Kuntoutuksella pyritään parantamaan kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Tarkoituksena on turvata henkilön työ- ja toimintakykyä sekä tukea mahdollisimman itsenäistä selviytymistä arjessa sekä elämän eri vaiheissa.

Tässä luvussa kerrotaan kuntoutusjärjestelmästä, eri kuntoutusmuodoista, kuntoutukseen hakeutumisesta sekä kuntoutuksen aikaisesta toimeentulosta.

8.1 Kuntoutusjärjestelmä

Kuntoutusjärjestelmä on eri vastuutahojen johdosta monimutkainen ja hajanainen palveluita tarvitseville. Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten, Kelan, TE-palveluiden, työeläkelaitosten sekä muiden toimijoiden välillä tarvitaan kattavaa yhteistyötä.

Kuntoutujan, ja tarvittaessa hänen läheistensä, aktiivinen osallistuminen ja sitoutuminen kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin on keskeistä. Tämä ei ole aina mahdollista, mutta silloinkin kuntoutuksen tulee toteutua henkilön tarpeen mukaan. Kuntoutuja voi joutua hakemaan palveluja usealta eri taholta.

8.1.1 Kuntoutusta järjestävät tahot

Kuntoutusta järjestävät sosiaali- ja terveydenhuolto, Kela, vakuutus- ja työeläkelaitokset, opetustoimi, TE-palvelut sekä työterveyshuolto.

Hyvinvointialueilla on lakisääteinen vastuu terveydenhuollon, lääkinnällisen kuntoutuksen ja sosiaalihuollon kuntoutuksen järjestämisestä. Kela korvaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, ammatillista kuntoutusta sekä harkinnanvaraista kuntoutusta. Työeläkelaitokset kustantavat ammatillista kuntoutusta. Kuntoutusta voi hakea myös tapaturma- ja ammattitautilain, liikennevakuutuslain ja sotilasvammalain perusteella (työtapaturmat ja ammattitaudit sekä liikennetapaturmat, ks. oppaan luku luku 10 Tapaturma-, ammattitauti- ja liikennevakuutus).

Kuntoutuksen järjestäjä	Kohderyhmä	Tavoite	Kuntoutuksen keskeinen sisältö
Terveydenhuolto, hyvinvointialue	Koko väestö	Työ- ja toimintakyvyn parantaminen	– työ- ja toimintakyvyn arviointi – kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus – apuvälinepalvelut – sopeutumisvalmennus – kuntoutusohjaus – terapia- ja kuntoutusjaksot
Vammaispalvelut, sosiaalihuolto	Koko väestö	Erityisesti sosiaalisen selviytymisen ja osallistumisen ylläpito ja kehittäminen	– asumista, liikkumista ja tiedonsaantia edistävät palvelut ja taloudellinen tuki – henkilökohtainen avustaja – sosiaalinen kuntoutus – perhekuntoutus – työllistymistä tukeva toiminta – sopeutumisvalmennus
Kela	Alle 65-vuotiaat, harkinnanvaraisesti yli 65-vuotiaat	Työelämään pääsy tai siellä pysyminen työ- ja toimintakyvyn tukeminen	– kuntoutusselvitykset ja -tutkimukset – sopeutumisvalmennus – perhekurssit – vaativa lääkinnällinen kuntoutus – KIILA-kuntoutus – työkokeilu ja työhönvalmennus – ammatillinen koulutus – psykoterapia – avo- ja laitoskuntoutus – apuvälineet
Vakuutusyhtiö	Työtapaturman, ammattitaudin tai liikenneturman vammauttamat henkilöt	Tapaturman aiheuttaman menetyksen korvaaminen kuntoutuksen tarjoamin mahdollisuuksin, työ- ja/tai toimintakyvyn turvaaminen	– kuntoutusselvitykset ja -tutkimukset – työ- ja koulutuskokeilut – työhönvalmennus – ammatillinen koulutus – elinkeinotuki – vaikeavammaisten itsenäisyyden tukeminen (mm. apuvälineet, asunnon muutostyöt)
Työeläkelaitokset	Työkyvyttömyyden uhan alla olevat henkilöt	Työelämässä jatkaminen tai sinne paluu	Ammatillinen kuntoutus eri muodoissa: – työolojen järjestelyt – työkokeilu – työhönvalmennus – uudelleenkoulutus
TE- palvelut	Vammaiset ja osatyö- kykyiset työnhakijat	Ammatillinen kehittyminen, työllistyminen tai työssä pysyminen	– ammatinvalinta ja urasuunnittelu – työ- ja koulutuskokeilut – työhönvalmennus ja työkokeilu – valmentava ja ammatillinen työvoimakoulutus – työolosuhteiden järjestelytuki – palkkatuet työnantajalle tai asiakkaalle
Valtiokonttori	Sotainvalidit ja -veteraanit sekä heidän puolisonsa, varusmies-palveluksessa vammautuneet, valtion työntekijät	Toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen	– avo- ja laitoskuntoutus

