3. Liikkuminen

3.3.1 Kuljetukset erityishuollon toteuttamiseksi

3.3.2 Sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisen tuki

3.3.3 Vammaispalvelulain mukainen kuljetus- ja saattajapalvelu

3.4 Liikkumisen apuvälineet

3.4.1 Invalidimopon ja tandempyörän hankintatuki

3.4.2 Kepit, sauvat, pyörätuolit, sähkömopot sekä opas- ja avustajakoira

3.5 Oma auto

3.5.1 Autoveron palautus ja huojennus sekä vapautus ajoneuvoverosta

3.5.2 Avustus auton hankintaan ja sen muutostöihin

3.5.3 Invalidialennus liikennevakuutuksen maksusta

3.5.4 Poikkeuslupa ajokorttiluvasta ja ajo-oikeudesta

3.5.5 Vammaisen pysäköintilupa

3.6 Sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvät matkat

Lukuun kolme on koottu tärkeimpiä liikkumiseen liittyviä tukia ja palveluita. Liikuntarajoitteisten, vammaisten, sairastuneiden ja muiden ryhmien liikkumista tuetaan valtion, kuntien ja liikennevakuutusyhtiöiden tahoilta eri tavoin.

Joukkoliikenteessä (junat, laivat, lentokoneet ja linja-autot) myönnetään alennuksia, avustetaan ja tarjotaan saattaja-palveluita. Valtio tukee koulumatkoja ja työssä käyntiä sekä kunnat perusopetuksen matkoja.

Kuljetuspalveluita voi saada kehitysvammalain sekä vammaispalvelulain mukaan. Niihin liittyen on myös saattajapalvelua ja henkilökohtaista apua. Kuljetuspalveluita järjestetään myös sosiaalihuoltolain nojalla. Maksuttomia, liikkumista tukevia apuvälineitä voi pyytää omasta terveyskeskuksesta tai keskussairaalasta.

Omalla autolla liikkumista tuetaan autoveronpalautuksella ja -huojennuksella sekä vapautuksella ajoneuvoverosta. Auton hankintaan ja sen muutostöihin voi saada kunnalta avustusta. Liikennevakuutusyhtiöltä taas haetaan invalidialennusta liikennevakuutuksen maksusta. Poikkeuslupaa ajokorttiluvasta ja ajo-oikeudesta anotaan Trafilta, kuten myös vammaisen pysäköintilupaa.

Kela korvaa sairaudesta ja kuntoutuksesta aiheutuneita matkakustannuksia.

3.1 Joukkoliikenne

3.1.1 Juna

VR myöntää alennuksia eläkeläisille, opiskelijoille, lapsille ja nuorille, varusmiehille sekä siviilipalvelusta suorittaville niin kauko- kuin lähiliikenteeseenkin. Joissakin kunnissa lastenvaunujen kanssa matkustavien ei tarvitse maksaa lipusta.

Vammaiset ja liikuntarajoitteiset asiakkaat voivat tarvittaessa saada avustusta junamatkan yhteydessä kaikilla palveluasemilla sekä useilla asemilla ilman lipunmyyntiä. Kun näkövammainen tai pyörätuolissa istuva liikuntavammainen asiakas matkustaa saattajan kanssa, saattajalla on oikeus maksuttomaan matkaan, myös yöjunien makuupaikalla. Vammaispalvelut-sivulla VR tarjoaa lisäohjeistuksia.

EU-asetus N:o 1371/2007 rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista

3.1.2 Laiva

Terminaalien ja/tai laivayhtiön tarjoama avustamispalvelu on tarkoitettu matkustajille, joiden liikuntakyky on rajoittunut fyysisen vamman tai kehitysvamman takia, näkö- ja kuulovammaisille, tilapäisesti liikuntarajoitteisille ja kaikille heille, jotka tarvitsevat erityisapua.

Avustamisen laatuvaatimukset ja esteettömyyden ehdot perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen.

Viking Line ja Tallink Silja Line tarjoavat tarkempaa ohjeistusta liikuntarajoitteisille nettisivuillaan.

EU-asetus N:o 1177/2010 matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä

 

3.1.3 Lentokone

EU:n jäsenvaltioiden lentoasemat ovat vastuussa vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden avustamisesta lentoasemilla. Apua saavat esimerkiksi kehitysvammaiset, näkö- tai kuulovammainen, iäkkäät ja liikuntarajoitteiset henkilöt. Palvelu on maksuton. Finavian sivuilta löytyy lisätietoja.

