4.1 Yleinen asumistuki

Yleisessä asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen määrään vaikuttavat asunnon sijaintikunta, ruokakunnan koko ja bruttokuukausitulojen yhteismäärä. Alaikäisten lasten tulot eikä esimerkiksi toimeentulotuki tai omaishoidon tuki vaikuta asumistukeen. Tukea voidaan myöntää vuokra-, asumisoikeus- tai osaomistusasuntoon. Asumisoikeusasunnon asumismenoiksi ei hyväksytä asuntolainan korkoja. Tukea ei myönnetä omistusasunnon asumismenoihin.

Asumistuki on 70 prosenttia hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Hyväksyttävistä asumismenoista löydät lisätietoa Kelan sivuilta.

Yleisessä asumistuessa on varallisuusraja, joka on yhden aikuisen kotitaloudessa 10 000 euroa ja kahden tai useamman aikuisen taloudessa 20 000 euroa. Rajan ylittävästä osuudesta asumistukeen vaikuttaa 20 prosenttia. Tukea ei myönnetä lainkaan, jos ruokakunnan jäsenten yhteenlaskettu nettovarallisuus on vähintään 50 000 euroa.

Yleiseen asumistukeen vaikuttaa seuraava omaisuus:

• kiinteistöt, ei kuitenkaan omassa käytössä oleva vapaa-ajan asunto
• asunto-osakkeet
• talletukset
• elinkeinotoiminnan ja maatalouden varat sekä osuudet yhtymien varoista
• metsäomaisuus
• obligaatiot, joukkovelkakirjat ja muut vastaavat
• julkisesti noteeratut osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet
• vakuutussijoitukset

Omaisuudesta vähennetään pääsääntöisesti siihen kohdistuvat lainat. Lisäksi tilillä olevista talletuksista tehdään 2 000 euron käyttövaravähennys, joka ei vaikuta yleiseen asumistukeen. Käyttövaravähennys on henkilökohtainen, eli se tehdään erikseen jokaisen ruokakunnan jäsenen talletuksista.

Jos vammaisen henkilön tilantarve on apuvälineiden, avustajan tai hoidon vuoksi erityisen suuri, Kela voi hyväksyä enimmäisasumismenot yhtä henkilöä suuremman henkilöluvun mukaan kuin mitä ruokakunnan todellinen koko on.

Asumistuen määrän voi arvioida laskurilla Kelan verkkosivuilla. Asumistuki voidaan myöntää takautuvasti enintään hakemista edeltävältä kuukaudelta. Asumistuki on verotonta tuloa ja sitä haetaan Kelasta.

Kela tarkistaa asumistuen vuoden välein, jos sitä ei ole syytä tarkistaa aikaisemmin. Olosuhteiden muutoksista on aina itse ilmoitettava Kelaan.

Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisän saajiksi 1.8.2025 alkaen.

Laki yleisestä asumistuesta

4.2 Eläkkeensaajan asumistuki

Kela voi myöntää eläkkeensaajan asumistukea pienituloiselle, 16 vuotta täyttäneelle eläkkeensaajalle. Kaikilla eläkkeensaajilla (osatyökyvyttömyys- ja osa-aikaeläkettä saavat) ei kuitenkaan ole oikeutta eläkkeensaajan asumistukeen. Tällöin on mahdollista hakea yleistä asumistukea.

Eläkettä saavat henkilöt, joiden taloudessa on alle 18-vuotias lapsi tai lapsia tai muita aikuisia kuin avio- tai avopuoliso, kuuluvat yleisen asumistuen piiriin. Henkilö, joka ei ole oikeutettu eläkkeensaajan asumistukeen, voi saada yleistä asumistukea 65 vuotta täytettyäänkin.

Tuen määrä riippuu asumiskustannusten lisäksi hakijan perhesuhteista, perheen koosta sekä tulojen ja omaisuuden määrästä. Omaa asuntoa ei lueta omaisuudeksi. Tuen määrää voi arvioida Kelan verkkosivuilla eläkeläisten asumistuen laskurilla.

Eläkkeensaajan asumistuki on verotonta tuloa. Sitä voidaan maksaa takautuvasti enintään puolen vuoden ajalta. Tukea voi saada myös jatkuvassa julkisessa laitoshoidossa enintään yhdeksän kuukauden ajan.

Tuki tarkistetaan aina kun olosuhteissa on tapahtunut muutos tai vähintään kahden vuoden välein. Olosuhteissa tapahtuvista muutoksista on itse ilmoitettava Kelaan.

Eläkkeensaajan asumistuen määräytymisperusteet jäädytetään vuosiksi 2024–2027. Lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksia ja asumismenojen enimmäismääriä ei tarkisteta vuosina 2024–2027.

Laki eläkkeensaajan asumistuesta

4.3 Kotihoito ja -palvelu hyvinvointialueelta

Kotihoidolla ja -palvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväisen elämään kuuluvien toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotihoitoa annetaan alentuneen toimintakyvyn, erityisen perhe- tai elämäntilanteen, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavan syyn perusteella silloin, kun apu on tarpeen tavanomaiseen elämään kuuluvista tehtävistä suoriutumiseksi. Lapsiperheelle hyvinvointialueen on annettava välttämätöntä kotipalvelua edellä mainittujen syiden perusteella.

Kotihoitoon ja -palveluun sisältyvinä tukipalveluina järjestetään ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. Lisätietoa saa hyvinvointialueen verkkosivuilta ja oppaan luvusta 4.5.

Hyvinvointialue voi järjestää kotihoitoa ja -palvelua palveluseteleiden avulla. Palvelusetelin käytöstä on erikseen sovittava asiakkaan kanssa. Palvelusetelin hyväksyvän henkilön on itse otettava yhteyttä hyvinvointialueen hyväksymään kotihoidon ja -palvelun tuottajaan ja sovittava palveluiden järjestämisestä käytännössä. Asiakkaalle on annettava ohjausta palvelusetelin käytöstä.

Tilapäisesti kotihoitoa ja -palvelua tarvitseva asiakas voi selvittää, onko edullisinta käyttää palveluseteliä tai kustantaa palvelut itse ja hakea verotuksen kotitalousvähennystä (ks. luku 11.3).

Kotipalvelua järjestetään ainoastaan lapsiperheille. Muille asiakasryhmille on tarjolla kotihoitoa, joka tarkoittaa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon tehtävien muodostamaa kokonaisuutta. Kotipalvelu ja kotihoito ovat sosiaalipalveluja, joita järjestetään asiakkaan yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti. Asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös näiden palvelujen järjestämisestä. Kotipalvelua ja kotihoitoa haetaan hyvinvointialueen sosiaalitoimesta.

Katso tarvittaessa myös oppaan luku 10 tapaturma- ja liikennevakuutuslain mukaan korvattavista kotiin järjestettävistä avustus- ja tukipalveluista.