8.1.2 Kuntoutusohjaus

Kuntoutusohjauksen tavoitteena on auttaa pitkäaikaissairasta tai vammaista henkilöä ja tämän lähiyhteisöä saavuttamaan mahdollisimman hyvä toimintakyky, hyvinvointi ja elämänhallinta. Kuntoutusohjaus on kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä tukemista, neuvontaa, ohjausta sekä palveluista tiedottamista ja niihin ohjaamista.

Kuntoutusohjaajat työskentelevät useimmiten yliopisto- ja keskussairaaloissa, joillakin alueilla myös perusterveydenhuollossa. Kuntoutusohjaajat ovat yhdyshenkilöitä kuntoutujan ja hänen perheensä, hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien ammattihenkilöiden sekä eri palvelujärjestelmien välillä. Kuntoutusohjaus on asiakkaalle maksutonta eikä lähetettä välttämättä tarvita.

Lue lisää kuntoutusohjauksesta Terveyskylästä.

8.1.3 Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma on kuntoutusta koossa pitävä työkalu, joka laaditaan työ- ja toimintakyvyn sekä osallisuuden tukemiseksi. Kuntoutussuunnitelma tulisi laatia tilanteissa, joissa sairaus tai vamma aiheuttaa tarvetta kuntoutukselle. Se on lakisääteinen edellytys tiettyjä etuuksia tai palveluja haettaessa, mutta se tulisi tehdä muulloinkin pitkäaikaissairaan tai vammaisen tulevaisuutta suunniteltaessa. Kuntoutussuunnitelma voi olla myös suunnitelma omatoimisen kuntoutumisen tukemiseen.

Kuntoutuksen tarve, tavoitteet, toteutus suunnitellaan yhteistyössä hoitavan lääkärin ja kuntoutujan sekä mahdollisesti tämän läheisten kanssa. Tarvittaessa kuntoutuksen suunnittelussa tulee hyödyntää myös muiden ammattiryhmien, kuten fysioterapeutin, psykologin tai sosiaalityöntekijän osaamista. Kuntoutussuunnitelma tehdään aina julkisessa terveydenhuollossa, vaikka hoito ja kuntoutus toteutettaisiin yksityisen palveluntuottajan toimesta. Vastuu kuntoutussuunnitelmasta on julkisen terveydenhuollon hoitavalla lääkärillä.

Kuntoutussuunnitelmassa kerrotaan kuntoutujan:

• tämänhetkisestä toimintakyvystä ja nykytilasta
• arjen sujumisesta eri ympäristöissä
• opiskelu- tai työtilanteesta
• mahdollisen aiemman kuntoutuksen vaikutuksista
• kuntoutuksen tavoitteista ja tarvittavista kuntoutuspalveluista
• oma sitoutuminen ja motivaatio kuntoutukseen

Suunnitelmaan kirjataan lisäksi miten ja kuka seuraa kuntoutussuunnitelman toteutumista. Kuntoutussuunnitelma tehdään yleensä 1-3 vuodeksi. Tarvittaessa kuntoutussuunnitelmaan kirjataan perustelut myös läheisen osallistumiselle kuntoutukseen. 

Kuntoutujalla tulee olla selkeä käsitys siitä, kuinka suunnitelma etenee ja kenellä on vastuu sen eri vaiheiden toteutumisesta.

(Terveydenhuoltolaki, Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista , Työeläkelait, Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta, Työtapaturma- ja ammattitautilaki, Vakuutussopimuslaki, Hallintolaki, Lastensuojelulaki, Päihdehuoltolaki ja -asetus, Sotilasvammalaki, Laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta, Vammaispalvelulaki ja – asetus, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta ja asetus, Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen)

8.2 Kuntoutukseen hakeutuminen

Aloitteen kuntoutukseen hakeutumisesta voi tehdä asiakas itse, sosiaali- ja terveydenhuolto, työterveyshuolto, Kela, vakuutusyhtiö, TE-palvelut ja opetushenkilöstö. Tahojen tulee ohjata asiakas hänelle sopivien kuntoutuspalvelujen piiriin. Pääosa kuntoutuspalveluista on maksuttomia. Osasta palveluita, kuten terapioista ja kuntoutuslaitosjaksoista, voidaan periä asiakasmaksu.

