3. Liikkuminen ja kuljetuspalvelu

3.1 Alennukset ja avustaminen joukkoliikenteessä

3.1.1 Linja-autossa matkustaminen

3.1.1.1 Kaukoliikenne

Täydellä eläkkeellä olevat henkilöt saavat 30 prosentin alennuksen aikuisten kilometritaksan mukaisista vähintään 60 kilometrin pituisista yhdensuuntaisista linja-automatkoista. Määräaikaisella täydellä eläkkeellä (kuntoutustuki) oleva on oikeutettu eläkeläisalennukseen eläkepäätöksen voimassaoloajan.

Alle 65-vuotiaat eläkeläiset saavat alennuksen Matkahuollon eläkeläiskortilla, kuvallisella Kela-kortilla, joka on varustettu Matkahuollon, VR:n tai Finnairin liikemerkillä, pahvisella Kelan eläkkeensaajakortilla sekä työeläkeyhtiöiden myöntämällä työeläkekortilla. Kuvattoman kortin kanssa on esitettävä poliisin myöntämä henkilökortti, passi tai ajokortti. 65 vuotta täyttäneet saavat alennuksen esittämällä poliisin myöntämän henkilökortin, passin tai ajokortin.

Matkahuollon kuvallisen eläkekortin voi hankkia Matkahuollon toimipaikoista sekä lippuja myyviltä Matkahuolto-asiamiehiltä. Eläkeläiskorttia varten tarvitaan yksi passikuva sekä joko eläkepäätös, jonkin järjestön eläkekortti tai VR:n E-kortti. Matkahuollon eläkeläiskortti maksaa kuusi euroa.

Lapset, nuoret ja opiskelijat saavat myös alennuksia.

Lisätietoja: Matkahuolto alennukset

Avustaminen linja-autoasemilla

Jos liikuntarajoitteinen tai vammainen henkilö ei pysty matkustamaan yksin linja-autolla, hänellä tulee olla matkalla mukana saattaja. Saattaja matkustaa avustettavan kanssa veloituksetta, kun matkan pituus on yli 250 kilometriä. Myös mahdollinen avustajakoira matkustaa maksutta.

Liikuntaesteisen matkustajan matkalla tarvitsemat apuvälineet kuljetetaan matkatavarana maksutta. Mahdollisesta saattajasta, avustajakoirasta tai apuvälineistä tulee ilmoittaa Matkahuoltoon avustusta varattaessa.

Suurimpien kaupunkien linja-autoasemilla avustetaan liikuntarajoitteisia ja vammaisia henkilöitä EU-asetuksen N:o 181/2011 mukaisesti. Asetuksesta poiketen avustusta annetaan linja-automatkan pituudesta riippumatta.

Avustusta voi saada linja-autoasemien lipunmyynnin aukioloaikoina siirtymisiin lähtölaiturille, lipunmyyntipisteeseen ja odotustiloihin.

Avustaja tulee tilata etukäteen Matkahuollon asiakaspalvelukeskuksesta viimeistään 36 tuntia ennen linja-auton lähtö- tai saapumisaikaa. Kun on varannut avustajan, linja-autoasemalla on oltava viimeistään 30 minuuttia ennen auton lähtöä. Tilaus tulee tehdä ma—pe klo 8.00—17.00 puh. 020 331 222 (puhelun hinta 8,8 snt/min) tai sähköpostitse osoitteeseen avustuspalvelut@matkahuolto.fi.

Lisätietoja: Matkahuolto matkustajapalvelut

(EU-asetus N:o 181/2011 linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksista)

3.1.1.2 Paikallisliikenne

Liikuntavammainen henkilö voi saada alennusta paikallisliikenteen matkoista ja hänen mahdollisesti tarvitsemansa saattaja voi matkustaa ilmaiseksi. Myös esimerkiksi eläkeläiset ja opiskelijat voivat saada alennuksia.