Lisätietoja: Sosiaalihuoltolain soveltamisopas

Sosiaalihuoltolaki, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä

4.4 Kotisairaanhoito hyvinvointialueelta

Kotisairaanhoito huolehtii erilaisista kotona tarvittavista terveyden- ja sairaanhoidon palveluista, kuten lääkehoidon seurannasta ja hoidon sekä opastuksen antamisesta sairauden hoidossa. Kotiin on myös mahdollista saada maksutta hoidossa tarvittavia sairaanhoitotarvikkeita sekä kotona selviytymistä helpottavia apuvälineitä. Tarkoituksena on mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sairaudesta huolimatta.

Jatkuvan ja säännöllisen kotisairaanhoidon piiriin pääsemiseksi tarvitaan lääkärin lähete. Lisätietoja saat omalta hyvinvointialueeltasi.

Terveydenhuoltolaki

4.5 Kotona annettavista palveluista perittävät maksut

Jatkuvasta ja säännöllisestä kotipalvelusta veloitetaan asiakasmaksu, joka määräytyy palvelun laadun ja määrän, asiakkaan tulojen sekä perhesuhteiden mukaan. Tilapäisestä kotipalvelusta ja kotihoidosta voidaan periä hyvinvointialueen päättämä kohtuullinen maksu, joka ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Asiakasmaksujen tulorajat ja maksuprosentit voi tarkistaa Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

Hyvinvointialue voi periä asiakkaalta kohtuullisen maksun asiakassuunnitelmaan sisältyvistä tukipalveluina järjestettävistä tai asumispalveluun liittyvistä ateria-, vaatehuolto-, peseytymis-, siivous- ja turvapalveluista, osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävistä palveluista sekä muista vastaavista asumista tukevista palveluista.

Jos asiakas on tyytymätön maksun määräytymiseen, hän voi hakea maksuun oikaisua palvelusta vastaavalta taholta. Ohjeet maksupäätöksen oikaisemiseen löydät päätöksestä.

Jos asiakkaan tai perheen toimeentulo tai lakisääteinen elatusvelvollisuuden toteutuminen vaarantuu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen seurauksena, tulee hyvinvointialueen alentaa maksua tai jättää maksu kokonaan perimättä. Tämä koskee kaikkia sosiaalipalvelujen maksuja sekä sellaisia terveyspalvelujen maksuja, joista peritään tulosidonnainen maksu, esimerkiksi pitkäaikainen laitoshoito tai jatkuva ja säännöllinen kotisairaanhoito. Lisätietoja asiakkaan maksukyvyn huomioon ottamisesta oppaan luvusta 7.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

4.6 Omaishoidon tuki

Omaishoidon tuella hyvinvointialue voi tukea sairaan, vanhuksen tai vammaisen henkilön kotona tapahtuvaa hoitoa. Omaishoidon tuki perustuu hyvinvointialueen kriteereihin ja harkintaan. Omaishoitajana voi toimia omainen tai joku muu hoidettavan läheinen henkilö. Heillä ei kuitenkaan ole velvollisuutta ryhtyä omaishoitajaksi.

Omaishoidon tukea haetaan yleensä hyvinvointialueen kotihoidosta tai kotisairaanhoidosta vastaavasta yksiköstä. Omaishoidon tukea voidaan myöntää jos:

• henkilö tarvitsee sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi hoitoa tai muuta huolenpitoa
• hoitoa voidaan antaa hoidettavan kotona
• hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta yhdessä muiden tarpeellisten palvelujen kanssa
• omaishoitajan terveys ja muu toimintakyky vastaavat hoidon asettamia vaatimuksia
• hoidettavan koti soveltuu hoidon antamiseen
• omaishoidon tuen myöntäminen on hoidettavan edun mukaista ja se riittää turvaamaan hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden

Hyvinvointialue ja omaishoitaja tekevät hoidosta sopimuksen, jonka liitteeksi laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoidon tuki koostuu hoitajan palkkiosta ja vapaasta sekä muusta hoidon tueksi saatavasta palvelusta, jotka määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa.

Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hyvinvointialue päättää palkkion tasosta.  Palkkion  vähimmäismäärä ja hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen palkkio on säädetty laissa. Hoitopalkkio on omaishoitajalle veronalaista tuloa.

Omaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa hyvinvointialueeseen, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitajalle kertyy palkkiosta eläkettä julkisten alojen eläkelain mukaan. Hyvinvointialueen on otettava hoitajalle työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen vakuutus.

Hyvinvointialueen on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten. Lisäksi sen on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan ja hoitotehtäväänsä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Kaikilla omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla on oikeus vähintään kahden vuorokauden vapaaseen kalenterikuukautta kohti. Omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, oikeus vapaaseen on vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Hyvinvointialue ja omaishoitaja voivat sopia, että omaishoitaja pitää vapaansa useampana alle vuorokauden pituisena jaksona. Omaishoitajan vapaapäivien ja virkistysvapaan pitäminen eivät vähennä hoitopalkkion määrää.

Hyvinvointialueen on huolehdittava hoidettavan hoidon järjestämisestä omaishoitajan vapaiden aikana. Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito voidaan järjestää toimeksiantosopimuksella, jonka hyvinvointialue tekee sijaishoitajan kanssa. Sijaishoitajana toimii usein toinen omainen tai läheinen henkilö. Sijaishoitajan avulla toteutettava hoito järjestetään hoidettavan henkilön kotona. Hyvinvointialue päättää sijaishoidon hoitopalkkioiden suuruuden.

Hyvinvointialue voi tarvittaessa järjestää vapaata myös ilman omaishoitosopimusta omaistaan tai läheistään hoitavalle henkilölle, jonka antama hoito ja huolenpito on päivittäin sitovaa.

Omaishoidon tuen vapaan järjestämisestä hyvinvointialue voi periä asiakasmaksua, jonka enimmäismäärä on vahvistettu asiakasmaksulaissa.

Lisätietoja sosiaali-ja terveysministeriön verkkosivuilta.

Laki omaishoidon tuesta, Julkisten alojen eläkelaki, Työtapaturma- ja ammattitautilaki, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

4.6.1 Omaishoitajan verotus ja mahdolliset vähennykset

Omaishoidon tuki verotetaan työkorvauksena, joka on hoitajalle veronalaista ansiotuloa. Koska omaishoitaja ei ole työsuhteessa maksajaan, ei palkan verokorttia voi käyttää. Omaishoidon palkkiota varten onkin tilattava erillinen verokortti. Tämä onnistuu ilmoittamalla omaishoidon tuesta verokorttihakemuksen vaiheessa Muut tulot, kohtaan Perhe- perhepäivä- ja omaishoitajan tulot.

Omaishoitajalla on joitakin kuluja, joita voi vähentää verotuksessa ja toisia mitkä eivät ole vähennettävissä.

Verotuksessa vähennettävää:

• Omaishoitajaliiton jäsenmaksu
• Matkakustannuksia voi vähentää, jos ei asu hoidettavan kanssa samassa taloudessa hoidettavan kanssa. Tällöin voit vähentää hoidettavan luona käymisen ja hoidettavan asioiden hoidosta syntyvät kulut.