Finnair järjestää tarvittaessa avustajan auttamaan liikkumisessa lentoasemalla ja siirtymisessä lentokoneeseen. Kaikilla lentokentillä on myös saatavilla pyörätuoleja, joita voi käyttää liikkumiseen lähtöselvityksen ja koneeseen nousun välillä.

Lisätietoa avustamisesta ja lääkitystä vaativista sairauksista.

Muiden lentoyhtiöiden alennuksista ja avustuspalveluista kannattaa tiedustella suoraan palveluntarjoajalta.

EU-asetus N:o 261/2004 lentoliikenteen matkustajien oikeuksista

3.1.4 Linja-auto

Kaukoliikenteen linja-autossa matkustavat opiskelijat, eläkeläiset, varusmiehet ja siviilipalvelusvelvolliset saavat Matkahuollosta alennuksia. Alennusehdoista sekä niiden hakemisesta löytyy lisätietoa Matkahuollon sivuilta.

Matkahuollon henkilökunta avustaa liikuntarajoitteisia ja vammaisia henkilöitä seuraavilla henkilöliikenteen linja-autoasemilla: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Vaasa.

Paikallisliikenteen alennuksista henkilölle itselleen ja hänen saattajalleen sekä muusta avusta kannattaa tiedustella oman kunnan liikennetoimijalta.

EU-asetus N:o 181/2011 linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksista

3.2 Koulu- ja työmatkat

3.2.1 Kelan koulumatkatuki

Koulumatkatuki korvaa päivittäisten koulumatkojen kustannuksia.

Koulumatkatukea voi saada jos:
• koulumatka on vähintään 10 kilometriä yhteen suuntaan
• koulumatkan kustannukset ovat yli 54 euroa kuukaudessa (ei koske Waltti-seutuliikennettä, koulukuljetusta eikä itse järjestettyä kulkutapaa) ja
• henkilö tarvitsee vähintään 7 yhdensuuntaista koulumatkaa viikossa.

Koulumatka on lyhin autoreitti kodin ja oppilaitoksen välillä. Jos tämä lyhin reitti on alle 10 kilometriä, koulumatkatukea ei voi saada, vaikka linja-auton kulkema matka olisi pidempi.

Lisätietoa löytyy Kelan nettisivuilta.

Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus eräiden koulumatkakustannusten laskentaperusteista

3.2.2 Perusopetuksen koulumatkat

Peruskoulun oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen silloin, jos oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pidempi. Oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai oppilaan kuljettamista varten myönnettyyn avustukseen on myös silloin, kun koulumatka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioiden muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, vaaralliseksi tai rasittavaksi.

Oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään 2, 5 tuntia, tai jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, enintään 3 tuntia.

Esiopetusta saavalla oppilaalla on vastaava oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai varhaiskasvatukseen.

Lisätietoja saat kunnan opetustoimesta.

Perusopetuslaki

3.2.3 Töissä käymiseen liittyvät matkakulut

Verotuksessa voi vähentää työssä käymiseen ja töiden tekemiseen liittyviä matkakuluja. Ne voi ilmoittaa verottajalle joko veroilmoituksella tai verokortilla.

Kodin ja työpaikan välisistä matkoista saa vähennyksen sen mukaan, mitä kulkuneuvoa matkoihin on halvinta käyttää. Matkakulut voi vähentää oman auton mukaan vain tietyissä olosuhteissa. Jos on ollut osan vuotta työttömänä, matkakulujen omavastuu on pienempi. Omavastuuseen vaikuttaa työttömyyskuukausien määrä.

Toiset matkat taas huomioidaan tulonhankkimisvähennyksenä, jolloin vähennys yleensä myönnetään matkaan käytetyn kulkuneuvon mukaan, ilman omavastuuta tai vähennyksen enimmäismäärää.

Lisätietoa Verohallinnon nettisivuilta.

3.3 Kuljetuspalvelut

3.3.1 Kuljetukset erityishuollon toteuttamiseksi

Kehitysvammalain mukaista erityishuoltoa saavalla henkilöllä on oikeus saada maksutta ja ilman omavastuuosuuksia kuljetukset, jotka ovat hänelle erityishuollon saamiseksi välttämättömiä.

Näiden kuljetusten järjestäminen tai niistä aiheutuvien kustannusten korvaaminen on erityishuoltopiirin tai erityishuoltoa järjestävän kunnan tai kuntayhtymän vastuulla. Kuljetukset ja niiden maksuttomuus tulisi kirjata erityishuoltona annettavien palveluiden ohella henkilölle laadittavaan erityishuolto-ohjelmaan (EHO).