Alennuksen suuruus ja hakumenettely vaihtelee eri paikkakunnilla. Tarkempia tietoja saa kunkin paikkakunnan liikennelaitoksesta ja liikennöitsijöiltä.

3.1.2 Junalla matkustaminen

Eläkeläisalennuksen saavat kaikki 65 vuotta täyttäneet sekä ne alle 65-vuotiaat henkilöt, joille on myönnetty täysi eläke Kelasta tai Suomen työeläkejärjestelmästä. Eläkeläisalennus on 45—55 prosenttia peruslipun tai joustavan lipun tai eläkeläisten ryhmälipun hinnasta. Eläkeläisen oikeus alennukseen on osoitettava junassa lipuntarkastuksen yhteydessä.

Eläkeläisalennuksen saamiseksi on 65 vuotta täyttäneiden todistettava ikänsä esittämällä virallinen henkilökortti, ajokortti, kuvallinen pankkikortti, passi, kuvallinen Kela-kortti tai VR:n eläkeläiskortti.

Alle 65-vuotiaat voivat todistaa junassa oikeutensa eläkeläisalennukseen Kela-kortilla ja eläkeläispäätöksellä. VR:n eläkeläiskortteja ei tarvitse ostaa enää 10.1.2016 alkaen. Aiemmin ostetut kortit kelpaavat edelleen junassa.

Myös esimerkiksi opiskelijat saavat alennuksia.

Lisätietoja: VR eläkeläisalennukset, VR opiskelija-alennukset

Avustaminen rautatieasemilla ja saattajapalvelut

VR tarjoaa matkustusta helpottavia palveluita eri vammaisryhmille, mutta niitä ei ole saatavilla kaikissa junavuoroissa eikä kaikilla asemilla. Vammaispalvelut on merkitty junien aikatauluihin invamerkillä. Konduktööri voi auttaa pyörätuolilla matkustavaa junasta poistumisessa niissä junissa, joissa on vammaispalvelut. Tarvittaessa voi myös tilata avustajan auttamaan junaan nousemisessa ja siitä poistumisessa. Avustamisvaraus tulee tehdä viimeistään 48 tuntia ennen matkan alkua.

Koska eri asemien vammaispalvelut vaihtelevat, kannattaa jo ennen matkaa tarkistaa lähtö- ja määräasemien palvelut. Myös asemien laituritiedot kannattaa tarkistaa, sillä osa laitureista on ns. korkeita laitureita, joilta pyörätuolimatkustajan on mahdollista siirtyä InterCity-junaan omatoimisesti. Avustamisvaraus tehdään VR Asiakaspalveluun puh. 0600 41 900 (1,99 €/vastattu puhelu + pvm, klo 7—22).

Kun pyörätuolissa istuva liikuntavammainen asiakas matkustaa saattajan kanssa, saattajalla on oikeus maksuttomaan matkaan, myös yöjunien makuupaikoilla. Asiakkaalla on oltava aikuisen, lapsen, opiskelijan tai eläkeläisen junalippu. Saattajan maksuton lippu tulee hankkia verkkokaupasta, aseman lipunmyynnistä, puhelimitse VR Asiakaspalvelun kautta tai junan konduktööriltä samalla kuin saatettavan vammaismatkustajan lippu.

Myös alle 6-vuotiaalle asiakkaalle tulee ostaa juniorilippu, jos hänen saattajalleen halutaan maksuton lippu. Saattajan on oltava yli 18-vuotias. Asiakkaan ja saattajan liput on hankittava samalla kertaa.

Lisätietoja: VR vammaispalvelut ja VR saattajapalvelut

(EU-asetus N:o 1371/2007 rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista)

3.1.3 Laivalla matkustaminen

Laivayhtiöiden ja terminaalinpitäjien on annettava vammaiselle ja liikuntarajoitteiselle matkustajalle maksutta apua satamaterminaaleissa, satamissa ja aluksissa.