Verotuksessa ei voi vähentää:

• Et voi vähentää hoidettavan hoidosta aiheutuneita kustannuksia, kuten lääkärikäyntejä tai apuvälineitä. Ne ovat hoidettavalle kuuluvia vähennyskelvottomia elantomenoja.
• Työhuonevähennys poistui 1.1.2026 alkaen. Vuoden 2025 osalta työhuonevähennystä (480 euroa) voi vielä hakea.

Muuta huomioitavaa:

• Jotta verovähennyksiä voi ylipäätänsä tehdä, tarvitaan tuloja. Esimerkiksi sopimuksettomat omaishoitajat eivät voi tehdä vähennyksiä verotuksessa, koska omaishoidosta ei kerry ansiotuloja, joista vähennykset voisi tehdä.
• Vähennykset voi tehdä suoraan kuluvan vuoden verotukseen verokorttia haettaessa. Vähennykset voi ilmoittaa veroilmoitukseen myös seuraavana vuonna.
• Tarvittaessa oikaisuvaatimuksen voi tehdä kolme vuotta verotuksen päättymisestä, eli esimerkiksi vuonna 2026 ehtii vielä hakea oikaisua 2023 verovuoden verotukseen.  Oikaisujen käsittelyaika voi usein olla noin vuoden mittainen.

Lisätietoa omaishoitajan verotuksesta sekä oikaisuvaatimuksen tekemisestä löydät Verohallinnon sivuilta.

4.7 Erityishuolto

Uusi vammaispalvelulaki on tullut voimaan 1.1.2025. Samalla kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki on valtaosin kumottu. Kehitysvammalain nojalla tehdään jatkossa päätöksiä erityishuollon antamisesta ja lopettamisesta (erityishuollon statuspäätös), rajoitustoimenpiteiden käyttämisestä sekä tahdosta riippumattomasta erityishuollosta. Erityishuollon palveluiden saaminen ei edellytä kehitysvammadiagnoosia, vaan tarpeen mukaisia erityishuollon palveluita annetaan henkilöille, joiden henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi

Erityishuolto-ohjelmien (EHO) laatiminen loppui uuden vammaispalvelulain voimaantulon myötä. Mikäli EHO:a on haettu ennen 1.1.2025, hakemus käsitellään ja EHO voidaan myöntää vanhan lainsäädännön perusteella, viime kädessä muutoksenhaun kautta. EHO:t ovat voimassa niihin merkityn voimassaoloajan ja enintään kolme vuotta uuden vammaispalvelulain voimaantulosta. Tästä pääsäännöstä poiketen kuntouttavaa varhaiskasvatusta koskeva EHO-päätös on voimassa koko päätökseen merkityn voimassaolon ajan. Siirtymäaikana voimassa olevaan erityishuolto-ohjelmaan voi aiempaan tapaan hakea muutosta aluehallintovirastolta.

Erityishuollon järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet, joilla tulee olla erityishuollon järjestämistä varten tarpeellisia toimintayksiköitä. Erityishuoltoon pyrkimistä koskeva aloite tulee tehdä hyvinvointialueelle. Erityishuollon antamisesta ja lopettamisesta päättää päätöksiä tekevä vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä. Hyvinvointialueella toimii myös toinen vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä, joka tekee tutkimuksia, antaa lausuntoja sekä on asiakkaan tukena käytännön työskentelyssä.

Toistaiseksi laissa ei ole erikseen säädetty, kuka voi tehdä erityishuollon antamista tai lopettamista koskevan hakemuksen, jolloin se on mahdollista ainakin henkilölle itselleen ja hänen lailliselle edustajalleen. 

Erityishuoltoon kuuluvat:

• vaativa moniammatillinen tuki, joka toteutetaan vaativan moniammatillisen tuen yksikössä
• tahdosta riippumattoman erityishuollon edellyttämät tutkimukset
• vaativaan moniammatilliseen tukeen liittyvä työtoiminta tai päivätoiminta

Varsinaiset palvelut järjestetään erityishuollon piirissä oleville asiakkaille sosiaalipalvelujen osalta ensisijaisesti sosiaalihuoltolain ja uuden vammaispalvelulain nojalla ja terveydenhuollon osalta terveydenhuoltolain nojalla.

Kehitysvammalain rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää vain viimesijaisena keinona laissa tarkkaan määritellyissä tilanteissa. Kehitysvammaisten ihmisten laitosasumisen lopettamista tavoitellut KEHAS-ohjelma päättyi vuonna 2020, mutta työn on tarkoitus jatkua yksilöllisten asumispalvelujen kehittämisen muodossa. Uusia päätöksiä pitkäaikaisesta asumisesta kehitysvammalaitoksessa ei tule enää tehdä.

Erityishuoltoa järjestävän hyvinvointialueen on huolehdittava tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon tai sitä edeltävään tutkimukseen määrätyn henkilön kuljetuksesta toimintayksiköiden välillä. 

Lisätietoja erityishuollosta saat hyvinvointialueen sosiaalitoimesta.

Vammaispalvelulaki (675/2023), Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977)

4.8 Kotikunnan vaihtuminen ja palvelujen saanti

Kotikunta ei automaattisesti muutu, jos henkilön asuminen toisessa kunnassa johtuu perhehoidosta, laitoshoidosta tai asumisesta asumispalvelujen avulla.

Pitkäaikaisessa eli yli vuoden kestävässä hoitosuhteessa kotikuntansa ulkopuolella asuvalla henkilöllä on kuitenkin kotikunnan valintaoikeus. Oikeus koskee henkilöä, joka on sijoitettu laitoshoitoon, perhehoitoon tai asumaan asumispalvelujen avulla. Lisäksi pitkäaikaisen laitoshoidon, asumispalvelujen tai perhehoidon tarpeessa oleva henkilö voi muuttaa toiseen kuntaan myös omasta aloitteestaan. Tällöin henkilölle tehdään palvelutarpeen arviointi uuden kotikunnan hyvinvointialueella ennen muuttoa.

Lisätietoa Digi- ja väestötietovirastosta.

Kotikuntalaki

4.9 Asuntojen korjausavustukset

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus myöntää korjausavustusta, jolla parannetaan iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia kotona asumiseen. Kotona asuminen edellyttää, että asunto on esteetön ja sellaisessa kunnossa, että asuminen siellä on terveellistä ja turvallista ottaen huomioon asukkaan voimavarat. Avustusta myönnetään omakotitalon tai asunto-osakkeen korjaamiseen.

Avustuksen myöntämisessä on käytössä tulo- ja varallisuusrajat. Jotta avustusta voi saada, hakijan ja hänen kanssaan asuvien tulojen ja varallisuuden on oltava sellaiset, että hakija ei pystyisi toteuttamaan tarpeellisia korjauksia ilman avustusta.

Lisätietoja avustuksesta, avustuksensaajan määrittelystä sekä avustuksen hakemisesta Ympäristöministeriön sivuilta.