Kuntoutushakemuksen liitteeksi tarvitaan yleensä lääkärinlausunto B (SV 7). Kelalta haettavan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hakemukseen tarvitaan liitteeksi lisäksi kirjallinen kuntoutussuunnitelma. Myös vakuutusyhtiöt vaativat yleensä kuntoutussuunnitelman julkisesta terveydenhuollosta tai suosituksen kuntoutukseen.

Jos on tyytymätön saamaansa muutoksenhakukelpoiseen kuntoutuspäätökseen, siihen voi hakea muutosta päätökseen liitetyn muutoksenhakuosoituksen mukaisesti. Jos kuntoutuksen epäämisestä ei tehdä muutoksenhakukelpoista päätöstä, siitä voi tehdä muistutuksen tai kantelun tai viedä asian hallintoriitana hallinto-oikeuteen (ks. oppaan luvut luvut 2. Muutoksenhaku, kantelu ja muistutus ja 10.4 Muutoksenhaku lakisääteisissä vakuutuksissa).

8.2.1 Työterveyshuolto ja kuntoutus

Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työntekijän kuntoutustarpeen ja työkyvyn selvittämisessä sekä kuntoutukseen ohjaamisessa. Työkykyä arvioitaessa toimenpiteinä voidaan käyttää esimerkiksi työnantajan kanssa sovittavia työkokeiluja ja työaikamuutoksia. Työterveyshuollon on tarvittaessa ohjattava työntekijä Kelan ammatillista työkykyä tukevaan kuntoutukseen työssä jaksamisen tukemiseksi. 

Työterveyshuollon on arvioitava sairauspäivärahalla olevan työntekijän jäljellä oleva työkyky viimeistään silloin kun tämä saanut sairauspäivärahaa 90 arkipäivältä.

Työeläkelaitokset järjestävät tietyin edellytyksin ammatillista kuntoutusta työntekijöille, joilla on terveydentilan perusteella odotettavissa työkyvyttömyyden uhka lähivuosina.

Lisätietoa työeläkelaitoksista, Kelasta ja omasta työterveyshuollosta.

8.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutus

8.3.1 Lääkinnällinen kuntoutus

Terveydenhuoltolain mukaan hyvinvointialue eli sitä kautta terveysasemat ja sairaalat vastaavat lääkinnällisestä kuntoutuksesta silloin kun se liittyy sairaanhoitoon. Sillä tuetaan kuntoutujan elämäntilanteen hallintaa sekä selviytymistä jokapäiväisistä askareista.

Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja ovat esimerkiksi:

• kuntoutusneuvonta ja -ohjaus
• kuntoutustarvetta selvittävät tutkimukset
• sopeutumisvalmennus
• kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa
• apuvälinepalvelut

Tavallisimmat apuvälineet kuten rollaattorit tai suihkuistuimet saa perusterveydenhuollosta. Vaativammat apuvälinepalvelut kuten sähköisen liikkumisen apuvälineet ja näkemisen tai kuulemisen apuvälineet luovutetaan erikoissairaanhoidosta. Lue lisää apuvälineistä sosiaaliturvaoppaan luvusta 9. Apuvälineet.

Lääkinnällisestä kuntoutuksesta voidaan peritä asiakasmaksuja asiakasmaksulainsäädännön (finlex.fi) mukaisesti. Hyvinvointialue voi järjestää lääkinnällistä kuntoutusta omana toimintanaan tai ostaa sitä yksityiseltä tai julkiselta palveluntuottajalta.

Hyvinvointialueella on vastuu myös yli 65-vuotiaiden vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta.

8.3.2 Sosiaalinen kuntoutus

Hyvinvointialueen sosiaalipalvelu voi järjestää sosiaalista kuntoutusta sosiaalisen toimintakyvyn ja elämänhallinnan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä osallisuuden edistämiseksi. Tavoitteena voi olla arkielämän taitojen oppimista, päihteettömän arjen hallintaa, koulutukseen tai työhön tarvittavien asioiden harjoittelua tai tukea ryhmässä toimimiseen.