Avustamisvelvollisuus perustuu matkustajien oikeuksia meri- ja sisävesiliikenteessä koskevaan EU-asetukseen. Avustettaessa on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä vastaamaan asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin, mutta terminaalien ja/tai laivayhtiöiden avustamispalvelu on ns. yleisavustamista. Jos matkan aikana tarvitsee henkilökohtaista apua, tulee mukana olla oma avustaja.

Apua voi saada esimerkiksi terminaalissa laivan lähtöselvitykseen siirtymisessä sekä satamassa alukseen nousemisessa ja sieltä poistumisessa.

Avuntarpeesta on hyvä ilmoittaa jo varausta tehdessä, ja viimeistään 48 tuntia ennen matkan alkua, laivayhtiölle tai matkatoimistolle. Laivamatkaa varattaessa voi esittää myös toiveita esim. vammaiselle sopivasta hytistä, henkilökohtaisen avustajan hytin sijainnista ja pyörätuolilla liikkuvan matkustajan autopaikasta lähellä hissiä.

Lisätietoja: Viking Line, Tallink Silja Line

(EU-asetus N:o 1177/2010 meri- ja sisävesiliikenteen matkustajien oikeuksista)

3.1.4 Lentokoneella matkustaminen

Finnair myöntää kotimaan lennoilla alennuksia mm. 65-vuotiaille eläkeläisille sekä alle 65-vuotiaille eläkeläisille. Liikuntarajoitteisen matkustajan liikkumisapuvälineet kuljetetaan ilman eri veloitusta, jos niistä ilmoitetaan jo lentoa varattaessa ja niille on tilaa lentokoneen ruumassa.

Lisätietoja Finnairin kulloisista alennuksista, erikoispalveluista, hinnoista ja aikatauluista saa puh. +358 600 140 140 (3,17 €/vastattu puhelu + pvm), avoinna 24 h.

Muiden lentoyhtiöiden alennuksista kannattaa tiedustella suoraan palveluntarjoajalta.

Avuntarpeesta ilmoittaminen

Jos henkilö tarvitsee lentokentällä apua esimerkiksi liikkumisessa tai tavaroiden kantamisessa, asiasta tulee kertoa jo lentolippua varattaessa. Näin kenttähenkilökunta voi varautua avustamiseen jo ennalta. Mikäli lento tai lomapaketti on ostettu matkatoimistosta, kannattaa olla avuntarpeesta yhteydessä suoraan matkanjärjestäjään.

Finnairille ilmoitus avustamisen tarpeesta on tehtävä viimeistään 48 tuntia ennen koneen lähtöä joko soittamalla numeroon 010 804 042 tai täyttämällä Finnairin internetsivuilla oleva yhteydenottopyyntölomake

Lisätietoja: Finnair avustaminen

Avustaminen lentoasemalla EU-maissa

EU:n jäsenvaltioiden lentoasemat ovat vastuussa vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden avustamisesta.

Lähtevä matkustaja ilmoittautuu lähtöselvityksessä tai lentoaseman kutsupisteellä, joka on merkitty kansainvälisin invamerkein. Koulutettu avustaja tulee paikalle avustaakseen lähtevää tai jatkomatkustajaa lähtöselvityksessä, turvatarkastuksessa sekä porttialueella aina lentokoneen istuimelle pääsyyn asti. Saapuvan matkustajan palveluketju päättyy jatkoyhteyden lähtöpisteeseen.

Ennen lähtöä tai saapumista kannattaa selvittää tarvitun lentokentän tarkemmat toimintatavat.

(EU-asetus N:o 261/2004 lentoliikenteen matkustajien oikeuksista)

3.2 Taksimatkojen korvaaminen

Kunnan sosiaalitoimisto voi korvata vaikeavammaiselle taksimatkoja vammaispalvelulain mukaan. Kunta voi myöntää myös vähävaraiselle ja pienituloiselle kuljetuspalvelua sosiaalihuoltolain perusteella (ks. luku 3.4).

