13.1 Eri tahoille tehtävät ilmoitukset ja muut käytännön asiat

Väestötietojärjestelmä saa tiedon henkilön kuolemasta suoraan sairaalasta, hoitolaitoksesta, kuoleman todenneelta lääkäriltä tai poliisilta. Myös Kela, työeläkeyhtiö, seurakunta sekä useimmat pankit ja vakuutusyhtiöt saavat tiedon viranomaisten kautta.

Läheisten tehtäväksi jää ilmoittaa vainajan työnantajalle sekä taloyhtiölle tai vuokranantajalle. Tieto kuolemasta kannattaa ilmoittaa mahdollisimman pian myös sähkölaitokselle sekä puhelin-, tietoliikenne- ja vastaaviin yrityksiin, joihin vainajalla oli asiakassuhde. Posti kannattaa kääntää jonkun läheisen osoitteeseen muuttoilmoitus.fi-palvelussa tai vastaavalla paperilomakkeella.

Vainajan pankkiasioiden hoitamista varten tarvitaan väestötietojärjestelmän ote tai virkatodistus.

Väestötietojärjestelmän otteen voi tilata Digi- ja väestötietovirastosta sähköisesti, puhelimitse, sähköpostitse tai varaamalla käyntiajan toimipisteestä. Virkatodistuksen voi tilata Digi- ja väestötietovirastosta tai seurakunnan sähköisten palvelujen kautta tai puhelimitse. Näiden asiakirjojen avulla kuolinpesän osakkaat saavat tiedot vainajan pankkitileistä sekä voivat tilata perunkirjoitusta varten tarvittavat asiakirjat ja katkaista suoravelotukset. Vainajan tileiltä on mahdollista hoitaa hautaukseen liittyviä kuluja ja maksaa hänen laskujaan, mutta niiltä ei voi nostaa rahaa ennen perunkirjoitusta.

Suomi.fi-verkkopalvelusta löytyy Läheisen kuolema -opas käytännön asioiden hoitoon.

13.2 Hautaus

13.2.1 Hautauslupa, kuolintodistus ja kuolinsyyn selvitys

Läheistä hoitanut lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen ja hautausluvan, kun vainajan kuolinsyy on vahvistettu. Hautaamiseen liittyviä käytännön järjestelyjä on mahdollista tehdä jo hautauslupaa odottaessa.

Jos kuoleman syystä tarvitaan tarkempia selvityksiä ennen hautausluvan antamista, lääkäri päättää lääketieteellisestä ja poliisi oikeuslääketieteellisestä kuolemansyyn selvittämisestä. Lääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen liittyvä ruumiinavaus voidaan tehdä myös omaisen pyynnöstä tai viranomaisen pyynnöstä omaisen suostumuksella. Jos epäillään tapaturmaa, rikosta, itsemurhaa, ammattisairautta, myrkytystä tai hoitovirhettä, oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen tehdään joka tapauksessa eikä tähän tarvita omaisten lupaa. Ruumiinavauksesta ei koidu kuluja kuolinpesälle tai läheisille.

13.2.2 Hautauskulut

Hautauskulut maksetaan ensisijaisesti kuolinpesän varoista. Vainajalla voi olla oikeus työnantajan, ammattiyhdistyksen tai työeläkeyhtiön maksamaan hautausavustukseen. Hautausavustusta maksetaan myös pakollisista tapaturma-, liikenne-, sotilastapaturma-, sotilasvamma- ja potilasvakuutuksista.

Sotainvalidin kuolinpesällä voi olla oikeus Valtiokonttorin maksamaan hautausapuun. Lisätietoja saa Valtiokonttorista.

Lisätietoa hautajaisjärjestelyihin saa hautaustoimistoista.

Mikäli kuolinpesä on todettu varattomaksi, voi välttämättömiin hautauskustannuksiin hakea täydentävää toimeentulotukea. Lue lisää toimeentulotuesta sekä sen hakemisesta oppaan luvusta 6.7.1.

13.3 Perunkirjoitus

Perunkirjoituksen tarkoituksena on selvittää kuolinpesän osakkaat sekä luetteloida kuolleen henkilön ja hänen mahdollisen puolisonsa varat ja velat perinnönjakoa varten. Perunkirjoitusta varten tarvitaan katkeamaton virkatodistusketju eli sukuselvitys, jonka saa väestötietojärjestelmästä, kirkkoherranvirastosta tai seurakuntien keskusrekisteristä.