Sosiaalinen kuntoutus voi olla esimerkiksi:

• kuntoutusohjausta ja -neuvontaa
• sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittämistä
• valmennusta
• ryhmätoimintaa
• tukea sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin

Lisäksi hyvinvointialue voi järjestää kuntouttavaa työtoimintaa pitkään työttömänä olleelle. Lue lisää kuntouttavasta työtoiminnasta sosiaaliturvaoppaan luvusta 13. Työelämään pääsy.

Hyvinvointialue voi ostaa palveluja myös yksityisiltä palveluntuottajilta, ammatinharjoittajilta tai järjestöiltä.

8.3.3 Varusmiehet

Puolustusvoimat tai siviilipalveluspaikka vastaa varusmies- tai siviilipalveluksen aikana tapahtuneesta tapaturmaisesta loukkaantumisesta tai palveluksen aiheuttamasta sairaudesta. Palveluksen päättyessä vamman tai palvelussairauden hoitokustannuksista sekä muista lainmukaisista korvauksista vastaa Valtiokonttori. 

Valtiokonttori korvaa vammautumisen kohdalla sairaanhoidon, lääkinnällisen ja toimintakykyyn liittyvän kuntoutuksen (esim. fysioterapia) sekä ammatillisen kuntoutuksen mikäli palaaminen entiseen työhön tai opiskelupaikkaan ei ole enää mahdollista.

Lisätietoa Valtiokonttorista.

8.3.4 Rintamaveteraanit ja sotainvalidit

Rintamaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutuspalvelut on tarkoitettu henkilöille joilla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus tai rintamatunnus.

Rintamaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutuslakien mukaisen kuntoutuksen korvaa Valtiokonttori. Kuntoutusta haetaan oman alueen sosiaali- ja terveystoimesta.

Lisätietoa rintamaveteraanien palveluista (valtiokonttori.fi)
Lisätietoa sotainvalidien palveluista (valtiokonttori.fi)

8.4 Kelan kuntoutus

Kela korvaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta alle 65-vuotiaille, ammatillista kuntoutusta työikäisille sekä harkinnanvaraista kuntoutusta. Kelan kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja tukea työkykyä sekä edistää työelämään pääsyä tai sinne paluuta.

Kelan on selvitettävä kuntoutustarve viimeistään silloin, kun henkilölle on maksettu sairauspäivärahaa 60 päivää. Kuntoutustarpeen voi tarvittaessa selvittää myös silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 150 ja 230 päivää. Kelan on tiedotettava kuntoutusmahdollisuuksista 150 sairauspäivärahapäivän jälkeen. Lisätietoa sairauspäivärahoista löydät sosiaaliturvaoppaan luvusta 6. Toimeentulo.

Kelan kuntoutukseen haettaessa mukaan on liitettävä lääkärinlausunto, josta selviävät kuntoutustarve, kuntoutuksen perusteena oleva sairaus tai vamma sekä sen aiheuttamat haitat. Yleensä kuntoutusta haetaan lääkärinlausunnolla B. Vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen haettaessa on hakemukseen liitettävä kuntoutussuunnitelma. Monelle Kelan sopeutumisvalmennus- tai perhekuntoutuskurssille voi hakea myös omainen ja läheinen yhdessä kuntoutujan kanssa. Tällöin läheisen osallistuminen tulee kirjata kuntoutussuunnitelmaan.

8.4.1 Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Alle 65-vuotiaiden vaativalla lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään tukemaan kuntoutujan mahdollisuuksia selviytyä arkielämän toiminnoista sairaudesta tai vammasta huolimatta. Kuntoutusta järjestetään työstä, opiskelusta tai muista arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista varten.

Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta voi saada alle 65-vuotias henkilö, jonka

• sairaus tai vamma aiheuttaa huomattavia vaikeuksia selviytyä arjen toimissa ja osallistumisessa
• kuntoutustarve kestää vähintään vuoden
• kuntoutus ei liity välittömästi sairaanhoitoon
• kuntoutuksen tavoitteet eivät ole ainoastaan hoidollisia, vaan mahdollistavat henkilön suoriutumista ja osallistumista arkielämän toimintoihin
• kuntoutus on perustellusti tarpeen

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hakemuksen liitteenä on oltava julkisessa terveydenhuollossa tehty kirjallinen kuntoutussuunnitelma (ks. luku 8.1.3). Omaisen kuntoutuskurssille osallistumisen tarpeesta on oltava maininta kuntoutussuunnitelmassa.