Kehitysvammaisten erityishuoltoa järjestävä kunta tai kuntayhtymä huolehtii erityishuollon saamiseksi välttämättömistä kuljetuksista tai suorittaa niistä aiheutuvat kustannukset.

(Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta)

3.3 Oma auto

3.3.1 Avustus auton hankintaan ja sen muutostöihin

Kotikunnan sosiaalitoimi voi vammaispalvelulain harkinnanvaraisena taloudellisena tukitoimena korvata puolet vamman vuoksi liikkumisessa tarvittavien muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden ja laitteiden hankintahinnasta. Korvausta voi hakea esimerkiksi auton hankintaan.

Kunnan sosiaalitoimi voi korvata vammaispalveluna kokonaan kustannukset, jotka syntyvät vakiomalliseen autoon tehtävistä vamman edellyttämistä välttämättömistä muutostöistä (esimerkiksi käsihallintalaitteet, ohjaustehostin ja pyörätuolin nostolaite).

Mutta kustannuksista, jotka aiheutuvat auton käyttöä helpottavista laitteista kuten esimerkiksi lisälämmittimestä, voidaan vammaispalveluna korvata puolet. Kunta myöntää vammaispalvelulain mukaisia korvauksia auton hankinnasta, välttämättömistä muutostöistä ja tarvittavista lisälaitteista siihen tarkoitukseen varaamiensa määrärahojen laajuudessa.

Kansaneläkelaitoksen myöntämät tuet autoiluun liittyen ovat erittäin marginaalisia ja harvinaisia. Kela myöntää kuitenkin toisinaan vaikeavammaiselle henkilölle tukea auton hankintaan, jos auto on välttämätön apuväline hänen yritystoiminnassaan. Tällöin tuki kuuluu Kelan elinkeinotuen piiriin.

Kela on joissain tapauksissa myöntänyt nuorille vaikeavammaisille henkilöille tukea autokoulun suorittamiseen. Tuen saajilla on tällöin ollut Kelan kuntoutuspäätös ammatilliseen koulutukseen ja ajokortin suorittaminen on tukenut koulutuksesta suoriutumista. Kelan myöntämä tuki tähän tarkoitukseen on kuitenkin hyvin harvinaista.

Liikenne- ja tapaturmavakuutusten kuntoutuslakien mukaan on myös mahdollista saada taloudellista tukea auton hankintaan.

Vaikeasti vammaiselle henkilölle voidaan myöntää auton hankkimista varten avustusta tai korotonta lainaa, kun kulkuneuvon tarve johtuu vamman aiheuttamista rajoituksista käyttää julkisia kulkuvälineitä työmatkan tekoon. Tukea auton hankintaan voi siis saada vain työssäkäyvä henkilö.

Liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt korvaavat lisäksi auton muutostöistä sekä autoon tarvittavista vamman kannalta välttämättömistä apuvälineistä aiheutuvia kustannuksia.

Lisätietoja: Kunnan sosiaalitoimi, THL ja Vakuutuslaitosten myöntämä tuki autoiluun

(Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista)

3.3.2 Vammaisen pysäköintilupa

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi voi myöntää vaikeasti vammaiselle henkilölle tai vaikeasti vammaisen henkilön kuljettamista varten vammaisen pysäköintiluvan. Lääkäri arvioi sairauden, vian tai vamman laadun ja vaikeusasteen. Poliisin ennen 1.1.2016 myöntämät luvat ovat voimassa lupaan merkityn voimassaoloajan mukaisesti.

