3.3.1 Kuljetukset erityishuollon toteuttamiseksi
3.3.2 Sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisen tuki
3.3.3 Vammaispalvelulain mukainen kuljetus- ja saattajapalvelu
3.4.1 Invalidimopon ja tandempyörän hankintatuki
3.4.2 Kepit, sauvat, pyörätuolit, sähkömopot sekä opas- ja avustajakoira
3.5.1 Autoveron palautus ja huojennus sekä vapautus ajoneuvoverosta
3.5.2 Avustus auton hankintaan ja sen muutostöihin
3.5.3 Invalidialennus liikennevakuutuksen maksusta
3.5.4 Poikkeuslupa ajokorttiluvasta ja ajo-oikeudesta
3.5.5 Liikkumisesteisen pysäköintitunnus
3.6 Sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvät matkat
Lukuun kolme on koottu tärkeimpiä liikkumiseen liittyviä tukia ja palveluita. Liikuntarajoitteisten, vammaisten, sairastuneiden ja muiden ryhmien liikkumista tuetaan valtion, hyvinvointialueiden ja liikennevakuutusyhtiöiden tahoilta eri tavoin.
Joukkoliikenteessä (junat, laivat, lentokoneet ja linja-autot) myönnetään alennuksia, avustetaan ja tarjotaan saattajapalveluita. Valtio tukee koulumatkoja ja työssä käyntiä sekä hyvinvointialueet perusopetuksen matkoja.
Kuljetuspalveluita voi saada kehitysvammalain sekä vammaispalvelulain mukaan. Niihin liittyen on myös saattajapalvelua ja henkilökohtaista apua. Kuljetuspalveluita järjestetään myös sosiaalihuoltolain nojalla. Maksuttomia, liikkumista tukevia apuvälineitä voi pyytää omasta terveyskeskuksesta tai keskussairaalasta.
Omalla autolla liikkumista tuetaan autoveronpalautuksella ja -huojennuksella sekä vapautuksella ajoneuvoverosta. Auton hankintaan ja sen muutostöihin voi saada hyvinvointialueelta avustusta. Poikkeuslupaa ajokorttiluvasta ja ajo-oikeudesta anotaan Trafilta, kuten myös vammaisen pysäköintilupaa.
Kela korvaa sairaudesta ja kuntoutuksesta aiheutuneita matkakustannuksia.
3.1 Joukkoliikenne
3.1.1 Juna
VR myöntää alennuksia eläkeläisille, opiskelijoille, lapsille ja nuorille, varusmiehille sekä siviilipalvelusta suorittaville niin kauko- kuin lähiliikenteeseenkin. Joissakin kunnissa lastenvaunujen kanssa matkustavien ei tarvitse maksaa lipusta.
Vammaiset ja liikuntarajoitteiset asiakkaat voivat tarvittaessa saada avustusta junamatkan yhteydessä kaikilla palveluasemilla sekä useilla asemilla ilman lipunmyyntiä. Kun näkövammainen tai pyörätuolissa istuva liikuntavammainen asiakas matkustaa saattajan kanssa, saattajalla on oikeus maksuttomaan matkaan. Vammaispalvelut-sivulla VR tarjoaa lisäohjeistuksia.
EU-asetus 2021/782 rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista
3.1.2 Laiva
Terminaalien ja/tai laivayhtiön tarjoama avustamispalvelu on tarkoitettu matkustajille, joiden liikuntakyky on rajoittunut fyysisen vamman tai kehitysvamman takia, näkö- ja kuulovammaisille, tilapäisesti liikuntarajoitteisille ja kaikille heille, jotka tarvitsevat erityisapua.
Avustamisen laatuvaatimukset ja esteettömyyden ehdot perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen.
Viking Line, Tallink Silja Line ja Eckerö Line tarjoavat tarkempaa ohjeistusta liikuntarajoitteisille nettisivuillaan.