Kun asiakas täyttää 65 vuotta, vastuu kuntoutuksen järjestämisestä siirtyy Kelalta julkiselle terveydenhuollolle. Kela voi kuitenkin myöntää yli 65-vuotiaille harkinnanvaraisesti kuntoutusta.

Lue lisää vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta (kela.fi)

8.4.2 Kuntoutuspsykoterapia

Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa sitä tarvitseville 16–67-vuotiaille henkilöille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Korvaaminen edellyttää kolmen kuukauden pituista asianmukaista hoitosuhdetta sekä psykiatrin arviota hakijan diagnoosista ja kuntoutustarpeesta. Terapiaa myönnetään vuodeksi kerrallaan ja enintään kolmeksi vuodeksi. 

Kela korvaa yksilöterapiasta 57,60 euroa/käyntikerta. Loput terapiakuluista maksetaan itse. Alle 16-vuotiaiden terapiasta vastaa julkinen terveydenhuolto. Korvauksen kuntoutuspsykoterapiasta saa yleensä jo käynnin yhteydessä, mutta sitä voi hakea myös jälkikäteen Kelasta.

Lue lisää kuntoutuspsykoterapiasta (kela.fi).

8.4.3 Harkinnanvarainen kuntoutus

Kela järjestää ja korvaa harkinnanvaraista kuntoutusta eri vamma- ja sairausryhmiin kuuluville henkilöille eduskunnan myöntämän vuotuisen määrärahan puitteissa. Tämä kuntoutus on tarkoitettu pääasiassa työikäisille, joilla sairaus tai vamma haittaa työkykyä. 

Harkinnanvarainen kuntoutus voi olla esimerkiksi

• yksilöllisiä kuntoutusjaksoja
• ryhmämuotoisia kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja
• kuntoutusta tai kuntouttavaa hoitoa
• neuropsykologista kuntoutusta
• ammatillista työkykyä tukevaa kuntoutusta

Harkinnanvaraista kuntoutusta voivat joissain tapauksissa saada myös työelämän ulkopuolella olevat yli 65-vuotiaat, joiden toimintakykyä ja elämänlaatua voidaan parantaa kuntoutuksella.

Haettaessa harkinnanvaraiseen kuntoutukseen hakemukseen liitetään lääkärinlausunto B.

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen kuntoutuspäätöksistä ei ole valitusoikeutta. Lisätietoa kursseista (kela.fi).

8.4.4 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Kela järjestää monenlaisia kursseja eri sairausryhmille. Kurssit toteutetaan ryhmämuotoisena kuntoutuksena ja niistä saa tietoa, vertaistukea sekä tukea arjen toimintoihin. Kursseista ja niihin hakeutumisesta saa lisätietoa Kelasta.

Myös järjestöt järjestävät sopeutumista tukevia kursseja sekä muuta kuntoutusta tukevaa toimintaa. Järjestöjen kurssit ovat vertaistukipainotteisia, eikä niihin ole mahdollista saada Kelan taloudellista tukea. Sinulle sopivista kursseista voit kysyä potilas- tai vammaisjärjestöiltä.

8.5 Ammatillinen kuntoutus

Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Tavoitteena on, että pitkäaikaissairas tai vammainen henkilö pystyy jatkamaan työelämässä hänelle soveltuvassa työssä tai palaamaan työhön.

Ammatillisen kuntoutuksen järjestäjiä ovat Kela, työeläkelaitokset ja tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt. Kuntoutuksen aikaisen toimeentuloturvan suuruus ja ehdot määräytyvät kuntoutuksen järjestäjää koskevan lainsäädännön mukaan. 

Kela vastaa työttömien, opiskelijoiden ja vasta vähän aikaa työelämässä olleiden sekä pitkään työelämästä poissa olleiden ammatillisesta kuntoutuksesta. Työelämässä olevien sekä pidempään työskennelleiden ammatillisesta kuntoutuksesta vastaa työeläkelaitos. Tapaturmien ja ammattitautien osalta ammatillisen kuntoutuksen järjestää yleensä vakuutusyhtiö.

8.5.1 Kelan ammatillinen kuntoutus

Kela korvaa ammatillista kuntoutusta henkilöille, joilla asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma aiheuttaa tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä. Heikentymistä arvioitaessa huomioidaan sairauden lisäksi myös henkilön muu kokonaistilanne, kuten psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä muut elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät.