Vammaisen pysäköintilupa myönnetään hakijalle, jolla on luvan saannin edellytykset täyttävä vamma. Tällä tarkoitetaan:

  • Sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvaa haittaa, joka estää henkilöä itsenäisesti kävelemästä ja joka kokonaisuudessaan tarkastellen kuuluu tapaturmavakuutuslain 18 a §:n perusteella vähintään haittaluokkaan 11; tai
  • Näön tarkkuutta, joka on paremmassa silmässä enintään 0,1 tai joka on näkökykyä kokonaisuudessaan arvioiden vähintään tapaturmavakuutuslain 18 a §:n haittaluokan 17 mukainen.
  • Vaikeasti vammaisen henkilön kuljettamista varten lupa voidaan myöntää, jos kuljetettavalla on säännöllinen ja usein toistuva kuljetustarve eikä hän selviydy kuljetuksen jälkeen ilman saattajaa.
    Vammaisen pysäköintiluvalla saa vammainen tai häntä kuljettava henkilö pysäköidä ajoneuvon maksulliselle pysäköintipaikalle ilmaiseksi, aikarajoitetulle pysäköintipaikalle rajoitusta pidemmäksi ajaksi sekä pysäköintikieltoalueelle ilman rangaistusta, kunhan invamerkki on asetettu selkeästi näkyville.

Suomessa käytettävän vammaisen henkilön pysäköintilupakortin muoto noudattaa EU:n suositusta ja sen pitäisi kelvata myös muissa Euroopan Unionin jäsenvaltioissa. Näin ei kuitenkaan aina käytännössä ole. FIA:n julkaisemalta englanninkieliseltä internetsivustolta saa veloituksetta tietoa vammaispysäköintisäännöistä niin EU:ssa kuin muualla Euroopassa ja eri puolilla maailmaa.

Lisätietoja: Trafi vammaisen pysäköintiluvan hakeminen ja Ajovarma lupapalvelut

(Tieliikennelaki, Tieliikenneasetus)

3.3.3 Autoveron palautus

Tulli voi palauttaa vammaiselle henkilölle autoverolain 51 §:ssä säädettyjen edellytysten mukaan auton hintaan sisältyvän autoveron joko kokonaan tai osittain (ks. luku 10.1.1).

Autoveroa voi saada takaisin autosta, joka tulee omaan käyttöön ja rekisteröidään ensimmäistä kertaa Suomessa. Palautusta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun auto on rekisteröity hakijan nimiin. Päätöstä voi hakea jo ennen auton hankkimista tai rekisteröintiä.

Lisätietoja: Tulli autoveronpalautus

(Autoverolaki)

3.3.4 Autoveron huojennus

Tulli voi myöntää autoverosta huojennusta autoverolain 50 §:n perusteella, mikäli hakija ei täytä autoverolain 51 §:n edellytyksiä. Tällöin voidaan erityisen painavista syistä palauttaa koko vero tai kohtuulliseksi katsottu osa siitä (luku 10.1.1).

Lisätietoja: Tulli autoveron huojennus

(Autoverolaki)

3.3.5 Vapautus ajoneuvoveron perusverosta

Ajoneuvoverosta voidaan myöntää vapautus muun muassa henkilölle, jolle on myönnetty vammaisen pysäköintilupa. Vammaisuuden perusteella voi saada vapautuksen vain ajoneuvoveron perusverosta ja vain yhdestä autosta kerrallaan.

Vapautusta vammaisuuden perusteella haetaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista (ks. luku 10.1.2).

Lisätietoja: Trafi vapautus ajoneuvoveron perusverosta

(Ajoneuvoverolaki)

3.3.6 Invalidialennus liikennevakuutuksen maksusta

Liikennevakuutusyhtiö voi myöntää alennusta liikennevakuutusmaksuista invaliditeetin perusteella vammaiselle ensimmäisen kerran myönnettyä autoverolain 51 §:n mukaista autoveronpalautusta vastaan (ks. luku 10.1). Alennus on henkilökohtainen ja se myönnetään samasta ajankohdasta lukien kuin autoveronpalautus.

Invalidialennuksen saamiseksi on omaan liikennevakuutusyhtiöön toimitettava hakemus, jossa on oman liikennevakuutuksen numero, sekä liitteenä jäljennös autoveron palautuspäätöksestä. Myönnettävä alennus eli lähtöbonusluokka on tarkistettava omasta vakuutusyhtiöstä. Alennusta ei saa, jos hakijalla on jo suurempi bonus kuin lähtöbonusluokka.

