13. Työllistymistä edistävät palvelut

 

Vuodenvaihteessa astui voimaan useita työllisyyttä edistäviä lakimuutoksia. Tiivistetysti keskeisiä ovat:

  • 25 vuotta täyttäneet työttömät voivat halutessaan opiskella enintään kuusi kuukautta kestäviä opintoja työttömyysetuutta menettämättä. Edellytyksenä on, että opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa.
  • Elinkeinotoimintaa harjoittava työnantaja voi saada 4 000 euron työllistämispalkkion, kun tämä palkkaa palkkatuella pitkäaikaistyöttömän tai osatyökykyisen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.
  • Valtion työttömyysetuuksiin osoittamien määrärahojen käyttämistä palkkatuen sekä työttömille työnhakijoille myönnettävän starttirahan rahoittamiseen jatketaan vuoden 2020 loppuun saakka.
  • TE-toimistojen henkilöstöä palkitaan tulospalkkiolla. Palkkioiden maksu on sidottu pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen, rakennetyöttömien määrään ja työttömyysjaksojen keskimääräiseen kestoon.
  • 1.4.2019 alkaen aktiivimallissa aktiivisuutta kerryttävää toimintaa järjestävien toimijoiden piiriä laajennetaan. Työttömien työnhakijoiden työllistymistä tukevaa valmennusta voivat järjestää myös muut kuin työvoimaviranomaiset. Jatkossa muun muassa kunnan, kuntayhtymän, Työttömien Keskusjärjestö ry:n tai sen jäsenyhdistyksen tai julkista rahoitusta saavan rekisteröidyn yhdistyksen järjestämä toiminta kerryttää aktiivisuutta. Myös ammattiliiton tai ammattijärjestön perustama säätiö tai muu yhdistys vo järjestää toimintaa, joka kerryttää aktiivisuutta. Lisäksi työnantajan järjestämä muutosturvakoulutus kerryttää osallistujalle aktiivisuutta.
  • Sovitellun työttömyysetuuden maksaminen muuttuu. Huhtikuun alusta osa-aikaisen työn palkkatulo vaikuttaa työttömyysetuuteen vasta silloin, kun palkka on maksettu. Näin osa-aikaisen työn vastaanottaminen ei enää viivästytä työttömyysetuuden maksamista.

 

13.1 Yleistä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllisyydestä

Julkisen vallan on Suomen perustuslain mukaan edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Tämä koskee yhdenvertaisesti myös vammaisia ja pitkäaikaissairaita ihmisiä.

Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllistymistä ja työssä pysymistä voidaan edistää monin eri tavoin.

Työsuhteessa tehtävään työhön sovelletaan työsopimuslakia ja muuta yleistä työlainsäädäntöä kuten työehtosopimuslakia, työaikalakia, vuosilomalakia, työturvallisuuslakia ja työterveyshuoltolakia. Työsuhteessa tehtävästä työstä maksettavan palkan ja muiden työtä koskevien ehtojen on oltava työehtosopimuksen ja lainsäädännön mukaisia.

Työntekijät voivat työtään koskevissa asioissa kääntyä työterveyshuollon, työpaikan työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen sekä ammattiliittojen palvelujen puoleen. Apua voi saada myös TE-palveluista sekä aluehallintovirastoista (AVI). Irtisanotun muutosturvasta saa tietoa työnantajalta sekä TE-toimistosta.

Yhdenvertaisuuslaki kieltää kaikenlaisen syrjinnän myös työelämässä. Kielletyksi syrjinnäksi katsotaan myös vammaisten henkilöiden tarvitsemien kohtuullisten mukautusten epääminen. Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta sekä työelämäasioiden osalta lisäksi työsuojeluviranomaiset. Lisätietoa työelämän yhdenvertaisuusasioista löytyy työsuojeluhallinnon internetsivuilta.

Pitkäaikaissairaan ja vammaisen henkilön työelämään pääsyä ja työssä pysymistä tukevat tässä luvussa mainittujen palveluiden lisäksi erilaiset kuntoutuspalvelut (ks. luku 8) ja apuvälineet (ks. luku 9) sekä vammaispalvelut kuten kuljetuspalvelut, tulkkauspalvelut ja henkilökohtainen apu sekä auton hankintaan ja muutostöihin liittyvät tuet (ks. luvut 3.3, 3.4, 4.16 ja 4.17). Oppisopimuksesta löytyy tietoa luvusta 14.5.