EU-asetus N:o 1177/2010 matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä
3.1.3 Lentokone
EU:n jäsenvaltioiden lentoasemat ovat vastuussa vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden avustamisesta lentoasemilla. Apua saavat esimerkiksi kehitysvammaiset, näkö- tai kuulovammainen, iäkkäät ja liikuntarajoitteiset henkilöt. Palvelu on maksuton. Tietoa Suomen lentokenttien avustuspalvelusta saat Finavian sivuilta.
Finnair järjestää tarvittaessa avustajan auttamaan liikkumisessa lentoasemalla ja siirtymisessä lentokoneeseen. Kaikilla lentokentillä on myös saatavilla pyörätuoleja, joita voi käyttää liikkumiseen lähtöselvityksen ja koneeseen nousun välillä.
Lisätietoa avustamisesta ja lääkitystä vaativista sairauksista.
Muiden lentoyhtiöiden alennuksista ja avustuspalveluista kannattaa tiedustella suoraan palveluntarjoajalta.
EU-asetus N:o 261/2004 lentoliikenteen matkustajien oikeuksista
3.1.4 Linja-auto
Kaukoliikenteen linja-autossa matkustavat opiskelijat, eläkeläiset, varusmiehet ja siviilipalvelusvelvolliset saavat Matkahuollosta alennuksia. Alennusehdoista sekä niiden hakemisesta löytyy lisätietoa Matkahuollon sivuilta.
Matkahuollon henkilökunta avustaa liikuntarajoitteisia ja vammaisia henkilöitä seuraavilla henkilöliikenteen linja-autoasemilla: Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Rovaniemi, Tampere ja Vaasa. Jos liikuntarajoitteinen tai vammainen henkilö tarvitsee avustajan matkan ajaksi, niin avustaja voi matkustaa useimmiten veloituksetta. Lisätietoja avustuspalvelusta saat Matkahuollon sivuilta.
Paikallisliikenteen alennuksista henkilölle itselleen ja hänen saattajalleen sekä muusta avusta kannattaa tiedustella oman kunnan liikennetoimijalta.
EU-asetus N:o 181/2011 linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksista
3.2 Koulu- ja työmatkat
3.2.1 Kelan koulumatkatuki
Koulumatkatuki korvaa päivittäisten koulumatkojen kustannuksia toisen asteen oppilaitoksessa, kuten lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevalle.
Koulumatkatukea voi saada jos:
- sinulla on vähintään 10 matkapäivää kuukaudessa
- opiskelet päätoimisesti
- sinulla on pitkä koulumatka (yli 7 kilometriä)
Lisätietoa ja koulumatkatuen laskuri löytyy Kelan sivuilta.
Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus eräiden koulumatkakustannusten laskentaperusteista
3.2.2 Perusopetuksen koulumatkat
Peruskoulun oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen silloin, jos oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pidempi. Oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai oppilaan kuljettamista varten myönnettyyn avustukseen on myös silloin, kun koulumatka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioiden muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, vaaralliseksi tai rasittavaksi.
Oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään 2,5 tuntia, tai jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, enintään 3 tuntia.
Esiopetusta saavalla oppilaalla on vastaava oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai varhaiskasvatukseen.
Lisätietoja saat kunnan opetustoimesta.
3.2.3 Töihin matkakulut, liikkuvuusavustus, kulukorvaus
Verotuksessa voi vähentää työssä käymiseen ja töiden tekemiseen liittyviä matkakuluja. Ne voi ilmoittaa verottajalle joko veroilmoituksella tai verokortilla.
Kodin ja työpaikan välisistä matkoista saa vähennyksen sen mukaan, mitä kulkuneuvoa matkoihin on halvinta käyttää. Matkakulut voi vähentää oman auton mukaan vain tietyissä olosuhteissa. Jos on ollut osan vuotta työttömänä, matkakulujen omavastuu on pienempi. Omavastuuseen vaikuttaa työttömyyskuukausien määrä.