Lisätietoja saa liikennevakuutusyhtiöistä.

3.3.7 Poikkeuslupa ajokorttiluvasta ja ajo-oikeudesta

Poliisin myöntämän ajokorttiluvan saamisen edellytyksenä on kuljettajan ikä- ja terveysvaatimusten täyttyminen. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi voi kuitenkin myöntää erityisistä syistä poikkeusluvan ajokorttilupaa ja ajokorttia koskevista ikävaatimuksista.

Poikkeusluvan voi saada vain henkilöauton eli B-luokan ajokorttia varten. Terveysvaatimuksien osalta voidaan poiketa kuulovaatimuksiin liittyen. Liian heikon näkökyvyn takia poikkeuslupia ei myönnetä.

Trafi on myöntänyt poikkeuslupia vain erittäin painavista syistä. Kuljettajan ikään liittyen poikkeuslupa voidaan myöntää lain mukaan ainoastaan 17 vuotta täyttäneille.

Poikkeuslupia on myönnetty lähinnä välttämättömiä sairaanhoito-, koulu-, tai muita vastaavia matkoja varten silloin, jos hakijan kokonaistilanne on poikkeuksellisen hankala. Hankalaksi se voidaan katsoa esimerkiksi vanhempien terveydentilan takia tai, jos perheessä on sattunut kuolemantapaus. Tällöinkin poikkeuslupia on myönnetty yleensä vain, jos muita kulkumahdollisuuksia ei ole.

Poikkeuslupaa voi hakea Trafilta vapaamuotoisella, allekirjoitetulla hakemuksella. Hakemukseen tulee liittää selvitys ajokortin tarpeesta. Mikäli ajokortin tarvetta perustellaan hakijan, vanhemman tai muun perheenjäsenen terveydentilalla, on kyseisten henkilöiden lääkärintodistukset toimitettava hakemuksen liitteenä.

Lisätietoja: Trafi poikkeuslupa

(Ajokorttilaki)

3.4 Kuljetuspalvelut

3.4.1 Vaikeavammaisen kuljetus- ja saattajapalvelu

Kunnan on järjestettävä kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen sellaiselle vaikeavammaiselle henkilölle, jolla on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.

Kuljetuspalveluina on järjestettävä välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa asiointi- ja vapaa-ajan matkaa kuukaudessa asuin- ja lähikunnissa. Työ- ja opiskelumatkat järjestetään tarpeen edellyttämässä laajuudessa. Vaikeavammainen henkilö saa itse päättää, kuinka monta matkaa näistä matkoista hän käyttää asuinkunnassa ja kuinka monta lähikunnissa.

Kunta voi korvata asiakkaalle kuljetuspalveluista aiheutuneet kustannukset jälkikäteen tai järjestämällä matkan esimerkiksi taksikorttia tai taksiseteleitä käyttäen. Kunnan on korvattava omavastuuosuuden (kuljetuspalveluista määrättävän asiakasmaksun) ylittävältä osin kuljetuspalveluista vammaiselle henkilölle aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.

Saattajan tarpeesta on ilmoitettava kuljetuspalvelua haettaessa. Saattajapalvelu on järjestettävä esimerkiksi silloin kun taksinkuljettajan antama apu ei ole riittävää. Saattajapalvelu on maksutonta.

Henkilökohtainen apu

Vaikeavammainen henkilö voi saada henkilökohtaista apua myös liikkumiseen vammaispalvelulain perusteella. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua päivittäisiä toimia varten siinä laajuudessa kuin hän sitä välttämättä tarvitsee (ks. luku 4.14).