Yritystoiminnan aloittava vammainen tai pitkäaikaissairas henkilö voi saada tukea esimerkiksi Kelasta ja TE-toimistosta (mm. elinkeinotukea ja starttirahaa).

Myös vakuutusten perusteella voi olla mahdollista saada erilaisia tukia työllistymiseen tai yritystoiminnan aloittamiseen.

Työelämän saavutettavuus ja esteettömyys tarkoittaa niin fyysistä esteettömyyttä, tietojärjestelmien saavutettavuutta kuin myös psyykkistä saavutettavuutta ja sosiaalista saavutettavuutta. Hyödyllistä tietoa löytyy Tie työelämään -sivustolta.

(Laki yksityisyyden suojasta työelämässä, Perustuslaki, Työaikalaki, Työehtosopimuslaki, Työsopimuslaki, Työterveyshuoltolaki, Työttömyysturvalaki, Työturvallisuuslaki, Vuosilomalaki, Yhdenvertaisuuslaki)

13.2 TE-palvelut

Työ- ja elinkeinopalvelut eli TE-palvelut tarjoavat ilmaisia palveluja työnhakijoille ja työnantajille. TE-palveluja tuottavat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) sekä työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP:it). Yhteistyössä palveluja tuottavat myös kunnat, oppilaitokset, yhteispalvelupisteet ja seudulliset yrityspalvelut.

Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymisen tukitoimia voidaan kohdentaa sekä työnantajalle että työntekijälle/harjoittelijalle. Työnantaja voi hakea tukea palkkaukseen, palveluihin ja työympäristön muutoksiin siltä osin kuin ne eivät kuulu työnantajan velvoitteisiin. Tietoa ja käytännön tukea työllistämiskysymyksissä antavat TE-toimistot.

Jos Kelan sairauspäivärahaoikeus on evätty tai päättynyt, henkilön on syytä hakeutua toimeentulonsa turvaamiseksi TE-toimistoon työnhakijaksi, vaikka työsuhde olisikin voimassa. Näin on siitä riippumatta, jatkuuko sairausloma tai onko työkyvyttömyyseläkehakemus vireillä tai hylätty. Mahdollisen uuden työkyvyttömyyseläkehakemuksen tueksi tarvitaan usein työkokeiluja, työkyvyn arviointia, lisätutkimuksia sekä uusia eri alojen erikoislääkärien tai fysioterapeutin täydentäviä lausuntoja. 

Myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon. Työkyvyttömyyseläke ei ole este TE-palveluiden saannille.

13.2.1 Työolosuhteiden järjestelytuki

Työpaikan saanti tai sen säilyttäminen voi edellyttää muutoksia työpaikalla. Työntekijä voi vamman tai sairauden takia myös tarvita apua joissakin työtehtävissä. Työnantajalla on velvollisuus mukauttaa työtä ja työolosuhteita kohtuullisesti, jos se poistaa vamman tai sairauden aiheuttaman haitan työnteossa. Työnantajan on myös mahdollista saada TE-toimistosta työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkattavan tai työssä jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää uusia työvälineitä tai kalusteita, muutostöitä työpaikalla tai apua työssä toiselta työntekijältä.

13.2.2 Palkkatuki

TE-toimisto voi maksaa palkkatukea työnantajalle, joka palkkaa työttömän työnhakijan, jonka vamma tai sairaus olennaisesti ja pysyvästi vaikuttaa työsuoritukseen tarjotussa tehtävässä. Jos palkkatuki myönnetään sillä perusteella, että työnhakijan vamma tai sairaus olennaisesti ja pysyvästi tai pysyväisluonteisesti alentaa tuottavuutta tarjolla olevassa työtehtävässä, tuki on enintään 50 prosenttia palkkauskustannuksista. Tukijakson kesto on tällöin enintään 24 kuukautta kerrallaan.

Jotkut kunnat voivat myöntää palkkatuen päälle kuntalisää.

13.2.3 Työkokeilu

TE-palvelujen työkokeilun tavoitteena on selvittää vaihtoehtoja ammatinvalinnalle ja uralle tai tukea paluuta työmarkkinoille. Työkokeilu voidaan järjestää esimerkiksi silloin, kun henkilöltä puuttuu ammatillinen koulutus tai hän suunnittelee alan tai ammatin vaihtoa. Jos henkilö on ollut pitkään poissa työmarkkinoilta, työkokeilun tavoitteena on selvittää, minkälaista tukea hän tarvitsee päästäkseen takaisin työhön. TE-palveluiden työkokeilun järjestäjänä voi olla yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, yhteisö (esim. kunta tai yhdistys), säätiö, valtion virasto tai laitos tai työpaja. Työkokeilu järjestetään aidossa työympäristössä. Yksityishenkilö ei voi toimia työkokeilun järjestäjänä. Työkokeilu voi kestää enintään 12 kuukautta – samalla työnantajalla yleensä kuitenkin enintään kuusi kuukautta.

Lisätietoja: TE-palvelut ja TE-toimistot

(Laki ja valtioneuvoston asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, Yhdenvertaisuuslaki)

13.3 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Kun työttömyys on pitkittynyt ja työnhakija tarvitsee tukea työllistymiseen, TE-toimisto tai kunnan sosiaalitoimi voi ohjata asiakkaan työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP-palvelun) piiriin, jossa asiakas saa TE-toimiston, kuntien ja Kelan työllistymistä edistäviä palveluja yhdestä paikasta.

(Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta)

13.4 Nuorisotakuu ja Ohjaamo

Nuorisotakuu edellyttää, että alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille tarjotaan koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, jonka on tarkoitus taata jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikka. 

Nuorisotakuuta täydentää uudistetun sosiaalihuoltolain mukainen alle 25-vuotiaisiin nuoriin kohdistuva nuorisopalvelutakuu, johon sisältyy moniammatillinen palvelutarpeen arviointi, omatyöntekijä, kohdennettu sosiaalinen kuntoutus sekä muut tarvittavat palvelut yhteistyössä muiden toimijoiden kuten työ- ja elinkeinohallinnon kanssa. Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu- tai kuntoutuspaikkaan tai työpajaan sekä ehkäistään näissä keskeyttämistä.

Ohjaamo on matalan kynnyksen palvelupiste, jossa kuka tahansa alle 30-vuotias voi saada ilmaiseksi apua työhön, koulutukseen tai arkeen liittyvissä asioissa. Ohjaamoissa työskentelee mm. uraohjaajia, palveluohjaajia ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia.

Ohjaamon ydintoimintaan kuuluu henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, tuki elämänhallintaan, urasuunnitteluun, sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittämiseen sekä kouluttautumisen ja työllistymisen tukeminen. Ohjaamossa työskentelevät ammattilaiset selvittävät nuoren tilanteen ja palvelutarpeen yksilöllisesti tukien nuoren omaa osallistumista.

Lisätietoja: Nuorisotakuu ja Ohjaamo

(Sosiaalihuoltolaki)

13.5 Kelan järjestämä työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus

Työllistymistä edistävässä ammatillisessa kuntoutuksessa on 3 vaihtoehtoista palvelulinjaa: 1) työkokeilu, 2) työhönvalmennus ja 3) työkokeilu ja työhönvalmennus. Kela valitsee kuntoutujan kanssa yhden palvelulinjan, joka soveltuu parhaiten kuntoutujan ajankohtaiseen tilanteeseen ja kuntoutustarpeeseen.

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat sairauden tai vamman ja kokonaistilanteensa vuoksi yksilöllistä työhönvalmentajan tukea työtehtävän, ammattialan tai opiskelualan valintaan. Valmentaja voi myös tukea tällaista henkilöä työllistymään työntekijänä tai yrittäjänä.

Kuntoutus on yksilökuntoutusta, joka toteutetaan henkilön kuntoutustavoitteen mukaan. Sairauden hoidon tulee olla sellaisessa vaiheessa, että henkilö voi sitoutua työpaikalla tapahtuvaan työskentelyyn.

13.5.1 Työkokeilu

Työkokeilun tavoitteena on varmistaa ammatillinen urasuunnitelma, opiskeluala tai konkreettinen työtavoite. Työkokeilu tapahtuu työpaikalla. Työhönvalmentaja tukee soveltuvan ammattialan, opiskelualan tai työtehtävän valintaa ja sen soveltuvuuden varmistamista. Työkokeilu kestää 3–6 kuukautta, ja se voi jatkua työhönvalmennuksena.

13.5.2 Työhönvalmennus

Työhönvalmennus soveltuu silloin, kun tarvitaan tukea työpaikan etsimiseen ja  tavoitteena on saada työsuhteinen työ. Työhönvalmennus voi auttaa kuntoutujaa löytämään työpaikan, työllistymään avoimilla työmarkkinoilla ja muodostamaan palkkatyösuhteen. Työhönvalmennus kestää 3–21 kuukautta.

13.5.3 Työkokeilu ja työhönvalmennus

Työkokeilun ja työhönvalmennuksen yhdistelmä soveltuu silloin, jos kuntoutuja tarvitsee työhönvalmentajalta paljon tukea uratavoitteensa täsmentämiseen sekä työkykyään vastaavien ammattialojen ja työnkuvien löytämiseen.

Työkokeilun ja työhönvalmennuksen yhdistelmä alkaa työkokeiluna, jossa henkilö saa työhönvalmentajan tukea urasuunnitelman teossa ja alavaihtoehtojen valinnassa sekä ammattialan ja työn soveltuvuuden varmistamisessa. Työkokeiluvaiheen jälkeen kuntoutus jatkuu työhönvalmennuksella, jossa kuntoutuja saa tukea etsiessään laaja-alaisesti palkkatyöpaikkaa tavoittelemaltaan ammattialalta ja siirtyessään ulkopuoliseen työpaikkaan palkkatyöhön.

Työkokeilun ja työhönvalmennuksen yhdistelmä kestää 6-26 kuukautta.

Lisätietoja: Kela

(Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista)

13.6 Kunnan järjestämä kuntouttava työtoiminta

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn parantaminen siten, että he voivat osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämää toimintaa. Kuntouttavassa työtoiminnassa ei synny virka- eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille.

Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse tai tekemällä kirjallisen sopimuksen sen järjestämisestä toisen kunnan tai kuntayhtymän taikka rekisteröidyn yhdistyksen, rekisteröidyn säätiön, valtion viraston tai rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Tällä pyritään siihen, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanosta ei käytetä taloudellisen voiton tuottamiseen. Myös yhdistys tai säätiö voidaan katsoa yritykseksi, jos se harjoittaa elinkeinotoimintaa.

(Laki kuntouttavasta työtoiminnasta

13.7 Työhönvalmennus

Työhönvalmentajan (työvalmentajan) tukea omaan työllistymiseensä voi saada TE-palveluista, Kelasta tai kunnan sosiaalitoimen tarjoamana työhönvalmentajapalveluna.

(Kehitysvammalaki, Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, Sosiaalihuoltolaki)

13.8 Työssä työkyvyttömyyseläkkeellä

Kaikilla työeläkelakien mukaista pientä työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkettä saavilla on oikeus hankkia palkkatuloja 784,52 euroon asti kuukaudessa eläkettään menettämättä. Jos eläke on suurempi kuin 784,52 euroa, niin työeläkelaitos määrittää yksilöllisen, tätä korkeamman ansiorajan.

Ennen työllistymistään on eläkettä saavan henkilön välttämätöntä pyytää tarkka selvitys omalta eläkelaitokseltaan siitä, miten ansiotulo vaikuttaisi eläkkeeseen ja paljonko on oikeus kuukausittain ansaita eläkettään menettämättä.

Mikäli työkyvyttömyyseläkeläinen ennakoi ansaitsevansa kuukausittain enemmän kuin hänen yksilöllinen ansaintarajansa on, hän voi etukäteen hakea ns. eläkkeen lepäämään jättämistä 3–24 kuukauden ajaksi. Jos lepäämään jätettyä työkyvyttömyyseläkettä ei vaadita uudelleen maksettavaksi 24 kuukauden kuluessa lepäämään jättämisestä, työkyvyttömyyseläke lakkautetaan sen lepäämään jättämisestä lukien. Mikäli työkyvyttömyyseläkkeellä oleva saa eläkkeen lepäämäänjättämishetkellä Kelan eläkettä saavan hoitotukea, myönnetään hänelle Kelan ylin vammaistuki siksi ajaksi, kun eläke on lepäämässä.

(Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä)

13.9 Aktiivimallin vaikutus työttömyysturvaan

Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömän työnhakijan on 65 työttömyysetuuden maksupäivän tarkastelujakson aikana täytettävä niin sanottu aktiivisuusedellytys, jotta etuutta maksetaan täysimääräisenä myös tarkastelujaksoa seuraavat 65 maksupäivää (noin kolme kuukautta).

Aktiivimalli koskee suurinta osaa työnhakijoista. Aktiivimalli ei koske työnhakijaa, joka

  • saa työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä etuutta
  • työskentelee omais- tai perhehoitajana
  • on hakenut työkyvyttömyyseläkettä ja odottaa päätöstä

Työttömän työnhakijan kannattaa ilmoittaa etuuden maksajalle tällaisesta tilanteesta viipymättä.

Lisätietoja: TE-palvelut

(Laki työttömyysturvalain muuttamisesta)