Tarkoituksenmukaisella ammatillisella kuntoutuksella pyritään säilyttämään tai parantamaan työ- ja ansiokykyä. Tavoitteena on edistää hakijan työssä jatkamista, tukea työelämään pääsyä tai sinne paluuta.

Ammatillinen kuntoutus voi olla

• NUOTTI-valmennusta 16-29-vuotiaalle
• ammatillisen kuntoutusselvityksen
• koulutusta ja koulutuskokeilua
• työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta: työkokeilu ja työhönvalmennus
• työelämässä olevien Kiila-kuntoutusta: Kiila-kurssit sekä ryhmämuotoinen kuntoutus
• ammatillista Taito-kuntoutusta: yksilö- ja ryhmäkuntoutusta sekä työharjoittelua
• apuvälineitä työhön tai opiskeluun
• elinkeinotukea yrityksen perustamis- tai muuttamiskustannuksiin

Lue lisää ammatillisesta kuntoutuksesta (kela.fi)

8.5.2 Työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus

Työelämässä pidempään olleiden henkilöiden ammatillisesta kuntoutuksesta vastaavat pääasiassa työeläkelaitokset. Kuntoutusmuotoja ovat esimerkiksi työkokeilu, työhönvalmennus ja uudelleenkoulutus. 

Työeläkelaitoksen kuntoutukseen voi hakea alle alimman vanhuuseläkeiän oleva henkilö,

• jonka sairaus tai vamma aiheuttaa lähivuosina todennäköisen uhan joutua työkyvyttömäksi
• jonka työkyvyttömyyden uhkaa voidaan siirtää tai estää työeläkekuntoutuksen avulla
• jolla on viimeisen viiden vuoden ajalta työansioita vähintään 41 143,38 euroa (2024)
• jolla on työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita 36 kuukauden aikana (tai hoitanut alle 3-vuotiasta lasta)
• jolla ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella

Työeläkelaitosten ammatillista kuntoutusta voi hakea yhteistyössä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa omalta työeläkelaitokselta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto ja kuntoutussuunnitelma. Eläkelaitokselta voi hakea myös ennakkopäätöstä oikeudesta kuntoutukseen, vaikka kuntoutussuunnitelmaa ei vielä olisikaan.

Lue lisätietoa Työeläke.fi-sivustolta

8.5.3 Ammattitaudit ja tapaturmat sekä liikennevahingot

Tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt huolehtivat kuntoutuksesta, jos sen tarpeen on aiheuttanut ammattitauti tai työ- tai liikennetapaturma. Niihin liittyvää ammatillista kuntoutusta haetaan vakuutusyhtiöltä. 

Edellytyksenä ammatilliselle kuntoutukselle on, että työ- ja ansaitsemiskyky on alentunut tai saattaa myöhemmin alentua korvattavan vahingon vuoksi (ks. sosiaaliturvaoppaan luku 10. Tapaturma-, ammattitauti- ja liikennevakuutus). Ensisijaisesti selvitetään mahdollisuudet sijoittua omaan työhön mukautetuin työjärjestelyin.

Tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen korvaama ammatillinen kuntoutus voi olla:

• kuntoutusselvityksiä
• työ- ja koulutuskokeiluja
• työhönvalmennusta entisessä tai uudessa työssä
• koulutusta
• lainaa ja avustusta elinkeinotoiminnan tukemiseksi
• apuvälineitä tai laitteita työhön
• avustusta tai korotonta lainaa työmatkalla tarvittavan kulkuneuvon hankkimiseksi
• opiskelukustannuksia
• ammattitautitutkimusta

8.6 Kuntoutusajan toimeentulo

8.6.1 Kelan kuntoutusraha

Kelan kuntoutusrahaan on oikeutettu 16-67-vuotias henkilö siltä ajalta, jolloin hän on kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä työtään. Kuntoutusrahaa maksetaan, jos kuntoutuksen tarkoituksena on työelämään pääsy, siellä pysyminen tai sinne paluu.  Kuntoutujalla on oltava Kelan tai muun kuntoutuksen järjestäjän tekemä kuntoutuspäätös.

Kuntoutuksen ajalta saa joko palkkaa tai kuntoutusrahaa. Jos kuntoutusajalta saa palkkaa, Kela maksaa kuntoutusrahan työnantajalle. Kuntoutusraha voidaan maksaa myös osakuntoutusrahana, jos työskentely kuntoutuspäivänä on mahdollista. Tällöin työaikaa on kuntoutuksen vuoksi kuitenkin lyhennetty vähintään 40 % päivittäisestä työajasta.