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta
Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta

3.3.2 Sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisen tuki

Kunta voi järjestää liikkumista tukevia palveluja myös sosiaalihuoltolain mukaisina sosiaalipalveluina.

Kunta järjestää liikkumista tukevia palveluja henkilölle, joka ei kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia. Palvelua voi saada asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi.

Liikkumisen tukea voidaan järjestää seuraavilla toteuttamistavoilla tai niiden yhdistelmillä:
• julkisten liikennevälineiden käytön ohjauksella ja ohjatulla harjoittelulla
• saattajapalveluna
• ryhmäkuljetuksina
• korvaamalla taksilla, invataksilla tai muulla vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset
• muulla soveltuvalla tavalla.

Yksilöllisiä kuljetuspalveluja ei voi saada, jos on oikeutettu kuljetuksiin tai niiden kustannusten korvaamiseen muun lain nojalla. Lisätietoja liikkumista tukevista palveluista saa kotikunnan sosiaalitoimesta.

Sosiaalihuoltolaki

3.3.3 Vammaispalvelulain mukainen kuljetus- ja saattajapalvelu

Kunnan on järjestettävä vammaispalvelulain mukaan vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Kysymyksessä on vaikeavammaiselle henkilölle subjektiivinen oikeus.

Kuljetuspalveluilla tarkoitetaan henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvia kuljetuksia tai lähikuntiin ulottuvia kuljetuksia, esimerkiksi taksimatkoja. Lähikunta voidaan määritellä ns. toiminnallisena lähikuntana, jolloin on otettava huomioon vammasta tai sairaudesta aiheutunut tarve sellaisiin palveluihin, joita ei ole saatavissa asuinkunnan alueella. Asiointi- ja vapaa-ajan kohde on vammaisen henkilön itsensä harkittavissa.

Saattajapalvelu on järjestettävä, jos henkilö kuljetuspalvelua käyttäessään tarvitsee toisen henkilön apua niin paljon, että taksin tai invataksin kuljettajan apu ei ole riittävä. Saattajapalvelu on maksutonta.

Kuljetuspalveluja tulee myöntää vähintään 18 yhdensuuntaista asiointi- ja vapaa-ajan matkaa kuukaudessa sen lisäksi, että työ- ja opiskelumatkat korvataan vaikeavammaiselle henkilölle kokonaisuudessaan.

Vaikeavammaiselta henkilöltä voidaan periä enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu.

Vaikeavammainen henkilö voi saada henkilökohtaista apua liikkumiseen vammaispalvelulain perusteella. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua päivittäisiä toimia varten siinä laajuudessa kuin hän sitä välttämättä tarvitsee. Lue lisää luvusta 4.16.

Palveluja haetaan kunnan sosiaalitoimistosta. Lisätietoja sieltä ja THL:n nettisivutuilta.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista

3.4 Liikkumisen apuvälineet

3.4.1 Invalidimopon ja tandempyörän hankintatuki

Kunnan sosiaalitoimi voi vammaispalvelulain perusteella korvata puolet päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseksi tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankintahinnasta, jos ne eivät kuulu julkisen terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden piiriin (ks. luku 9).

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

3.4.2 Kepit, sauvat, pyörätuolit, sähkömopot sekä opas- ja avustajakoira

Julkisen terveydenhuollon apuvälinepalveluiden lähtökohtana on lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää henkilön toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään.

Liikkumisen apuvälineitä ovat esimerkiksi kepit, sauvat, rollaattorit, rattaat, polkupyörät, pyörätuolit, sähköpyörätuolit ja mopedit sekä niihin liittyvät lisälaitteet. Lisäksi niihin kuuluvat auto lisävarusteineen, henkilönostimet ja aistivammaisen liikkumisen apuvälineet kuten näkövammaisen suunnistautumiskepit ja äänimajakat.

Apuvälineiden järjestäminen on pääosin kuntien terveydenhuollon vastuulla. Terveyskeskukset vastaavat perustason lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista. Näitä ovat esimerkiksi kyynärsauvat, kävelykepit ja rollaattorit sekä näkövammaisten valkoiset kepit. Keskussairaalat huolehtivat vaativien ja kalliiden apuvälineiden järjestämisestä. Tällaisia ovat esimerkiksi sähköpyörätuolit, sähkömopot ja opaskoirat.