Myös työmatkoista, vaihtuviin työkohteisiin liittyvistä matkoista, viikonloppumatkoista kotiin ja työpaikalle sekä matkoista toissijaiselle työpaikalle voi saada verovähennystä.
Lisätietoa Verohallinnon nettisivuilta.
Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa työttömälle, joka ottaa vastaan vähintään 2 kuukautta kestävän työsuhteisen työn tai osa-aikatyön, jossa päivittäinen työmatka kestää yli 3 tuntia (osa-aikatyössä 2 tuntia). Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös työn perässä muuttamisesta.
Lisätietoa Kela
Kulukorvausta voi saada työttömyysetuutta saava henkilö, työllistymistä edistävän palvelun aikaisiin matka- ja ylläpitokustannuksiin.
Lisätietoa Kela
3.3 Kuljetuspalvelut
3.3.1 Kuljetukset erityishuollon toteuttamiseksi
Kehitysvammalain mukaista erityishuoltoa saavalla henkilöllä on oikeus saada maksutta ja ilman omavastuuosuuksia kuljetukset, jotka ovat hänelle erityishuollon saamiseksi välttämättömiä.
Näiden kuljetusten järjestäminen tai niistä aiheutuvien kustannusten korvaaminen on erityishuoltopiirin tai erityishuoltoa järjestävän hyvinvointialueen vastuulla. Kuljetukset ja niiden maksuttomuus tulisi kirjata erityishuoltona annettavien palveluiden ohella henkilölle laadittavaan erityishuolto-ohjelmaan (EHO).
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta
Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta
3.3.2 Sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisen tuki
Hyvinvointialue voi järjestää liikkumista tukevia palveluja myös sosiaalihuoltolain mukaisina sosiaalipalveluina.
Hyvinvointialue järjestää liikkumista tukevia palveluja henkilölle, joka ei kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia. Palvelua voi saada asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi.
Liikkumisen tukea voidaan järjestää seuraavilla toteuttamistavoilla tai niiden yhdistelmillä:
• julkisten liikennevälineiden käytön ohjauksella ja ohjatulla harjoittelulla
• saattajapalveluna
• ryhmäkuljetuksina
• korvaamalla taksilla, invataksilla tai muulla vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset
• muulla soveltuvalla tavalla.
Yksilöllisiä kuljetuspalveluja ei voi saada, jos on oikeutettu kuljetuksiin tai niiden kustannusten korvaamiseen muun lain nojalla. Lisätietoja liikkumista tukevista palveluista saa hyvinvointialueen sosiaalihuollosta.
3.3.3 Vammaispalvelulain mukainen kuljetus- ja saattajapalvelu
Hyvinvointialueen on järjestettävä vammaispalvelulain mukaan vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Kysymyksessä on vaikeavammaiselle henkilölle subjektiivinen oikeus.
Kuljetuspalveluilla tarkoitetaan henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvia kuljetuksia tai lähikuntiin ulottuvia kuljetuksia, esimerkiksi taksimatkoja. Lähikunta voidaan määritellä ns. toiminnallisena lähikuntana, jolloin on otettava huomioon vammasta tai sairaudesta aiheutunut tarve sellaisiin palveluihin, joita ei ole saatavissa asuinkunnan alueella. Asiointi- ja vapaa-ajan kohde on vammaisen henkilön itsensä harkittavissa.
Saattajapalvelu on järjestettävä, jos henkilö kuljetuspalvelua käyttäessään tarvitsee toisen henkilön apua niin paljon, että taksin tai invataksin kuljettajan apu ei ole riittävä. Saattajapalvelu on maksutonta.
Kuljetuspalveluja tulee myöntää vähintään 18 yhdensuuntaista asiointi- ja vapaa-ajan matkaa kuukaudessa sen lisäksi, että työ- ja opiskelumatkat korvataan vaikeavammaiselle henkilölle kokonaisuudessaan.
Vaikeavammaiselta henkilöltä voidaan periä enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu.