Perunkirjoitus on toimitettava kaikista Suomessa asuneista ja kuolleista henkilöistä kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolinpäivästä. Tarvittaessa perunkirjoitukselle voi hakea jatkoaikaa. Perunkirjoitusta varten laaditaan perukirja, jossa ilmoitetaan mm. vainajan perilliset sekä pesän varat ja velat. Perunkirjoituksen voi hoitaa itse tai sen voi tehdä pankin lakimies, tuomari, oikeusaputoimiston oikeusavustaja tai hautaustoimisto. Perukirja toimitetaan kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta verotoimistoon perintöverojen määräämistä varten ja se toimii kuolinpesän veroilmoituksena. Lisätietoja verotoimistosta.

Lisätietoja ja apua perunkirjoituksen tekoon Suomi.fi -sivuston oppaasta     

Lait ja asetukset: Perintökaari

13.4 Perhe-eläke

Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä perhe-eläkejärjestelmää, Kelan hoitama perhe-eläke ja työeläkejärjestelmän perhe-eläke, joka perustuu vainajan ansaitsemaan työ- tai yrittäjäeläkkeeseen. Kelan leskeneläkettä ei makseta 65 vuotta täyttäneelle leskelle, kun sen sijaan työeläkelakien mukaisella leskeneläkkeellä ei ole ikärajaa. Lapsi ja alle 65-vuotias leski voivat saada perhe-eläkettä samaan aikaan sekä Kelasta että työeläkkeitä hoitavista eläkelaitoksista. Kaikkia perhe-eläkkeitä voi hakea Kelan kautta.

Lait ja asetukset: Kansaneläkelaki, Työeläkelait

13.4.1 Leskeneläke Kelasta

Kelan leskeneläkettä voi saada leski, joka ei ole täyttänyt 65 vuotta. Leskeneläkkeeseen kuuluvat alkueläke ja sen jälkeen mahdollisesti jatkoeläke. Alku- ja jatkoeläkkeen lisäksi Kela voi maksaa leskelle asumistukea.

Alkueläkettä maksetaan kuusi kuukautta tai enintään sen kuukauden loppuun, jona leski täyttää 65 vuotta. Lesken omat tulot saattavat vaikuttaa leskeneläkkeen määrään. Jos leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on täyttänyt 50 vuotta, alkueläke lakkaa.

Jatkoeläke koostuu perusmäärästä ja tulosidonnaisesta täydennysmäärästä. Sitä maksetaan sen kuukauden loppuun, jona leski täyttää 65 vuotta. Jos leski solmii uuden avioliiton, ennen kuin hän on täyttänyt 50 vuotta, Kela maksaa hänelle kertasuorituksena sen määrän, joka leskellä olisi ollut oikeus saada seuraavien kolmen vuoden ajalta. Edellytyksenä on, että hän on ehtinyt saada leskeneläkettä vähintään vuoden ajan ennen avioitumistaan.

Lisätietoa leskeneläkkeestä Kelan verkkosivuilla.

13.4.2 Lapseneläke Kelasta

Lapseneläke maksetaan alle 18-vuotiaalle lapselle, jonka äiti, isä, äiti-/isäpuoli tai kasvattiäiti/-isä on kuollut. Jos nuori opiskelee päätoimisesti, Kela voi jatkaa lapseneläkkeen maksamista 21 ikävuoteen asti. Lapseneläke muodostuu perusmäärästä ja täydennysmäärästä.

Lisätietoa lapseneläkkeestä Kelan verkkosivuilla.

13.4.3 Leskeneläke työeläkejärjestelmästä

Leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen, jos puolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Lisäksi puolisoiden tulee olla naimisissa toisen puolison kuollessa ja heidän avioliitonsa on solmittu ennen kuin kuollut puoliso täytti 65 vuotta. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolella on oikeus leskeneläkkeeseen samoin edellytyksin kuin aviopuolisolla. Avoliitossa olevalla ei ole leskeneläkeoikeutta.