Kuntoutusraha määräytyy vuositulon perusteella, kuten sairauspäiväraha (ks. luku 6.1). Jos tulot ovat pienet tai niitä ei ole, päiväraha on vähintään vähimmäismääräinen 31,99 euroa/arkipäivä (2024). Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin, arkipyhät pois lukien. Osakuntoutusrahan määrä on puolet täydestä kuntoutusrahasta. 

Kuntoutusrahaa ei voida myöntää samanaikaisesti vanhuuseläkkeen tai täyden ansionmenetyskorvauksen kanssa. Muut sosiaaliturvaetuudet voivat vaikuttaa kuntoutusrahan määrään.

Kuntoutusrahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on 0-30-päivää, riippuen järjestettävästä kuntoutuksesta sekä sitä edeltävistä sosiaaliturvaetuuksista. Lue lisää eri omavastuuajoista Kelan sivuilta. Kuntoutusrahaa voivat saada myös sopeutumisvalmennukseen ja perhekuntoutukseen osallistuvat omaiset.

Omavastuun jälkeen kuntoutusrahaa maksetaan kuntoutuspäiviltä, jotka kestävät vähintään neljä tuntia matkoineen tai estävät työn tekemisen sekä toimeentulon ansaitsemisen.

Lue lisätietoa Kuntoutusrahasta Kelan sivuilta.

8.6.2 Nuoren kuntoutusraha

Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan opiskelun tai muun työelämään tähtäävän kuntoutuksen ajalta. Kuntoutuksen realistisena tavoitteena tulee olla työelämään siirtyminen niin, että nuori pystyisi työllään hankkimaan ainakin jonkin verran tuloja eläkkeensä lisäksi.

Voit saada nuoren kuntoutusrahaa, jos

• olet 16–19-vuotias
• työkykysi tai mahdollisuutesi valita ammatti tai työ on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi
• tarvitset erityisiä tukitoimia, jotta voit opiskella tai osallistua muuhun työllistymistä edistävään kuntoutukseen (esim. työkokeilu tai -harjoittelu)
• sinulle on laadittu kotikunnassa henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS) opiskelun tai muun kuntoutuksen ajalle.

Myöntämisedellytykset eivät täyty, jos koulutuksen tavoitteena on pelkästään harjaannuttaminen selviytymään jokapäiväisistä toiminnoista, eikä opiskelu- ja kuntoutussuunnitelmassa osoiteta mahdollisuuksia työelämään tähtääviin ammatillisiin jatkosuunnitelmiin. Jos ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia on kuntoutussuunnitelman mukaan vaikea ennakoida esimerkiksi sairauden laadun vuoksi, tulee pääsääntöisesti myöntää nuoren kuntoutusraha. Jos kuntoutus on opiskelua, Kela selvittää samalla oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen koulutuksen ajalta.

Kuntoutusraha määräytyy vuositulon perusteella, kuten sairauspäiväraha (ks. luku 6.1). Jos tulot ovat pienet tai niitä ei ole, päiväraha on vähintään vähimmäismääräinen 31,99 euroa/arkipäivä (2024). Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin, arkipyhät pois lukien. 1.1.2024 alkaen kuntoutusrahan määrä lasketaan samoilla perusteilla riippumatta siitä, mistä kuntoutuksesta on kyse.

Kuntoutuspäätöksen ja kuntoutuksen väliseltä ajalta sekä kuntoutusjaksojen välissä kuntoutusraha maksetaan yleensä 20 % pienempänä. 16 vuotta täyttäneen vammaistukea (ks. luku 6.3.1) ja nuoren kuntoutusrahaa voidaan maksaa yhtä aikaa. Alle 20-vuotiaalle nuorelle työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vain, jos mahdollisuuksia ammatilliseen kuntoutukseen ei ole.

8.6.3 Ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusraha

1.1.2024 alkaen Kelan kuntoutusrahan määrä lasketaan samoilla perusteilla riippumatta siitä, mistä kuntoutuksesta on kyse.

Kuntoutusraha määräytyy vuositulon perusteella, kuten sairauspäiväraha (ks. luku 6.1). Jos tulot ovat pienet tai niitä ei ole, päiväraha on vähintään vähimmäismääräinen 31,99 euroa/arkipäivä (2024). Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin, arkipyhät pois lukien. 