Vaikeavammainen henkilö voi saada henkilökohtaista apua liikkumiseen vammaispalvelulain perusteella. Hyvinvointialueen on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua päivittäisiä toimia varten siinä laajuudessa kuin hän sitä välttämättä tarvitsee. Lue lisää luvusta 4.16.
Palveluja haetaan hyvinvointialueen sosiaalihuollosta. Lisätietoja sieltä ja THL:n sivuilla.
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista
3.4 Liikkumisen apuvälineet
3.4.1 Invalidimopon ja tandempyörän hankintatuki
Hyvinvointialueen sosiaalihuolto voi vammaispalvelulain perusteella korvata puolet päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseksi tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankintahinnasta, jos ne eivät kuulu julkisen terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden piiriin (ks. luku 9).
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
3.4.2 Kepit, sauvat, pyörätuolit, sähkömopot sekä opas- ja avustajakoira
Julkisen terveydenhuollon apuvälinepalveluiden lähtökohtana on lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää henkilön toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään.
Liikkumisen apuvälineitä ovat esimerkiksi kepit, sauvat, rollaattorit, rattaat, polkupyörät, pyörätuolit, sähköpyörätuolit ja mopedit sekä niihin liittyvät lisälaitteet. Lisäksi niihin kuuluvat auto lisävarusteineen, henkilönostimet ja aistivammaisen liikkumisen apuvälineet kuten näkövammaisen suunnistautumiskepit ja äänimajakat.
Apuvälineiden järjestäminen on pääosin hyvinvointialueiden terveydenhuollon vastuulla. Terveyskeskukset vastaavat perustason lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista. Näitä ovat esimerkiksi kyynärsauvat, kävelykepit ja rollaattorit sekä näkövammaisten valkoiset kepit. Keskussairaalat huolehtivat vaativien ja kalliiden apuvälineiden järjestämisestä. Tällaisia ovat esimerkiksi sähköpyörätuolit, sähkömopot ja opaskoirat.
Avustajakoira on fyysisesti toimintarajoitteisten käyttäjien yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi koulutettu apuväline, virkakoira, joka avustaa käyttäjäänsä päivittäisissä toimissa. Avustajakoira saattaa esimerkiksi avata ja sulkea ovia, sytyttää ja sammuttaa valoja, poimia esineitä lattialta, kantaa ostoksia selkärepussa ja avustaa pukeutumisessa. Lisätietoja avustajakoirista Invalidiliiton verkkosivuilla.
Maksuttomia terveydenhuollon apuvälinepalveluja ovat apuvälineiden tarpeen määrittely, sovitus, luovutus omaksi tai lainaksi, käytön opetus ja seuranta sekä huolto ja korjaukset. Apuvälineistä on tarkemmin luvussa 9.
Terveydenhuoltolaki
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
3.5 Oma auto
3.5.1 Autoveron palautus ja huojennus sekä vapautus ajoneuvoverosta
Autoveronpalautusta voi saada autoverosta annetun lain 51 ja 50 §:ien perusteella uutena ostettuun tai ulkomailta käytettynä ostettuun ja Suomessa ensi kertaa rekisteröitävään autoon. Auton hintaan sisältyvä autovero voidaan palauttaa kokonaan tai osittain silloin, kun vammainen henkilö invaliditeetin asteen ja auton käyttötarkoituksen osalta täyttää laissa säädetyt edellytykset.
Autoveroa voidaan kohtuullistaa autoverolain 50 §:n nojalla. Verohallinto voi määräämillään ehdoilla erityisistä syistä palauttaa autoveron tai siitä kohtuulliseksi katsottavan osan, mikäli hakija ei täytä autoverolain 51 §:ssä säädettyjä autoveronpalautuksen edellytyksiä. Huojennusmenettely voi soveltua esimerkiksi silloin, kun tarve perustuu perheen alaikäisen lapsen vammaisuudesta johtuvaan kuljetustarpeeseen, mutta autoa ei ole rekisteröity lapsen nimiin.