Lisätietoja: Kunnan sosiaalitoimi, Vammaispalvelujen käsikirja: kuljetus- ja saattajapalvelu

(Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista, Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista)

3.4.2 Sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisen tuki

Kunta voi järjestää liikkumista tukevia palveluja myös uudistetun sosiaalihuoltolain mukaisina sosiaalipalveluina. Sosiaalipalvelujen tavoitteena on turvata asiakkaan hyvinvointi ja vahvistaa hänen itsenäistä suoriutumistaan ja osallistumismahdollisuuksiaan.

Huomattavaa on, että esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne on ensisijainen tapa järjestää kaikille soveltuva liikkuminen.

Kunta järjestää liikkumista tukevia palveluja henkilölle, joka ei kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia. Palvelua voi saada asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi.

Liikkumisen tukea voidaan järjestää seuraavilla toteuttamistavoilla tai niiden yhdistelmillä:

  • julkisten liikennevälineiden käytön ohjauksella ja ohjatulla harjoittelulla
  • saattajapalveluna
  • ryhmäkuljetuksina
  • korvaamalla taksilla, invataksilla tai muulla vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset
  • muulla soveltuvalla tavalla.

Yksilöllisiä kuljetuspalveluja ei voi saada, jos on oikeutettu kuljetuksiin tai niiden kustannusten korvaamiseen muun lain nojalla. Lisätietoja liikkumista tukevista palveluista saa kotikunnan sosiaalitoimesta.

Lisätietoja: Kunnan sosiaalitoimi

(Sosiaalihuoltolaki)

3.5 Sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvät matkat

Kelasta voi saada korvausta julkiseen tai yksityiseen sairaanhoitoon liittyvistä matkoista, kun kustannukset yhteen suuntaan ylittävät omavastuun. Kela korvaa myös kuntoutukseen tehtyjä matkoja, kun kuntoutus perustuu Kelan tai julkisen terveydenhuollon kuntoutuspäätökseen. Kela ei korvaa erikseen tehtyä lääkkeiden hakumatkaa apteekkiin.

Tarkempaa tietoa Kelan matkakorvauksista löytyy luvusta 7.1.

Lisätietoja: Kela matkakorvaukset

3.6 Koulumatkat ja työmatkat

3.6.1 Perusopetuksen koulumatkat

Perusopetuksessa, lisäopetuksessa tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla oppilaalla on oikeus kunnan järjestämään maksuttomaan kuljetukseen kotoa kouluun, jos matka on viisi kilometriä tai pidempi.

Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pidempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon.

Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi.

Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus (ks. luku 5.23).

Lisätietoja: Kunnan opetustoimi

(Perusopetuslaki)

3.6.2 Kelan koulumatkatuki

Kelan koulumatkatukeen on oikeus Suomessa päätoimisesti opiskelevalla ja vakituisesti asuvalla henkilöllä, joka opiskelee lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa.

Koulumatkatukea voidaan myöntää myös vammaisille opiskelijoille tarkoitetussa valmentavassa tai kuntouttavassa opetuksessa oleville. Tuen saamiseen vaikuttavat koulumatkan pituus ja kustannukset, mutta opiskelijan ikä tai taloudellinen asema eivät siihen vaikuta. Tukea voi saada niin kauan kuin tuen piiriin kuuluvat opinnot jatkuvat.

Koulumatkatuki voidaan myöntää, kun yhdensuuntainen koulumatka opiskelijan asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä ja kuukausittaiset koulumatkasta aiheutuvat kustannukset ylittävät 54 euroa. Lisäksi edellytetään, että opiskelijalla on vähintään seitsemän koulumatkatukeen oikeuttavaa yhdensuuntaista matkaa viikossa yhdenjaksoisen vähintään 18 päivän ajan.

Koulumatkatukea voi saada myös itse järjestettyyn kulkutapaan. Tukea voi saada omalla autolla matkustamiseen, esimerkiksi jos koulumatka julkisia liikennevälineitä tai koulukuljetusta käyttäen olisi vaikea tai rasittava vamman tai sairauden vuoksi. Itse järjestetyllä kulkutavalla korvataan enintään 100 kilometrin yhdensuuntainen koulumatka.