Avustajakoira on fyysisesti toimintarajoitteisten käyttäjien yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi koulutettu apuväline, virkakoira, joka avustaa käyttäjäänsä päivittäisissä toimissa. Avustajakoira saattaa esimerkiksi avata ja sulkea ovia, sytyttää ja sammuttaa valoja, poimia esineitä lattialta, kantaa ostoksia selkärepussa ja avustaa pukeutumisessa.

Maksuttomia terveydenhuollon apuvälinepalveluja ovat apuvälineiden tarpeen määrittely, sovitus, luovutus omaksi tai lainaksi, käytön opetus ja seuranta sekä huolto ja korjaukset. Apuvälineistä on tarkemmin luvussa 9. Lisätietoja myös Avustajakoira-sivustolta ja Terveyskylästä.

Terveydenhuoltolaki
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

3.5 Oma auto

3.5.1 Autoveron palautus ja huojennus sekä vapautus ajoneuvoverosta

Autoveronpalautusta voi saada autoverosta annetun lain 51 ja 50 §:ien perusteella uutena ostettuun tai ulkomailta käytettynä ostettuun ja Suomessa ensi kertaa rekisteröitävään autoon. Auton hintaan sisältyvä autovero voidaan palauttaa kokonaan tai osittain silloin, kun vammainen henkilö invaliditeetin asteen ja auton käyttötarkoituksen osalta täyttää laissa säädetyt edellytykset.

Autoveroa voidaan kohtuullistaa autoverolain 50 §:n nojalla. Verohallinto voi määräämillään ehdoilla erityisistä syistä palauttaa autoveron tai siitä kohtuulliseksi katsottavan osan, mikäli hakija ei täytä autoverolain 51 §:ssä säädettyjä autoveronpalautuksen edellytyksiä. Huojennusmenettely voi soveltua esimerkiksi silloin, kun tarve perustuu perheen alaikäisen lapsen vammaisuudesta johtuvaan kuljetustarpeeseen, mutta autoa ei ole rekisteröity lapsen nimiin.

Autoveronpalautusta ja -huojennusta käsitellään tarkemmin kohdassa 11.1.1 ja Verohallinnon nettivisuilla.

Vapautus ajoneuvoverosta voidaan myöntää henkilölle, jolle on 1. myönnetty vammaisen pysäköintilupa; 2 joka kuljettaa vammaista, jolle on myönnetty mainittu pysäköintilupa; tai 3 jolle on myönnetty autoveron palautus autoverolain 50 §:n tai 51§:n perusteella. Vapautus ei koske ns. dieselveroa eli käyttövoimaveroa. Lisätietoja luvussa 11.1.2 ja Trafin nettisivuilta.

Ajoneuvoverolaki
Autoverolaki

3.5.2 Avustus auton hankintaan ja sen muutostöihin

Kotikunnan sosiaalitoimi voi vammaispalvelulain harkinnanvaraisena tukitoimena korvata vamman vuoksi liikkumisessa tarvittavien muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin sisältyvien välineiden, koneiden ja laitteiden hankintahinnasta puolet. Kotikunta päättää mitä kustannuksia korvataan ja niiden saamiseksi vaadittavat kriteerit.

Autonhankintatukea voidaan myöntää opiskeleville ja työssäkäyville, jotka välttämättä tarvitsevat oman auton suoriutuakseen opiskelun ja työssäkäynnin sisältämistä matkoista.

Kunnan sosiaalitoimi myöntää vammaispalveluna korvausta vamman vaatimien välttämättömien auton muutostöiden kustannuksista. Tällaisia kustannuksia aiheutuu esimerkiksi käsihallintalaitteista, ohjaustehostimesta, pyörätuolin nostimesta sekä moottorin ja sisätilan lämmittimestä.

Vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt vakiomalliseen autoon (mm. ajohallintalaitteet, ohjaustehostin ja pyörätuolin nostolaitteet) korvataan täysimääräisesti kunnan määrärahojen sallimissa rajoissa. Auton käyttöä helpottavista laitteista syntyvistä kustannuksista voidaan korvata puolet. Tämä tarkoittaa lisälaitteita, jotka on asennettu valmistajan toimesta tehtaalla autoon (esim. lisälämmitin).

Liikenne- ja tapaturmavakuutusten kuntoutuslakien mukaan on myös mahdollista saada taloudellista tukea auton hankintaan.

Lisätietoja: Kunnan sosiaalitoimi ja THL

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

3.5.3 Invalidialennus liikennevakuutuksen maksusta

Liikennevakuutusyhtiö voi myöntää alennusta liikennevakuutusmaksuista invaliditeetin perusteella vammaiselle ensimmäisen kerran myönnetyn autoveronpalautuksen perusteella. Myönnettävä alennus eli lähtöbonusluokka on tarkistettava omasta vakuutusyhtiöstä. Alennusta ei saa, jos hakijalla on jo suurempi bonus kuin lähtöbonusluokka.