Autoveronpalautusta ja -huojennusta käsitellään tarkemmin kohdassa 11.1.1 ja Verohallinnon sivuilla.
Vapautus ajoneuvoverosta voidaan myöntää henkilölle, jolle on 1. myönnetty vammaisen pysäköintilupa; 2 joka kuljettaa vammaista, jolle on myönnetty mainittu pysäköintilupa; tai 3 jolle on myönnetty autoveron palautus autoverolain 50 §:n tai 51§:n perusteella. Vapautus ei koske ns. dieselveroa eli käyttövoimaveroa. Lisätietoja luvussa 11.1.2 ja Traficomin nettisivuilta.
3.5.2 Avustus auton hankintaan ja sen muutostöihin
Hyvinvointialueen sosiaalihuolto voi vammaispalvelulain harkinnanvaraisena tukitoimena korvata vamman vuoksi liikkumisessa tarvittavien muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin sisältyvien välineiden, koneiden ja laitteiden hankintahinnasta puolet. Hyvinvointialue päättää mitä kustannuksia korvataan ja niiden saamiseksi vaadittavat kriteerit.
Autonhankintatukea voidaan myöntää opiskeleville ja työssäkäyville, jotka välttämättä tarvitsevat oman auton suoriutuakseen opiskelun ja työssäkäynnin sisältämistä matkoista.
Hyvinvointialueen sosiaalihuolto myöntää vammaispalveluna korvausta vamman vaatimien välttämättömien auton muutostöiden kustannuksista. Tällaisia kustannuksia aiheutuu esimerkiksi käsihallintalaitteista, ohjaustehostimesta, pyörätuolin nostimesta sekä moottorin ja sisätilan lämmittimestä.
Vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt vakiomalliseen autoon (mm. ajohallintalaitteet, ohjaustehostin ja pyörätuolin nostolaitteet) korvataan täysimääräisesti hyvinvointialueen määrärahojen sallimissa rajoissa. Auton käyttöä helpottavista laitteista syntyvistä kustannuksista voidaan korvata puolet. Tämä tarkoittaa lisälaitteita, jotka on asennettu valmistajan toimesta tehtaalla autoon (esim. lisälämmitin).
Lisätietoja: Hyvinvointialueen sosiaalihuolto ja THL
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
3.5.3 Invalidialennus liikennevakuutuksen maksusta
Liikennevakuutusyhtiöt voivat myöntää alennusta liikennevakuutusmaksuista invaliditeetin perusteella vammaiselle ensimmäisen kerran myönnetyn autoveronpalautuksen perusteella. Myönnettävä alennus on tarkistettava omasta vakuutusyhtiöstä.
Lisätietoja liikennevakuutusyhtiöistä.
3.5.4 Poikkeuslupa ajokorttiluvasta ja ajo-oikeudesta
Trafcomin voi myöntää poikkeuksen B-luokan ajokorttilupaa ja ajokorttia koskevasta ikävaatimuksesta, jos siihen on erityisen painavia syitä. Ajokortin vähimmäisiästä voidaan poiketa korkeintaan yhdellä vuodella.
Ikäpoikkeuslupia on myönnetty lähinnä välttämättömiä sairaanhoito-, koulu- tai muita vastaavia matkoja varten tilanteissa, joissa hakijan kokonaistilanne on poikkeuksellisen hankala. Kokonaistilanne voidaan katsoa poikkeuksellisen hankalaksi esimerkiksi hakijan vanhempien terveydentilan tai perheessä sattuneen kuolemantapauksen takia. Tällöinkin poikkeuslupa on myönnetty yleensä vain, jos muita kulkumahdollisuuksia ei ole.
3.5.5 Liikkumisesteisen pysäköintitunnus
Liikkumisesteisen pysäköintitunnus on henkilökohtainen ja se myönnetään vammaiselle henkilölle, joka voi ajaa itse, tai häntä voidaan kuljettaa. Tällöinkin lupa myönnetään vammaiselle, ei vammaista kuljettavalle henkilölle.