Laki asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista

4.10 Esteettömän asumisen tuki

Vammaisella henkilöllä on oikeus saada kohtuullinen tuki esteettömään asumiseen, jos vamman tai sairauden aiheuttama pitkäaikainen toimintarajoite estää asumisen omassa kodissa ilman kyseistä tukea. Toimintarajoite voi liittyä päivittäisiin toimiin, liikkumiseen tai muihin itsenäisiin toimiin asunnossa ja sen lähiympäristössä. Tuen tarve arvioidaan yksilöllisesti, koska samanlainen vamma tai sairaus voivat eri ihmisillä johtaa hyvin erilaisiin toimintarajoitteisiin ja edellyttää erilaisia ratkaisuja.

Hyvinvointialue järjestää tukea: 

• asunnon muutostöihin (esim. ovien leventäminen, luiskat, WC-tilojen muutokset, valaistusmuutostyöt)
• esteiden poistamiseen asunnon välittömästä lähiympäristöstä (esim. pihalta ja kerrostalojen porrashuoneista)
• esteettömän asumisen välineisiin ja teknisiin ratkaisuihin (esim. nostolaitteet, porrashissit, hälytyslaitteet- ja järjestelmät, turvapuhelin, sähköiset ovenavaajat, induktiosilmukka)
• esteettömän asumisen suunnitteluun

Tekniikan ja teknologian kehittyminen voi tuoda mukanaan uusia välineitä sekä muita teknisiä ratkaisuja, joilla voidaan tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja jotka kuuluvat lain mukaan korvattaviin välineisiin tai teknisiin ratkaisuihin.  Siksi laissa ei yksityiskohtaisesti määritellä niitä välineitä ja muita teknisiä ratkaisuja, joiden hankkimiseen tukea voidaan myöntää.

Vammaisella henkilöllä on oikeus saada esteettömään asumiseen kohtuullinen tuki. Kohtuullisina kustannuksina pidetään lähtökohtaisesti tehtävän muutostyön tai hankittavan laitteen tai teknisen ratkaisun keskimääräistä markkinahintaa. Korvattavissa muutostöissä noudatetaan yleisesti hyväksyttävää ja käytössä oleva laatutasoa. Myös asumisen suunnittelukustannuksilta sekä asunnon palauttamiselta alkuperäiseen tilaan edellytetään kohtuullisuutta.

Korvausta on haettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä. Lisätietoja saa hyvinvointialueen sosiaalitoimen vammaispalvelusta tai terveydenhuollosta.

Katso tarvittaessa myös oppaan luku 10 tapaturma- ja liikennevakuutuslain mukaan korvattavista asunnonmuutostöistä ja apuvälineistä.

Vammaispalvelulaki,Terveydenhuoltolaki, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta

4.11 Asumispalvelut

4.11.1 Asumispalvelut sosiaalihuoltolain mukaan

Hyvinvointialue järjestää asumispalveluja ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille pääsääntöisesti sosiaalihuoltolain perusteella. Asiakasmaksut määräytyvät asiakasmaksulain mukaan, jolloin henkilön tulot vaikuttavat maksun suuruuteen. Henkilöllä tulee olla toimintakykyä niin paljon, ettei hän tarvitse laitoshoitoa. Palveluja ovat tilapäinen asuminen, tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen.

Tilapäistä asumista järjestetään henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee asumisensa järjestämisessä hyvinvointialueen lyhytaikaista ja kiireellistä apua.

Tuetulla asumisella tarkoitetaan itsenäistä asumista, jota tuetaan sosiaaliohjauksella. Sitä järjestetään henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea itsenäisessä asumisessa tai siihen siirtymisessä.

Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa henkilöllä on käytössään tarpeitaan vastaava asunto sekä mahdollisuus sosiaaliseen toimintaan. Yhteisöllistä asumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee sitä esimerkiksi korkean iän, sairauden tai vamman aiheuttaman toimintakyvyn alentumisen sekä hoidon ja huolenpidon tarpeen vuoksi.

Ympärivuorokautinen palveluasuminen tarkoittaa asumista esteettömässä ja turvallisessa hoivakodissa tai palvelukodissa, jossa henkilöllä on tarpeitaan vastaava asunto ja hän saa hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden myös äkillisiin tarpeisiin. Palvelua järjestetään, kun jatkuvaa hoitoa ei voida toteuttaa kotihoitona, omaishoitona, perhehoitona tai muulla tavalla asiakkaan edun mukaisesti.

Ympärivuorokautinen palveluasuminen sisältää yksilöllisen hoidon ja huolenpidon, toimintakykyä tukevan toiminnan, ateriat, siivouksen, vaatehuollon sekä sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuudet. Lisäksi henkilöllä on mahdollisuus saada tarvitsemansa lääkinnällinen kuntoutus ja muut terveydenhuollon palvelut. Ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään henkilön tarpeen mukaan pitkä- tai lyhytaikaisesti. Lyhytaikainen palveluasuminen voi olla tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa.

Lisätietoja saat hyvinvointialueen sosiaalitoimesta.

Sosiaalihuoltolaki, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

4.11.2 Asumisen tuki vammaispalvelulain mukaan

Vammaisella henkilöllä on oikeus saada asumisen tukea, jos hän tarvitsee apua tai tukea voidakseen hoitaa päivittäiset toimensa. Päivittäisillä toimilla tarkoitetaan toimia, joita ihmiset elämässään tekevät joka päivä tai harvemmin, mutta kuitenkin toistuvasti tietyin väliajoin. Asumisen tuen avulla vammainen henkilö voi asua mahdollisimman itsenäisesti. Asumisen tukea voivat saada sekä jatkuvasti ja runsaasti että myös vähemmän, mutta välttämättä apua tarvitsevat henkilöt.  

Asumisen tuki sisältää vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaisen avun ja tuen päivittäisissä toimissa, vuorovaikutuksessa, osallisuudessa sekä niissä itsehoitoa vastaavissa toimenpiteissä, jotka liittyvät terveyden ylläpitoon ja pitkäaikaisen sairauden ohjeiden mukaiseen hoitoon. Tukea on järjestettävä määrä, joka vastaa asiakkaan tarvetta.

Asumisen tukea voidaan järjestää monipuolisesti erilaisissa asumismuodoissa. Tuki on mahdollista järjestää esimerkiksi henkilön yksityisasuntoon, useamman henkilön yhteiseen asuntoon, asuntoryhmään tai erillisistä asunnoista koostuvaan asuntojen verkostoon tai ryhmämuotoisesti toteutettuun asumiseen. Tukeen ei pääsääntöisesti kuulu asuntoa. Jos asumisen tuki toteutetaan ryhmämuotoisena asumisena kuuluu myös asunto sen piiriin.

Asumisen tuki voidaan toteuttaa esimerkiksi henkilökohtaisen avun, asumisen tuen työntekijöiden, sosiaalihuoltolain mukaisten tukipalvelujen, lapsiperheiden kotipalvelun tai kotihoidon avulla taikka näitä yhdistelemällä. Asumisen tuen kokonaisuuteen voi kuulua myös omaishoidon tuki. 

Katso tarvittaessa myös oppaan luku 10 tapaturma- ja liikennevakuutuslain mukaan korvattavista kotiin järjestettävistä avustus- ja tukipalveluista.