Lisätietoja liikennevakuutusyhtiöistä ja THL:n nettisivuilta.

3.5.4 Poikkeuslupa ajokorttiluvasta ja ajo-oikeudesta

Trafi voi myöntää poikkeuksen B-luokan ajokorttilupaa ja ajokorttia koskevasta ikävaatimuksesta, jos siihen on erityisen painavia syitä. Ajokortin vähimmäisiästä voidaan poiketa korkeintaan yhdellä vuodella.

Ikäpoikkeuslupia on myönnetty lähinnä välttämättömiä sairaanhoito-, koulu- tai muita vastaavia matkoja varten tilanteissa, joissa hakijan kokonaistilanne on poikkeuksellisen hankala. Kokonaistilanne voidaan katsoa poikkeuksellisen hankalaksi esimerkiksi hakijan vanhempien terveydentilan tai perheessä sattuneen kuolemantapauksen takia. Tällöinkin poikkeuslupa on myönnetty yleensä vain, jos muita kulkumahdollisuuksia ei ole.

Ajokorttilaki

3.5.5 Vammaisen pysäköintilupa

Vammaisen pysäköintilupa on henkilökohtainen ja se myönnetään vammaiselle henkilölle, joka voi ajaa itse, tai häntä voidaan kuljettaa. Tällöinkin lupa myönnetään vammaiselle, ei vammaista kuljettavalle henkilölle.

Pysäköintiluvan myöntämisen edellytykset löytyvät Trafin nettisivuilta. Päätöksen siitä, täyttyvätkö myöntämisen edellytykset, tekee lääkäri. Jos henkilöllä on pysyvä haitta, pysäköintilupa myönnetään 10 vuodeksi. Muussa tapauksessa lupa myönnetään lääkärin lausunnossaan erikseen ilmoittamaksi ajaksi.

Vammaisen pysäköintilupa oikeuttaa pysäköimään maksutta maksulliselle pysäköintipaikalle. Luvalla saa myös pysäköidä alueelle, jossa se on muutoin kielletty. Lisäksi lupa oikeuttaa pysähtymään rajoitusta pidemmäksi ajaksi sellaiselle pysäköintipaikalle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu. Jos pysäköinnistä on ilmeistä haittaa, voi poliisi kehottaa siirtämään auton sopivaan paikkaan.
Vammaisen pysäköintilupa ei oikeuta pysäköintiin yksityisillä alueilla kuten kauppakeskuksissa. Näillä alueilla pysäköitäessä on noudatettava niillä olevia liikennemerkkejä.

Vammaisen pysäköintilupa on maksullinen. Sitä haetaan Trafin sähköisen Oma asiointi -palvelun kautta tai jättämällä hakemus Ajovarman palvelupisteeseen.

Vammaisen pysäköintilupa kelpaa kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. FIA:n julkaisemalta englanninkieliseltä internetsivustolta saa veloituksetta tietoa vammaispysäköintisäännöistä niin EU:ssa kuin muualla Euroopassa ja eri puolilla maailmaa.

Tieliikennelaki
Tieliikenneasetus

3.6 Sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvät matkat

Kela korvaa sairaudesta ja kuntoutuksesta aiheutuneita matkakustannuksia. Korvausta voi hakea matkoista lääkäriin, lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon terveyskeskukseen, sairaalaan tai yksityiselle lääkäriasemalle.

Kela maksaa yleensä korvauksen matkasta lähimpään lääkäriin, tutkimus- tai hoitolaitokseen halvimman kulkuneuvon mukaan. Jos hoito on valittu hoitopaikan valinnan vapauden perusteella, Kela korvaa matkan perusterveydenhuoltoon enintään niiden kustannusten mukaan, jotka aiheutuisivat matkasta oman kunnan tai kuntayhtymän pääterveyskeskukseen. Erikoissairaanhoitoon tehdyn matkan Kela korvaa enintään niiden kustannusten mukaan, jotka aiheutuisivat matkasta lähimpään yliopistosairaalaan.

Kela voi korvata myös taksilla tehdyn matkan, jos asiakkaan terveydentila tai puutteelliset liikenneolosuhteet sitä edellyttävät.

Tarkempaa tietoa matkakorvauksista löytyy kohdasta 7.1.5 sekä Kelan nettisivuilta.