Pysäköintitunnuksen myöntämisen edellytykset löytyvät Traficomin nettisivuilta. Päätöksen siitä, täyttyvätkö myöntämisen edellytykset, tekee lääkäri. Jos henkilöllä on pysyvä haitta, pysäköintilupa myönnetään 10 vuodeksi. Muussa tapauksessa lupa myönnetään lääkärin lausunnossaan erikseen ilmoittamaksi ajaksi.
Liikkumisesteisen pysäköintitunnus oikeuttaa pysäköimään maksutta maksulliselle pysäköintipaikalle. Luvalla saa myös pysäköidä alueelle, jossa se on muutoin kielletty. Lisäksi tunnus oikeuttaa pysähtymään rajoitusta pidemmäksi ajaksi sellaiselle pysäköintipaikalle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu. Jos pysäköinnistä on ilmeistä haittaa, voi poliisi kehottaa siirtämään auton sopivaan paikkaan. Liikkumisesteisen pysäköintitunnus ei oikeuta pysäköintiin yksityisillä alueilla kuten kauppakeskuksissa. Näillä alueilla pysäköitäessä on noudatettava niillä olevia liikennemerkkejä.
Liikkumisesteisen pysäköintitunnus on maksullinen. Sitä haetaan Traficomin sähköisen Oma asiointi -palvelun kautta tai jättämällä hakemus Ajovarman palvelupisteeseen.
Liikkumisesteisen pysäköintitunnus kelpaa kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. FIA:n julkaisemalta englanninkieliseltä internetsivustolta saa veloituksetta tietoa vammaispysäköintisäännöistä niin EU:ssa kuin muualla Euroopassa ja eri puolilla maailmaa.
3.6 Sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvät matkat
Kela korvaa sairaudesta ja kuntoutuksesta aiheutuneita matkakustannuksia. Korvausta voi hakea matkoista lääkäriin, lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon terveyskeskukseen, sairaalaan. Matkat yksityiseen terveydenhuoltoon korvataan vain silloin, jos siellä annetusta hoidosta saa Kela-korvauksen. Jos asiakkaalla on hoitoon hyvinvointialueen maksusitoumus tai palveluseteli, matka korvataan kuitenkin sinne, mistä asiakas on hoidon saanut. Matka korvataan myös, jos kyseessä on Kelan kuntoutus.
Kela maksaa yleensä korvauksen matkasta lähimpään lääkäriin, tutkimus- tai hoitolaitokseen halvimman soveltuvan matkustustavan mukaan. Kela voi korvata myös taksilla tehdyn matkan, jos asiakkaan terveydentila tai puutteelliset liikenneolosuhteet sitä edellyttävät.
Yhdensuuntaisesta matkasta tulee maksaa itse omavastuu osuus, joka on 25 euroa. Ylittävän osa korvataan Kelan toimesta. Jos matka maksaa vähemmän kuin 25 euroa, matka maksetaan kokonaan itse. Vuosikatto omavastuuosuudelle on 300 euroa. Omavastuukaton ylittyessä ovat loppuvuoden matkat maksuttomia.
Jos olet valinnut hoitopaikan valinnanvapauden perusteella, saat perusterveydenhuoltoon tehdystä matkasta korvausta enintään niiden kustannusten mukaan, jotka syntyisivät matkustaessasi vakinaisesta kotiosoitteestasi lähimpään kattavat perusterveydenhuollon palvelut tarjoavaan hoitopaikkaan.
Erikoissairaanhoitoon tehty matka korvataan enintään niiden kustannusten mukaan, jotka syntyisivät matkustaessasi vakinaisesta kotiosoitteestasi siihen yliopistolliseen sairaalaan, joka vastaa asiakkaan hoidosta hänen asuinpaikkansa perusteella.
Tarkempaa tietoa matkakorvauksista löytyy kohdasta 7.1.5 sekä Kelan nettisivuilta.
JÄRJESTÖJEN SOSIAALITURVAOPAS 