Lisätietoja saat hyvinvointialueen sosiaalitoimen vammaispalvelusta.

Vammaispalvelulaki

4.12 Valmennus

Vammaispalvelulain mukaisen valmennuksen tarkoitus on auttaa vammaista henkilöä hyödyntämään omia voimavarojaan ja vahvistamaan itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja. Valmennuksen edellytyksenä on, ettei vastaavaa valmennusta ole mahdollista saada lääkinnällisenä kuntoutuksena. Vammaisella henkilöllä on oikeus saada valmennusta, jos hän tarvitsee tukea:

• oppiakseen uusia tai vahvistaakseen olemassa olevia itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja​
• toimiakseen elämässään tapahtuvassa muutostilanteessa tai valmistautuakseen tällaiseen tilanteeseen.

Itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja ovat esimerkiksi kommunikaation ja vuorovaikutuksen taidot, teknisten laitteiden ja digisovellusten käyttö, ympäristön hahmottaminen ja liikkuminen erilaisissa toimintaympäristöissä, ajan hahmottaminen, kodinhoidon suunnittelu ja toteutus, asiointi, rahankäyttö ja muut vastaavat toiminnot.

Valmennus on luonteeltaan tavoitteellinen ja määräaikainen palvelu, joka voi sisältää: ​

• tiedollisten ja toiminnallisten taitojen sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen harjoittelu​a
• viittomakielen opetusta tai puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen ohjausta
• tukea toimintakyvyn, toimintaympäristön, perhetilanteen tai muun elämäntilanteen muuttuessa

Vammaisen henkilön perhe ja läheiset voivat saada viittomakielen opetusta, kommunikointikeinojen ohjausta sekä valmennus muutostilanteiden tukemiseksi, jos se tukee valmennuksen tavoitteita (subjektiivinen oikeus). Muuta valmennusta myönnetään perheelle ja läheisille harkinnanvaraisesti.

Valmennuksen tavoitteet, sisältö ja toteutustapa arvioidaan ja suunnitellaan yhdessä vammaisen henkilön ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa.​ Päätökseen on kirjattava myös vammaisen henkilön asiakassuunnitelmaan kirjatut yksilölliset tarpeet sekä hänen oma näkemyksensä tarvittavasta valmennuksesta ja sen tavoitteista. Tarvittaessa suunnittelu ja toteutus on tehtävä yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon, erityisesti kuntoutuksen, sekä opetuksen ammattilaisten kanssa. Valmennuksen toteutus voi olla henkilökohtaista, ryhmämuotoista tai osa muuta palvelua. Palvelun järjestäjän ja tuottajan on seurattava tavoitteiden toteutumista.​

Vammaispalvelulaki

4.13 Tuettu päätöksenteko

YK:n vammaisyleissopimus edellyttää, että vammainen henkilö saa oikeudellista kelpoisuuttaan käyttäessään tarvitsemansa tuen kaikilla elämänalueilla. Uuteen vammaispalvelulakiin on tämän pohjalta nostettu omana palvelunaan tuettu päätöksenteko. Tuettu päätöksenteko vahvistaa vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta sekä mahdollisuuksia tehdä ja toteuttaa omia valintojaan elämässä ja arjessa.

Vammaisella henkilöllä on oikeus saada erillisenä palveluna toteutettavaa tuettua päätöksentekoa, jos hän tarvitsee tukea voidakseen tehdä omaa elämäänsä koskevia merkittäviä päätöksiä, jotka eivät kuulu jokapäiväiseen elämään. Vammaisen henkilön oma näkemys tulee ottaa huomioon päätöksen merkittävyyttä arvioitaessa. Merkittävät päätöksentekotilanteet voivat liittyä esimerkiksi:

• omaan tai läheisen vakavaan sairastumiseen
• elämän suuriin taitekohtiin (esim. koulun alkaminen, opiskelu- tai työpaikan valinta, suuret muutokset elämässä, muutto pois lapsuudenkodista tai toiselle paikkakunnalle)

Muissa kuin merkittävissä päätöksentekotilanteissa vammaisen henkilön päätöksentekoa tuetaan hänen yksilöllisen tarpeensa mukaan osana järjestettäviä palveluita silloin, kun se soveltuu palvelun luonteeseen. Pienempiin, arkisiin päätöksiin on oikeus saada tukea muissa palveluissa, kuten asumisen tuessa.

Tuettu päätöksenteko sisältää tarvittavan tuen esimerkiksi:  

• tiedon hankkimisessa ja asioiden ymmärtämisessä  
• päätös- tai toimintavaihtoehtojen ja niiden vaikutusten arvioimisessa  
• oman mielipiteen muodostamisessa ja ilmaisemisessa
• päätösten tekemisessä ja toteuttamisessa  
• muissa vastaavissa toiminnoissa

Tukihenkilö ei saa ottaa kantaa asioihin tai päättää asioita vammaisen henkilön puolesta. Tukihenkilö ei myöskään saa ottaa kantaa tai vaikuttaa asioihin, joista päättämiseen hän antaa tukea vammaiselle henkilölle. Päätöksen tekee aina vammainen henkilö itse. Jos vammainen henkilö on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka eivät muuten tule asianmukaisesti hoidettua, hänelle on haettava edunvalvojaa.

Tuetun päätöksenteon tarve on arvioitava yhdessä vammaisen henkilön ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa sekä kirjattava asiakassuunnitelmaan. Erillisenä palveluna toteutettavan tuetun päätöksenteon sisältö, määrä ja toteutustapa on kirjattava päätökseen ottaen huomioon vammaisen henkilön asiakassuunnitelmaan kirjatut yksilölliset tarpeet ja oma näkemys tarvittavasta tuesta.

Asiakkaan palvelukokonaisuudesta vastaavan sosiaalihuollon ammattihenkilön on varmistettava, että tukihenkilö ymmärtää tuetun päätöksenteon tarkoituksen, hänellä on vammaisen henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävä osaaminen ja että hän on riippumaton suhteessa päätöksenteon kohteena olevaan asiaan. Vammaisen henkilön on mahdollisuuksien mukaan voitava osallistua tukihenkilön valintaan.

Vammaispalvelulaki

4.14 Perhehoito

Perhehoito tarkoittaa henkilön hoitamista yksityisessä perheessä perheenjäsenenä tai perhekodissa oman kodin ulkopuolella. Kun perhehoito järjestetään hyvinvointialueen ja perhehoitajan välillä, tehdään toimeksiantosopimus. Jos perhehoito hankitaan yksityiseltä palveluntuottajalta, kuten ammatilliselta perhekodilta, tehdään sopimus palvelun järjestämisestä.

Asiakas voidaan sijoittaa perhehoitoon esimerkiksi vammaispalvelulain, kehitysvammalain tai sosiaalihuoltolain perusteella. Sijoitetulle asiakkaalle laaditaan aina asiakas- tai palvelusuunnitelma.

Lisätietoja saat hyvinvointialueen sosiaalitoimesta.

Perhehoitolaki

4.15 Henkilökohtainen apu

Henkilökohtaisella avulla varmistetaan, että vammaisen henkilön itsemääräämisoikeus toteutuu yhdenvertaisesti muiden kanssa niissäkin tilanteissa, joissa hän tarvitsee toisen henkilön apua.

Vammaisella henkilöllä on oikeus saada henkilökohtaista apua, jos hän tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisissä toimissa, työssä, opiskelussa, vuorovaikutuksessa, vapaa-ajan toiminnassa tai yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Avun saamisen edellytyksenä on, että henkilö kykenee muodostamaan ja ilmaisemaan tahtonsa avun sisällöstä itsenäisesti tai tuettuna valitsemaansa kommunikaation keinoa käyttäen. Lisäksi edellytetään, että hänen yksilöllisiin avun tai tuen tarpeisiinsa ei voida vastata sopivin palveluin muun lain nojalla.

Henkilökohtaista apua on oikeus saada vamman tai sairauden aiheuttamasta pitkäaikaisesta toimintarajoitteesta johtuvan yksilöllisen tarpeen mukaan. Tarpeen määrittelyssä on otettava huomioon henkilön elämäntilanne kokonaisuudessaan eli muun muassa asumis- ja muut elinolosuhteet, perhetilanne sekä opiskelu, työelämä ja vapaa-ajan toiminnot.

Päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa henkilökohtaisen avun määrä perustuu siihen, kuinka paljon henkilö toimintarajoitteensa vuoksi välttämättä tarvitsee apua ja tukea. Välttämättömyyden arvioinnissa huomioidaan yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä henkilön omien valintojen mahdollistaminen. 

Vuorovaikutukseen, vapaa-ajan toimintaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen henkilökohtaista apua on järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, ellei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan välttämätöntä avuntarvetta.

Hyvinvointialueen on järjestettävä henkilökohtaista apua seuraavilla tavoilla:

1. Työnantajamalli

Työnantajamallissa vammainen henkilö palkkaa henkilökohtaisen avustajan työsopimuslain mukaiseen työsuhteeseen ja toimii avustajan työnantajana. Hyvinvointialue korvaa avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset.

Henkilökohtaisen avun järjestäminen työnantajamallilla edellyttää, että vammainen henkilö kykenee vastaamaan työnantajan velvollisuuksista ja antaa asiakassuunnitelmaan kirjattavan suostumuksensa työnantajana toimimiseen. Työnantajana toimivan henkilön on oltava oikeustoimikelpoinen.  

Ennen suostumuksen antamista hyvinvointialueen on annettava vammaiselle henkilölle riittävä selvitys työnantajan vastuista ja velvollisuuksista. Alaikäisen lapsen huoltaja tai vammaisen henkilön edunvalvoja voi toimia henkilökohtaisen avustajan työnantajana vastaavin edellytyksin kuin vammainen henkilö itse.

Työnantajana toimiva henkilö voi myös siirtää osan tehtävistään kolmannelle osapuolelle ostamalla tältä esimerkiksi palkanlaskennan, palkanmaksun, koulutuksen ja avustajavälityksen palveluja.

Henkilökohtaisten avustajien työehtosopimus koskee niitä avustajia, joiden työnantaja eli vammainen henkilö on Heta-liiton (Henkilökohtaisten avustajien työnantajaliiton) jäsen. Mikäli työnantaja ei ole Heta-liiton jäsen, työsuhteeseen sovelletaan työsopimuslakia.

2. Palveluseteli

Hyvinvointialue voi antaa vammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten palvelusetelin.
Palvelusetelin arvon on oltava sellainen, että sillä on mahdollista hankkia vammaiselle henkilölle myönnetty henkilökohtainen apu. Vammainen henkilö voi kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin henkilökohtainen apu on järjestettävä hänelle muulla tavalla.

3. Omatoiminta, yhteistoiminta muiden hyvinvointialueiden kanssa tai ostopalvelu

Hyvinvointialue tuottaa avustajapalvelut itse, yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa tai hankkii ne ostopalvelusopimuksella muilta palvelujen tuottajilta.

Toteuttamistavan valinta

Päättäessään henkilökohtaisen avun toteuttamistavasta hyvinvointialueen on otettava huomioon vammaisen henkilön oma mielipide, elämäntilanne ja asiakassuunnitelmaan kirjattu avun tarve. 

Henkilökohtaisen avun eri toteuttamistapoja voidaan yhdistää toisiinsa sekä muihin vammaispalvelulain ja muun sosiaalihuollon lainsäädännön mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. 

Henkilökohtaisen avun sijaisjärjestelyjen tuottamis- ja toteuttamistavat avustajan poissaolotilanteiden varalta on kirjattava asiakassuunnitelmaan ja palvelua koskevaan päätökseen.

Perheenjäsen avustajana

Henkilökohtaisen avustajan tulee pääsääntöisesti olla perheen ulkopuolinen henkilö. Henkilökohtaisena avustajana voi kuitenkin erityisestä syystä toimia vammaisen henkilön perheenjäsen, jos sitä voidaan pitää vammaisen henkilön edun mukaisena sekä hänelle sopivana ja tarkoituksenmukaisena ratkaisuna. Rajaus koskee kaikkia henkilökohtaisen avun toteuttamistapoja.

Katso tarvittaessa myös oppaan luku 10 tapaturma- ja liikennevakuutuslain mukaan korvattavista kotiin järjestettävistä avustus- ja tukipalveluista.

Lisätietoja saat hyvinvointialueen sosiaalitoimen vammaispalvelusta.

Vammaispalvelulaki, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

4.16 Erityinen osallisuuden tuki

Vammaispalvelulain soveltamisalan piiriin kuuluvalla vammaisella henkilöllä on oikeus saada erityistä osallisuuden tukea, jos hän tarvitsee yksilöllisesti toteutettua toisen henkilön tukea päästäkseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa tai osallistuakseen vapaa-ajan toimintaan. Erityistä osallisuuden tukea ei voida järjestää samanaikaisesti vapaa-ajan henkilökohtaisen avun kanssa. Asiakas itse päättää, tarvittaessa laillisen edustajan, omaisen tai muun läheisen tuella, kumpaa palvelua hän hakee vapaa-ajan avustamistarpeisiinsa.

Erityisessä osallisuuden tuessa vammaiselta henkilöltä ei edellytetä, että hän kykenisi muodostamaan ja ilmaisemaan tahtonsa avun sisällöstä. Tuen tarkoituksena on turvata vammaisen henkilön oikeus osallistua sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja vapaa-ajan toimintaan myös silloin, kun hän ei pysty itsenäisesti tai tuettuna ilmaisemaan tahtoaan avun sisällöstä tai kun henkilökohtainen apu ei ole hänelle sopiva palvelu.

Erityinen osallisuuden tuki sisältää tarvittavan ohjauksen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä avun mieluisan vapaa-ajan toiminnan löytämisessä ja toteuttamisessa. Tukea voidaan järjestää kodin ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan tai osittain tai kokonaan kotona tapahtuvaan toimintaan, jos se on vammaisen henkilön toiveiden ja edun mukaista.

Tuen vähimmäismäärä kasvaa portaittain:

• vähintään 10 tuntia kuukaudessa 1.1.2025 alkaen
• vähintään 20 tuntia kuukaudessa 1.1.2026 alkaen
• vähintään 30 tuntia kuukaudessa 1.1.2027 alkaen

Erityistä osallisuuden tukea antaa ensisijaisesti sosiaalihuollon tai terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu soveltuvan tutkinnon suorittanut henkilö.

Vammaispalvelulaki

4.17 Tulkkauspalvelut

Kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisten tulkkauspalvelua haetaan Kelasta, ja sitä voi saada työssäkäyntiin, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastuksiin ja virkistykseen. Tulkkauspalveluiden käyttö edellyttää, että henkilö pystyy ilmaisemaan itseään tulkkauksen avulla ja käyttää jotakin toimivaa kommunikointimenetelmää.

Oikeutta tulkkauspalveluun haetaan yleensä vain kerran. Lisätunteja, opiskelutulkkausta ja tulkkausta ulkomaanmatkoille on haettava erikseen. Palvelu voidaan järjestää myös etätulkkauksena.

Kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä on oikeus käyttää tulkkauspalvelua vähintään 180 tuntia vuodessa. Kuulonäkövammaisella henkilöllä vastaava vähimmäismäärä on 360 tuntia vuodessa. Opintoihin liittyvää opiskelutulkkausta voi saada siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä. Ulkomaanmatkalle tulkkauspalvelua myönnetään yleensä enintään kahden viikon ajaksi. Tulkkaustunteja voidaan myöntää enemmän kuin vähimmäismäärä, jos se on perusteltua. Lisätuntien myöntämisessä otetaan huomioon käyttäjän yksilölliset tarpeet.

Lisätietoa vammaisten tulkkauspalvelusta löydät Kelan verkkosivuilta. Tulkkauspalveluun liittyvät hakemukset käsittelee Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskus eli VATU-keskus.

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta

4.18 Muut vammaispalvelulain palvelut ja tukitoimet

Hyvinvointialue voi myöntää vammaiselle henkilölle muita palveluja ja tukitoimia käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Hyvinvointialue päättää määrärahojen kohdentamisesta ja määrittää palvelujen edellytykset. Näillä palveluilla ja tukitoimilla voidaan joustavasti täydentää vammaisen henkilön tarvitseman avun ja tuen kokonaisuutta.

Vammaiselle henkilölle voidaan korvata ylimääräiset vaatekustannukset sekä erityisravinnosta aiheutuvat kustannukset.

Ylimääräiset vaatekustannukset tarkoittavat kustannuksia, jotka johtuvat vamman tai sairauden aiheuttaman toimintarajoitteen vuoksi vaatteiden tavanomaista nopeammasta kulumisesta. Niitä voi syntyä myös tilanteissa, joissa henkilö ei voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita.

Ylimääräiset erityisravintokustannukset aiheutuvat erityisravinnosta tai erityisravintovalmisteista, joita vammainen henkilö joutuu käyttämään pitkäaikaisesti ja säännöllisesti. 

Lisätietoja saat hyvinvointialueen sosiaalitoimen vammaispalvelusta.

Vammaispalvelulaki

4.19 Päivätoiminta

Vanhuuseläkeikää nuoremmalla vammaisella henkilöllä on oikeus osallistua päivätoimintaan, jos hän tarvitsee päivittäistä osallisuuden tukea. Lisäksi edellytyksenä on, että hän ei pysty osallistumaan vanhan sosiaalihuoltolain (710/1982) perusteella järjestettyyn työtoimintaan tai työllistymistä tukevaan toimintaan, tai että nämä eivät vastaa henkilön yksilöllisiä tarpeita.

Vammainen henkilö, joka tekee ansiotyötä tai osallistuu työtoimintaan tai työllistymistä tukevaan toimintaan, voi osallistua osittain myös päivätoimintaan, jos se edistää hänen osallisuuttaan tai työllistymismahdollisuuksiaan.

Vanhuuseläkeikäisen vammaisen henkilön sosiaalista osallisuutta tukevaa toimintaa voidaan järjestää osana hänen muita palveluja, sosiaalihuoltolain perusteella tai vammaispalvelulain mukaisena muuna palveluna.

Päivätoiminnalla tuetaan vammaisen henkilön sosiaalista vuorovaikutusta, osallisuutta, toimintakykyä ja omia vahvuuksia. Jokaiselle päivätoimintaan osallistujalle määritellään yksilölliset tavoitteet toimintakyvyn ja osallisuuden tukemiseksi. Näistä tavoitteista sovitaan ja niiden toteutumista seurataan yhdessä vammaisen henkilön ja päivätoiminnan työntekijöiden kanssa.

Päivätoiminnan tulee olla aktiivista ja monipuolista sekä vastata osallistujien tavoitteisiin. Sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen eri keinoin on tärkeää. Toiminta voi sisältää esimerkiksi liikuntaa, retkeilyä ja luovaa toimintaa. Mahdollisuuksien mukaan tulee hyödyntää hyvinvointialueen ja kunnan yleisiä tiloja, palveluja ja toimintoja.

Vammaisella henkilöllä on oltava mahdollisuus osallistua päivätoimintaan viitenä päivänä viikossa, ellei pienempi määrä riitä vastaamaan hänen tarpeisiinsa

Päivätoiminnan sisältö, määrä ja toteuttamistapa on kirjattava päätökseen.

Lisätietoja hyvinvointialueen sosiaalitoimesta.

Vammaispalvelulaki

4.20 Vanhuspalvelulaki

Vanhuspalvelulaki ei velvoita hyvinvointialuetta järjestämään uusia palveluja vanhusten sosiaalihuoltoon, vaan se täydentää muuta sosiaali- ja tervyedenhuollon lainsäädäntöä. Lain tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät ihmiset saavat yksilöllisten tarpeidensa mukaista hoitoa ja huolenpitoa.

Lain lähtökohtana on kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus. Pitkäaikaishoito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on iäkkään henkilön edun mukaista. Pitkäaikaishoidossa puolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä.

Iäkkään henkilön palveluntarve on arvioitava viivytyksettä ja laadittava palvelusuunnitelma. Palvelujen vaihtoehdoista on neuvoteltava iäkkään henkilön kanssa, ja hänen näkemyksensä on kirjattava suunnitelmaan. Sosiaalipalvelut on järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa päätöksenteosta ja kiireellisissä tapauksissa viipymättä.

Iäkkään henkilön palvelujen on oltava laadukkaita, ja yksi edellytys on riittävä henkilöstömäärä. Henkilöstön mitoituksia ohjaa ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Vuoden 2025 alusta alkaen henkilöstömitoutus iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisissa palveluissa on 0,6 hoitajaa asiakasta kohden.

Hyvinvointialue on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuuhenkilö, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamisesta ja yhteensovittamisessa.

Lisätietoja saa hyvinvointialueen sosiaalitoimesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

4.21 Päihdetyö sosiaalipalveluna

Päihdetyön tavoitteena on tukea päihteettömyyttä, vähentää riskitekijöitä sekä vahvistaa voimavaroja ja hyvinvointia tukevia tekijöitä. Yhteisöllisyyttä ja osallistumista voidaan edistää esimerkiksi sosiaalisella isännöinnillä.

Sosiaalipalveluna järjestettävän päihdetyön muotoja ovat:

• ohjaus ja neuvonta
• päihteiden ongelmakäyttäjille ja heidän läheisilleen suunnatut palvelut (esimerkiksi A-klinikka, painopisteenä avopalvelut)
• muut päihteettömyyttä tukevat tai ongelmakäytön haittoja vähentävät sosiaalipalvelut (esimerkiksi asumisen tukeminen tai riittävän pitkä kuntoutus katkaisuhoidon jälkeen)

Potilaan ja asiakkaan asema ja oikeudet vaihtelevat sen mukaan, järjestetäänkö palvelut sosiaalipalveluina vai terveydenhuollon palveluina. Terveydenhuollossa noudatetaan terveydenhuoltolain mukaista hoitotakuuta. Se on luonteeltaan tosiasiallista toimintaa, jossa ei tehdä muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä. Sen sijaan sosiaalihuolto perustuu keskeiseltä osin hallintopäätöksiin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa sovelletaan niitä säännöksiä, jotka parhaiten turvaavat asiakkaan edun mukaiset palvelut ja lääketieteellisen tarpeen mukaisen hoidon.

Sosiaalipalveluna järjestettävä päihdetyö on toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden hyvinvointialueen muiden mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa.

Raskaana olevalla on subjektiivinen oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat palvelut. Tarvittavat palvelut , esimerkiksi ensikotipalvelu, on järjestettävä viipymättä, jotta voidaan turvata tulevan lapsen terveys ja kehitys.

Lisätietoja hyvinvointialueen sosiaalitoimesta, sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta sekä sosiaalihuoltolain soveltamisoppaasta.

Sosiaalihuoltolaki,Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

4.22 Mielenterveystyö sosiaalipalveluna

Mielenterveystyön tavoitteena on vahvistaa mielenterveyttä suojaavia tekijöitä sekä poistaa tai vähentää mielenterveyttä vaarantavia tekijöitä. Mielenterveystyön muotoja ovat:

• ohjaus ja neuvonta
• yksilön ja perheen tarpeen mukainen psykososiaalinen tuki
• yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä, järkyttävissä kriisitilanteissa
• muut yksilön mielenterveyttä tukevat sosiaalipalvelut

Useat sosiaalipalvelut tukevat välillisesti mielenterveyttä ja toimivat osana mielenterveystyötä. Kotiin voidaan tarvittaessa järjestää ateriapalveluja tai muuta kotipalvelun tukea päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseen. Liikkumista tukevana palveluna voidaan tarjota esimerkiksi saattajapalvelua, joka voi auttaa hoitoon osallistumisessa tai muussa asioinnissa.

Sosiaalihuollon mielenterveystyö on toteutettava niin, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Sosiaalipalvelut voivat tukea mielenterveysongelman tunnistamisessa, hoitoon ohjaamisessa ja motivoinnissa sekä hoitosuhteessa olevan potilaan kuntoutuksen ja mahdollisen työelämäpolun suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mielenterveyttä ja kuntoutumista tukevia sosiaalipalveluja voivat olla esimerkiksi erilaiset asumispalvelut, sosiaalinen kuntoutus sekä sosiaalityö ja -ohjaus.

Lisätietoja oman hyvinvointialueen sosiaalitoimesta, sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta sekä sosiaalihuoltolain soveltamisoppaasta.

Sosiaalihuoltolaki,Terveydenhuoltolaki, Mielenterveyslaki

4.23 Postinjakelu kotiovelle

Postilain mukaan kirjelähetykset on jaettava pientaloihin kohtuullisen matkan päähän postin saajan osoitepaikasta ja kerrostaloihin rakennukseen asiakaskohtaisena jakeluna. Postilakia ja Viestintäviraston sen nojalla antamia määräyksiä ei sovelleta sanoma- ja aikakauslehtien jakeluun.

Viestintäviraston määräysten mukaan yksittäistapauksissa voidaan ottaa huomioon postin saajan henkilökohtaiset erityistarpeet. Tällainen tarve voi olla esimerkiksi liikuntaesteisyys tai vähintään 75 vuoden ikä. Liikuntaesteisyys voi johtua postin saajan invaliditeetista, kroonisesta tai muuten pitkäaikaisesta sairaudesta tai korkeasta iästä.

Liikuntaesteisellä sekä 75 vuotta täyttäneellä postin saajalla on pyynnöstä oikeus saada kirjepostinsa jaetuksi joko tontin rajalle ajo- ja kulkuliittymään sijoitettuun postilaatikkoon tai huoneistokohtaiseen postiluukkuun. Poikkeavan jakelun edellytyksenä on, että jokainen saman talouden postinsaajista on oikeutettu poikkeavaan postinjakeluun. Poikkeuspalveluun on oikeutettu myös yhteistaloudessa asuva liikuntaesteinen tai 75-vuotias henkilö, joka joutuu säännönmukaisesti tai toistuvasti olemaan yksin siten, että kirjepostin noutaminen huomattavasti vaikeutuu.

Kirjelähetysten siirtopyynnöt tulee esittää oman postitoimipaikan jakelupäällikölle. Jakelupisteen siirto lähemmäs on maksutonta vain silloin, kun se tapahtuu hyväksytyn erityistarpeen perusteella.

Lisätietoa Traficomin verkkosivuilta.

Postilaki

4.24 Vammaiskortti

EU:n vammaiskortti on vapaaehtoinen kommunikoinnin ja osallistumisen apuväline. Sitä voi käyttää Suomessa ja EU-maissa. Korttia kannattaa näyttää asioidessaan kulttuuri-, liikunta- tai matkailukohteissa. Kulttuuri-, liikunta- ja matkailukohteet sekä palveluntarjoajat, jotka huomioivat vammaiset ihmiset omissa palveluissaan, voivat halutessaan ilmoittautua vammaiskorttikohteiksi.

Vammaiskorttia haetaan Kelasta. Kortti myönnetään kymmeneksi vuodeksi ja sen hinta on kymmenen euroa.
Vammaiskorttia voi hakea tietyillä päätöksillä, joilla on myönnetty hakijalle etuutta. Näitä ovat:

• Kelan myöntämät vammaistuet ja eläkettä saavan hoitotuki, tulkkauspalvelut
• vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta, kuljetuspalvelu, henkilökohtainen apu ja palveluasuminen
• sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisen tuki (kuljetuspalvelu)
• näkövammaiskortti
• omaishoitosopimus
• erityishuolto-ohjelman mukainen päätös palveluineen
• erityisen tuen päätös

Lisää tietoa Vammaiskortista löydät Vammaiskortti.fi-sivustolta. Vammaiskorttikohteeksi ilmoittautuneet löytyvät sivulta kohdasta Korttikohteet.