Lisätietoja: Kunnan opetustoimi ja Kela

(Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta, Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus eräiden koulumatkakustannusten laskentaperusteista)

3.6.3 Vaikeavammaisen opiskelu- ja työmatkat

Kunnan on järjestettävä kuljetuspalvelut vaikeavammaiselle henkilölle siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa välttämättömät työhön ja opiskeluun liittyvät matkat. Nämä kuljetuspalvelut on järjestettävä tarpeen mukaisessa laajuudessa ilman kuukausittaisia rajoituksia.

Välttämättömillä matkoilla tarkoitetaan pääsääntöisesti matkoja kodista työ- tai opiskelupaikalle sekä takaisin kotiin.

Jos henkilö on vammautunut liikennetapaturmassa tai työtapaturmassa, voidaan hänelle mahdollisesti korvata vakuutuksesta työstä tai opiskelusta aiheutuvat matkakustannukset.

Lisätietoja: Kunnan sosiaalitoimi, Vakuutusyhtiöt ja Vammaispalvelujen käsikirja

(Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Työtapaturma- ja ammattitautilaki, Liikennevakuutuslaki, Laki ja asetuskehitysvammaisten erityishuollosta)

3.7 Liikkumisen apuvälineet

3.7.1 Kepit, sauvat, pyörätuolit, sähkömopot sekä opas- ja avustajakoira

Julkisen terveydenhuollon apuvälinepalveluiden lähtökohtana on lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää henkilön toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään.

Apuvälinepalveluiden tavoitteena on edistää henkilön kuntoutumista sekä tukea, ylläpitää tai parantaa hänen toimintakykyään jokapäiväisissä toiminnoissa tai ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.

Liikkumisen apuvälineitä ovat esimerkiksi kepit, sauvat, rollaattorit, rattaat, polkupyörät, pyörätuolit, sähköpyörätuolit ja mopedit sekä niihin liittyvät lisälaitteet. Lisäksi niihin kuuluvat auto lisävarusteineen, henkilönostimet ja aistivammaisen liikkumisen apuvälineet kuten näkövammaisen suunnistautumiskepit ja äänimajakat.

Apuvälineiden järjestäminen on pääosin kuntien terveydenhuollon vastuulla. Terveyskeskukset vastaavat perustason lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista. Näitä ovat esimerkiksi kyynärsauvat, kävelykepit ja rollaattorit sekä näkövammaisten valkoiset kepit. Keskussairaalat huolehtivat vaativien ja kalliiden apuvälineiden järjestämisestä. Tällaisia ovat esimerkiksi sähköpyörätuolit, sähkömopot ja opaskoirat.

Avustajakoira on fyysisesti toimintarajoitteisten käyttäjien yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi koulutettu apuväline, virkakoira, joka avustaa käyttäjäänsä päivittäisissä toimissa. Avustajakoira saattaa esimerkiksi avata ja sulkea ovia, sytyttää ja sammuttaa valoja, poimia esineitä lattialta, kantaa ostoksia selkärepussa ja avustaa pukeutumisessa.

Maksuttomia terveydenhuollon apuvälinepalveluja ovat apuvälineiden tarpeen määrittely, sovitus, luovutus omaksi tai lainaksi, käytön opetus ja seuranta sekä huolto ja korjaukset. Apuvälineistä on tarkemmin luvussa 9.

Lisätietoja: Avustajakoira-sivusto ja THL apuvälineet

(Terveydenhuoltolaki, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista)

3.7.2. Invalidimopon ja tandempyörän hankintatuki

Kunnan sosiaalitoimi voi vammaispalvelulain perusteella korvata puolet päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseksi tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankintahinnasta, jos ne eivät kuulu julkisen terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden piiriin (ks. luku 3.3.1).

(Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista)