saa kuntien varhaiskasvatuksen palveluneuvojilta ja erityislastentarhanopettajilta. Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona perhe voi hakea Kelasta lasten kotihoidon tukea alle 3-vuotiaalle lapselle tai yksityisen hoidon tukea alle kouluikäiselle lapselle (ks. luku 5.2.).

Kun kehitysvammaisten erityishuoltoon oikeutetulla lapsella on tarve päivähoitoon ensisijaisesti kuntoutuksellisista syistä, päivähoito järjestetään päivähoitolain sijasta kehitysvammalain perusteella, ja se on asiakkaalle maksutonta.

Varhaiskasvatuslaki, Asetus varhaiskasvatuksesta, Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta

5.3.2. Koulupäivän aikainen omahoidon tuki

Pitkäaikaissairaalla lapsella on oikeus saada yksilöllisesti tarvitsemansa tuki sairautensa omahoitoon koulupäivän aikana osana kouluterveydenhuollon palveluita. Tuen järjestämisestä vastaa kouluterveydenhuolto yhdessä muiden oppilashuollon toimijoiden kuten koulunkäyntiavustajien kanssa.

Terveydenhuoltolaki

5.3.3. Koulunkäyntiavustaja

Vammaisella tai muuta erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Koulunkäyntiavustaja / koulunkäynninohjaaja voi olla henkilö- tai ryhmäkohtainen. Avustajan tarvetta arvioitaessa tulee riittävästi ja monipuolisesti selvittää lapsen yksilöllinen tilanne, avun tarve ja muu saatavilla oleva tuki. Koulunkäyntiavustajan myöntää opetustoimi.

Perusopetuslaki

5.3.4. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä loma-ajan hoito

Kunta voi järjestää koululaisille aamu- ja iltapäivätoimintaa aamulla ennen koulupäivän alkua, iltapäivällä koulupäivän jälkeen ja koulun loma-aikoina. Perusopetuslain mukainen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien oppilaille, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös. Kunta päättää toiminnan laajuudesta. Toimintaan osallistumisesta voidaan periä kohtuullisia kuukausimaksuja, jotka vaihtelevat sen mukaan, kuinka monta tuntia lapsi osallistuu toimintaan. Kehitysvammaisille lapsille aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään yleensä erityishuoltona, joten siitä ei peritä asiakasmaksuja. Lisätietoja saa oppilaan koulusta.

Kunta voi järjestää koulujen loma-ajan hoitoa vammaisille lapsille, jotka sitä vanhempien työssäkäynnin tai muun erityisen syyn vuoksi tarvitsevat. Kehitysvammaisille lapsille loma-ajan hoitoa järjestetään erityishuoltona. Vammaisille lapsille on mahdollista hakea avustajaa opetustoimen kustantamana myös aamu- ja iltapäivätoimintaan. Myös pitkäaikaissairaan lapsen omahoidon tuesta on huolehdittava aamu- ja iltapäivätoiminnassa.

Perusopetuslaki, Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta

5.3.5. Pidennetty oppivelvollisuus

Lapsille, jotka eivät todennäköisesti saavuta perusopetukselle asetettuja tavoitteita yhdeksässä vuodessa, määritetään pidennetty oppivelvollisuus. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa suoritetaan perusopetuksen oppimäärä joko erityis- tai yleisopetuksessa. Yksittäisiä oppiaineita tai koko oppimäärä voidaan yksilöllistää lapsen tilanteen mukaan. Lähtökohtana myös erityistä tukea tarvitsevan oppilaan osalta on koulupaikan osoittaminen perusopetuslain mukaisesta lähikoulusta. Oppilaan opetus voidaan järjestää osittain tai kokonaan erityisluokalla tai erityiskoulussa, jos opetusta ei voida järjestää yleisopetuksen ryhmässä oppilaan edun edellyttämällä tavalla.

Pidennetty oppivelvollisuus kestää 11 vuotta ja sen piirissä olevat lapset voivat saada esiopetusta jo viisivuotiaina. Oppilaalle laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (LEOPS) ja hänen oppivelvollisuutensa alkaa 6-vuotiaana. Lapsella on tarvittaessa oikeus myös koulu-/koulunkäyntiavustajaan. Jos lapselle tehdään päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta, hänelle tehdään samalla kirjallinen päätös erityisestä tuesta. Perusopetuslain mukaan jokaiselle erityiseen tukeen oikeutetulle oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Perusopetuslaki

5.4. KUNTOUTUS JA SOPEUTUMISVALMENNUS

5.4.1.Lääkinnällinen kuntoutus

Lasten lääkinnällistä kuntoutusta järjestävät pääasiassa kunnat (terveyskeskukset ja sairaalat) sekä Kela. Ensisijainen vastuu kuntoutuksesta on kotikunnalla. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö määritellään kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Kunta vastaa kuntoutuksen kokonaisuudesta: ohjauksesta ja seurannasta. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat esimerkiksi kuntoutustutkimukset ja -neuvonta, erilaiset terapiat, sopeutumisvalmennus sekä apuvälineet. Pääosa kuntoutuspalveluista on maksuttomia.

Kela järjestää lääkinnällistä kuntoutusta vaikeavammaisille lapsille. Kuntoutuksen saaminen edellyttää julkisessa terveydenhuollossa tehtyä asianmukaista kuntoutussuunnitelmaa. Kela korvaa myöntämäänsä kuntoutukseen liittyvät matkat omavastuun ylittävältä osalta kuntoutujalle ja tarvittaessa hänen kuntoutukseen osallistuvalle omaiselleen/läheiselleen (ks. 7.1.5.1).

Vammaisen lapsen tarvitsemat jokapäiväiset liikkumisen, toimimisen ja kommunikoinnin apuvälineet kustantaa tavallisesti julkinen terveydenhuolto (ks. luku 9). Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet ovat terveydenhuollon asiakasmaksulain nojalla käyttäjälleen maksuttomia.

Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, Terveydenhuoltolaki, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta, Laki- ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

5.4.2. Sopeutumisvalmennus

Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen ja läheisten sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Sopeutumisvalmennusta järjestetään kursseina ja vertaistukitoimintana osana kuntoutusta, se voi toteutua yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti ja tarvittaessa olla myös toistuvaa. Sopeutumisvalmennukseen pääsyyn tarvitaan kuntoutussuunnitelma ja lääkärin lausunto. Sopeutumisvalmennusta järjestävät Kela, potilas- ja vammaisjärjestöt, kuntoutuslaitokset sekä kunnat ja kuntayhtymät. Palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.

Terveydenhuoltolaki, Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta, Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta

5.4.3. Erityishoitoraha

Kelan maksama erityishoitoraha korvaa vanhemman ansionmenetystä siltä ajalta, jona hän osallistuu alle 16-vuotiaan vaikeasti sairaan tai vammaisen lapsen sairaanhoitoon tai kuntoutukseen eikä voi tästä syystä tehdä työtään. Kyseessä voi olla oma lapsi, avio- tai avopuolison lapsi tai adoptiolapsi. Myös henkilö, joka vanhemman tavoin hoitaa lasta, voi saada erityishoitorahaa.

Erityishoitoraha edellyttää, että lapsen hoitaja

• osallistuu alle 7-vuotiaan lapsen hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, poliklinikalla tai kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla
• osallistuu 7–15-vuotiaan vaikeasti sairaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoitoon tai kuntoutukseen tai
• hoitaa kotona alle 16-vuotiasta vaikeasti sairasta lasta ja kotihoito liittyy lapsen sairaalahoitoon tai sairaalan poliklinikkahoitoon ja kun toipumassa oleva lapsi on palaamassa kouluun tai päivähoitoon ja hoitaja on varalla koulu- tai päivähoitokokeilun ajan.

Erityishoitorahan saaminen edellyttää, että lasta hoitava lääkäri on katsonut vanhemman osallistumisen lapsen hoitoon tai kuntoutukseen tarpeelliseksi ja että henkilö on lapsen hoitoon osallistumisen takia estynyt tekemästä työtään tai opiskelemasta päätoimisesti.

Hoitava lääkäri määrittelee, onko lapsen sairaus vaikea. Vaikea sairaus voi olla esimerkiksi leukemia tai muu pahanlaatuinen kasvain, vaikea sydänvika, vaikea palovamma tai tapaturma, vaikeasti tasapainotettava diabetes ja diabeteksen hoidon aloitusvaihe, vaikea mielenterveyden häiriö, vaikea kehitysvamma, vaikea keuhkoastma ja vaikea nivelreuma.

Erityishoitorahaa maksetaan saman sairauden perusteella enintään 60 arkipäivältä lasta kohden, mutta tämä enimmäisaika lasketaan erikseen sairaalahoidon ja kotihoidon ajalta. Maksuaikaa voidaan kotihoidon osalta jatkaa vielä 30 arkipäivällä, ja sairaalahoidon ajalta erittäin painavista lääketieteellisistä syistä pidempäänkin. Erityishoitorahapäivät ovat lapsikohtaisia. Molempien vanhempien saamat erityishoitorahapäivät siis lasketaan yhteen.

Erityishoitorahan suuruus määräytyy vanhempien vuositulon perusteella ja erityishoitoraha on veronalaista tuloa. Erityishoitorahaa on haettava neljän kuukauden kuluessa takautuvasti lapsen hoidon alkamisesta.

Sairausvakuutuslaki

5.4.4. Kuntoutusraha vanhemmalle

Kelan kuntoutusraha on korvaus lyhytaikaisesta ansionmenetyksestä vanhemmalle, joka osallistuu sopeutumisvalmennukseen tai perhekuntoutukseen ja on sen vuoksi estynyt tekemästä työtä. Omaisen tai läheisen kuntoutukseen osallistumisen tarpeellisuus on aina perusteltava kuntoutussuunnitelmassa. Kuntoutusraha määräytyy yleensä sairauspäivärahan tavoin vuositulon mukaan ja on veronalaista tuloa (ks. luku 8.11).

Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista

5.5. Lasten terveydenhoito

5.5.1. Lasten terveydenhoidon kustannukset

Julkisen terveydenhuollon avosairaanhoidon lääkäripalveluista ei peritä maksuja alle 18-vuotiailta. Lasten sairaalahoito julkisessa terveydenhuollossa on maksutonta seitsemän vuotuisen omavastuupäivän jälkeen.

Kohtuuttoman suureksi kasvavan maksurasituksen estämiseksi on tietyille asiakkaan maksettaviksi tuleville sosiaali- ja terveydenhuollon maksuille määrätty vuotuinen maksukatto. Perheen lasten julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut voidaan laskea yhteen toisen vanhemman maksujen kanssa (ks. luku 7.3.1).

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista on mahdollista hakea alennusta tai vapautusta perheen tulojen perusteella tai erityisten sosiaalisten tai taloudellisten syiden vuoksi. Alennusta haetaan siitä yksiköstä, jossa kyseinen asiakasmaksu on määritetty (ks. luku 7.3.13).

Sairausvakuutus korvaa osan yksityislääkärin palkkiosta, lääkärin määräämistä tutkimuksista ja hoidoista sekä lääkärin määräämistä lääkkeistä hyväksyttyjen taksojen mukaan (ks. luvut 7.1.1 ja 7.1.4). Korvausta haetaan Kelasta. Kela korvaa myös matkakustannuksia lääkäriin sekä lääkärin määräämiin tutkimuksiin ja hoitoihin omavastuun ylittävältä osalta (ks. luku 7.1.5) sekä maksaa yöpymisrahaa, mikäli matka edellyttää yöpymistä.

Terveydenhuoltolaki, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, Sairausvakuutuslaki

5.5.2. Vaipat

Yli 3-vuotiaat lapset, jotka tarvitsevat vaippoja edelleen päivittäin pitkäaikaisen sairautensa tai vammansa johdosta, saavat vaipat maksutta hoitotarvikejakelusta tai terveyskeskuksesta. Vaippatarve käy ilmi lapsen hoitosuunnitelmasta, joka laaditaan yhdessä lapsen hoitavan lääkärin ja perheen kanssa.

Terveydenhuoltolaki, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

5.5.3. Lasten ja nuorten kiireetön mielenterveyspalveluihin pääsy

Alle 23-vuotiaan psykiatrinen erikoissairaanhoito on järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua hoidon tarpeen arvioinnista. Äkillisessä ja kiireellisessä mielenterveyspalveluiden tarpeessa tulee ottaa yhteys omaan terveysasemaan tai päivystykseen.

Terveydenhuoltolaki

5.6. ASUMINEN, APUVÄLINEET JA ARJEN TUKI

5.6.1. Asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet

Vaikeavammaisen lapsen kodin muutostyöt, muutostöiden suunnittelu ja esteiden poisto asunnon välittömästä lähiympäristöstä sekä asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet korvataan, jos lapsi välttämättä tarvitsee ne vammansa tai sairautensa takia suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Tukea haetaan sosiaalitoimesta (ks. luku 4.11).

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

5.6.2. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet

Muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin voi hakea tukea sosiaalitoimesta (ks. luku 4.13).

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta

5.6.3. Ylimääräiset vaatetuskustannukset

Vammainen henkilö voi vammaispalvelulain perusteella saada korvausta ylimääräisistä vaatekustannuksista, jotka johtuvat vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaista suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita. Tukea haetaan sosiaalitoimesta.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

5.6.4. Tukihenkilö ja tukiperhe

Sosiaalipalveluna voidaan järjestää erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai perheelle vapaaehtoinen tai ammatillinen tukihenkilö tai -perhe. Tukihenkilö auttaa ja tukee esimerkiksi viettämällä aikaa lapsen tai nuoren kanssa, viemällä harrastuksiin, tukemalla koulunkäynnin tai motivaation haasteissa ja arjen sujumisessa. Tukiperhetoiminta tarkoittaa tukea tarvitsevan lapsen tai perheen tukemista järjestelyin, jossa lapsi osallistuu normaaliin arkielämään tukiperheessä ja yöpyy tukiperheen luona esimerkiksi viikonloppuisin. Tukihenkilöä ja tukiperhettä haetaan lastensuojelun tai vammaispalvelun sosiaalityöntekijältä. Tukihenkilötoiminta voi olla vapaaehtoistyötä tai ammatillista toimintaa.

Vapaaehtoisuuteen ja vertaisuuteen perustuvaa tukihenkilötoimintaa järjestävät myös monet vammais- ja potilasjärjestöt.

Sosiaalihuoltolaki, Lastensuojelulaki, Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

5.6.5. Lapsen kanssa liikkuminen

Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) voi myöntää vaikeasti vammaiselle henkilölle tai vaikeasti vammaisen henkilön kuljettamista varten pysäköintiluvan. Vammaisen pysäköintilupaa haetaan Liikenne- ja viestintävirastosta (Traficom). Luvan saaminen voi perustua lapsen liikuntavammaan tai johonkin muuhun lapsen erityisongelmaan, jonka vuoksi lapsen saattaminen autosta määränpäähän on vaikeaa (ks. luku 3.3.2).

Lapsen vammaisuuden perusteella voidaan myöntää myös veroetuus auto- ja ajoneuvoveroon. Mikäli auto on tarpeellinen vaikeavammaisen lapsen kuljetuksen vuoksi, voidaan uutena hankittavaan autoon hakea autoveron palautusta tai huojennusta (ks. luku 11.1). Vapautus ajoneuvoverosta voidaan myöntää, mikäli auton hankintaan on saatu autoveronpalautusta tai mikäli lapselle on myönnetty vammaisen pysäköintilupa.

Kuljetuspalveluja saattajapalveluineen voidaan myöntää kunnan sosiaalitoimesta vaikeavammaiselle lapselle, joka ei vammansa takia voi vapaa-ajan matkoilla käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä. Kuljetuspalveluja voidaan myöntää mm. asiointiin sekä harrastus- ja virkistystoimintaan tarvittaviin matkoihin. Kuljetuspalveluja ei voi käyttää terveyden- ja sairaanhoidon matkoihin. Kehitysvammaisten erityishuollon palveluiden saamiseksi välttämättömät kuljetukset kuuluvat erityishuoltoa järjestävän kunnan tai kuntayhtymän vastuulle.

Kaikilla koululaisilla on oikeus koulukuljetukseen, jos matka kouluun on yli viisi kilometriä tai on oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Vaikeavammaisilla ja pitkäaikaissairailla lapsilla on oikeus koulutoimen järjestämiin koulukuljetuksiin, jos he eivät kykene käyttämään julkista liikennettä. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. Lapset, jotka kuuluvat pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, ovat oikeutettuja koulukuljetukseen. Lisätietoa saa kunnan opetus- ja sosiaalitoimesta sekä lastenneuvolasta.

Autoverolaki, Ajoneuvoverolaki, Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta, Perusopetuslaki, Tieliikennelaki

5.6.6. Henkilökohtainen apu

Vaikeavammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun (ks. luku 4.16). Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun on aina arvioitava yksilö- ja tilannekohtaisesti.
Henkilökohtaista apua annetaan niiden toimintojen tukemiseen, mitkä saman ikäinen vammaton lapsi jo tekisi itse. Henkilökohtaisen avun tarve ei saa perustua ensisijaisesti hoivaan, hoitoon tai valvontaan eikä se siis ole esimerkiksi päivähoitoa korvaava palvelu. Lapsen palvelujen tarve tulee kartoittaa kokonaisvaltaisesti ja pyytää kunnan sosiaalitoimea laatimaan kattava palvelusuunnitelma (ks. luku 1.4.3). Päivähoidossa tarvittavan avustajan järjestää varhaiskasvatus ja koulussa opetustoimi.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Varhaiskasvatuslaki, Perusopetuslaki

5.6.7. Tulkkauspalvelut ja kommunikaation apuvälineet

Kelalla on tulkkauspalvelujen järjestämisvelvollisuus kuulonäkö-, kuulo- ja puhevammaisille lapsille (ks. luku 4.17). Kunnat ovat vastuussa kuulonäkö-, kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden tarvitsemista muista palveluista. Esimerkiksi tulkkauspalvelujen tarpeen arviointiin liittyvä selvittelytyö toteutetaan osana vammaispalvelulain mukaista palvelutarpeen arviointia ja palvelusuunnitelman laatimista.

Kommunikaatioapuvälineet, elleivät ne liity suoraan tulkkauspalveluun, ovat osa kuntien järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta. Viittomakielen opetus ja muu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä opastus kommunikaation parantamiseen ovat vammaispalvelulain tai kehitysvammalain mukaista sopeutumisvalmennusta.

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista, Terveydenhuoltolaki, Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta

5.6.8. Tukea pitkäaikaissairaalle tai vammaiselle vanhemmalle

Apua arjen sujumiseen ja vanhemmuuteen pitkäaikaissairaana tai vammaisena vanhempana kannattaa kysyä omasta hoitoyksiköstä, kaupungilta tai kunnalta. Vanhemmuuden tuen tarve ja suunnitelma sen järjestämiseksi on syytä kirjata vanhemman omaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakassuunnitelmaan.

Sosiaalitoimistossa voidaan kartoittaa vanhempien oman tuen ja perheen kokonaistuen tarve. Palveluita voivat olla esimerkiksi taloudellinen tuki, lasten päivähoito, kodinhoitoapu ja lasten lomatoiminta. Sosiaalitoimistojen perheneuvolat tukevat pari- ja perhekriiseissä sekä lasten kasvatusongelmissa. Tilanteesta riippuen tukea voi saada neuvolan terveydenhoitajalta ja neuvolapsykologilta tai terveyskeskuksen psykologilta.

Sosiaalipäivystys vastaa kiireelliseen hoivan, turvan ja avuntarpeeseen kaikkina vuorokauden aikoina ja viikonpäivinä. Ambulanssi soitetaan numerosta 112.

Potilas- ja vammaisjärjestöt järjestävät Kelan ja STEAn kanssa kuntoutusta. Erityistä tukea tarvitseville perheille on tarjolla esimerkiksi sopeutumisvalmennusta perhekursseina.
Useat potilas- ja vammaisjärjestöt antavat ammattimaista ja vertaisuuteen perustuvaa apua ja neuvontaa. Verkosta löytyy pitkäaikaissairauden tai vamman koskettamille perheille vertaisten some-ryhmiä, jotka ovat yksityishenkilöiden tai potilas- ja vammaisjärjestöjen ylläpitämiä.

Sosiaalihuoltolaki