Tietyissä tilanteissa, kuntoutusrahan ollessa pieni, voi Kela maksaa harkinnanvaraisesti verotonta ylläpitokorvausta. Sen tarkoituksena on korvata kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuneita kustannuksia (matkat). Ylläpitokorvausta voidaan maksaa pääasiassa avomuotoisen kuntoutuksen ajalta. Mikäli kuntoutuja ei saa työttömyysturvaa kuntoutuksen jälkeen tai ansiotaso uudessa työssä on huomattavasti edellistä heikompi, voi Kelasta kysyä mahdollisuutta harkinnanvaraiseen kuntoutusavustukseen. Kuntoutusavustus on enintään kuntoutusrahan suuruinen.

8.6.4 Kuntoutustuki

Kuntoutustuki on on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, jota voidaan yleensä myöntää vasta, kun hakija on saanut noin vuoden ajan sairauspäivärahaa (ks. luku 6.1). Tuen tavoitteena on paluu töihin tai opiskelemaan.

Kuntoutustukea voi maksaa työeläkelaitos, Kela tai molemmat. Jos työkyky ei kuitenkaan palaudu tai parane hoidon tai kuntoutuksen aikana, henkilöllä voi olla oikeus toistaiseksi jatkuvaan työkyvyttömyyseläkkeeseen. Lue lisää työkyvyttömyyseläkkeestä sosiaaliturvaoppaan luvusta 6. Toimeentulo.

Lisätietoa löydät myös Kelan sivuilta.

8.6.5 Työeläkelaitosten kuntoutusraha

Työeläkelaitokset maksavat kuntoutusrahaa työeläkekuntoutuksen ajalta. Kuntoutusrahan suuruus on sama kuin hakijan laskennallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Osakuntoutusraha (puolet täydestä kuntoutusrahasta) voidaan maksaa henkilölle, joka jatkaa osittain ansiotyötään ammatillisen kuntoutuksen rinnalla.

Kuntoutuskorotus maksetaan työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella oleville aktiivisen kuntoutuksen ajalta. Korotus on 33 prosenttia maksussa olevien eläkkeiden määrästä. Jos osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva joutuu olemaan pois työstä kuntoutuksen aikana, voidaan hänelle tältä ajalta maksaa täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen eläke sekä siihen perustuva kuntoutuskorotus.

Työeläkekuntoutujalle voidaan myöntää harkinnanvaraista kuntoutusavustusta esimerkiksi kuntoutukseen pääsyä odottaessa tai kuntoutusjaksojen väliajalle, mikäli kuntoutuja ei saa sairauspäivärahaa tai työttömyysturvaetuuksia.

Työeläkelaitoksesta voi tiedustella myös muiden kuntoutuksesta aiheutuvien kulujen korvaamisesta (matkat, opiskelu) sekä yrittäjien ja ammattiharjoittajien elinkeinotukea.

Etuus	Kuka voi saada	Suuruus
Kuntoutusraha	Työelämässä oleva henkilö, jonka työkyvyttömyyttä ehkäistään työeläkekuntoutuksella.	Työkyvyttömyyseläke +33 %
Osakuntoutusraha	Henkilö, joka jatkaa osittain ansiotyössä työeläkekuntoutuksena tuetun kuntoutusohjelman rinnalla.	Puolet kuntoutusrahan määrästä
Harkinnanvarainen kuntoutusavustus	Esimerkiksi työeläkekuntoutuja, jonka kuntoutussuunnitelman laatiminen on kesken tai joka odottaa kuntoutusohjelman alkamista.	Työkyvyttömyyseläke
Kuntoutustuki	Määräaikaisesti työkyvytön henkilö, jonka työkyky on palautettavissa kuntoutuksella.	Työkyvyttömyyseläke
Osakuntoutustuki	Määräaikaisesti osatyökyvytön henkilö	Osatyökyvyttömyyseläke
Kuntoutuskorotus	Kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä saava henkilö, jonka työhön paluuta tuetaan työeläkekuntoutuksella.	33 % kuntoutustuesta tai eläkkeestä. Kuntoutustuki tai eläke jatkuu kuntoutuksen ajan.
Muiden kustannusten korvaus	Kuntoutusrahan tai kuntoutuskorotuksen saaja esimerkiksi opiskeluiden ajalta.	Työeläkevakuuttajat TELAn ohjeiden mukaan.

Lue lisää Työeläkelaitosten kuntoutusrahasta Työeläke.fi-sivustolta.