Leskeneläkkeen määrään vaikuttavat lasten lukumäärä sekä lesken omat eläkkeet tai ansiotulot. Omat eläkkeet ja tulot eivät kuitenkaan vaikuta eläkkeeseen ennen kuin nuorin lapsi täyttää 18 vuotta. Leskelle ja lapsille maksettavien eläkkeiden yhteismäärä voi enintään olla edunjättäjän eläkkeen suuruinen. Leskeneläke lakkaa, jos leski menee uudelleen naimisiin alle 50-vuotiaana. Tällöin leskelle maksetaan kolmen vuoden leskeneläkettä vastaava kertasuoritus.

Lapseton leski saa leskeneläkkeen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: avioliitto on solmittu ennen kuin leski on täyttänyt 50 vuotta, avioliitto on jatkunut vähintään viisi vuotta, avioliitto on solmittu ennen kuin kuollut puoliso täytti 65 vuotta, leski on vähintään 50-vuotias puolison kuollessa tai saanut työkyvyttömyyseläkettä vähintään kolme vuotta.

Lisätietoa työeläkejärjestelmän mukaisesta leskeneläkkeestä Työeläke.fi-sivustolla.

13.4.4 Lapseneläke työeläkejärjestelmästä

Lapseneläkkeeseen on oikeutettu alle 18-vuotias oma lapsi, ottolapsi ja puolison lapsi, joka asui puolisoiden yhteisessä kodissa sekä rekisteröidyn parisuhteen eloonjääneen osapuolen samassa taloudessa asuva lapsi. Rekisteröidyn parisuhteen lapsilla on samat oikeudet.

Avopuolison lapsi ei voi saada perhe-eläkettä avopuolison kuoleman jälkeen. Myöskään kasvattilapsella ei ole oikeutta työeläkelakien mukaiseen lapseneläkkeeseen kasvattivanhempansa kuoltua.

Työeläkelakien mukainen perhe-eläke (leskeneläke ja lapseneläke) määräytyy kuolleen henkilön oman eläkkeen mukaan. Jos hän ei kuollessaan saanut eläkettä, perhe-eläke määräytyy sen työkyvyttömyyseläkkeen mukaan, jonka kuollut henkilö olisi saanut.

Lapseneläkkeeseen vaikuttaa edunsaajina olevien lasten määrä. Leskelle ja lapsille maksettavien eläkkeiden yhteismäärä voi enintään olla edunjättäjän eläkkeen suuruinen. Lapseneläke lakkaa, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Lisätietoa työeläkejärjestelmän mukaisesta lapseneläkkeestä Työeläke.fi-sivustolla.

13.4.5 Perhe-eläke vahinkovakuutuslaitokselta

Leski ja lapsi voivat saada perhe- tai huoltoeläkettä myös tapaturma-, liikenne-, sotilastapaturma-, sotilasvamma- ja potilasvahinkovakuutuksesta. Jos näiden vakuutuslaitosten perhe-eläke antaa riittävän toimeentulon, Kela ei maksa perhe-eläkkeen täydennysmäärää.

Lisätietoja saa vakuutusyhtiöistä ja Valtiokonttorista.

13.5 Työntekijäin ryhmähenkivakuutus

Leskellä ja lapsella voi olla oikeus korvaukseen ryhmähenkivakuutuksen perusteella, jos kuollut henkilö oli kuollessaan työelämässä. Useimpien alojen työehtosopimukset velvoittavat työnantajan vakuuttamaan työntekijänsä työntekijäin ryhmähenkivakuutuksella. Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta maksetaan korvausta kaikenlaisissa kuolemantapauksissa. Edunsaajia ovat työntekijän puoliso, rekisteröidyn parisuhteen osapuoli ja alle 22-vuotiaat lapset.

Korvauksesta voi tiedustella työnantajalta tai Työntekijäin ryhmähenkivakuutuspoolista. Korvaussummaan vaikuttavat vakuutetun ikä kuolinhetkellä, korvaukseen oikeutettujen lasten määrä sekä se onko kuolema ollut tapaturmainen.

Lisätietoja Työntekijäin ryhmähenkivakuutuspoolista

13.6 Kuolinpesän verotus

Henkilön kuollessa muodostuu kuolinpesä. Kuolinpesän tulot verotetaan ja ilmoitetaan Verohallintoon samojen säännösten mukaan kuin muidenkin verovelvollisten. Kuolinpesän osakkaat ovat vastuussa sekä ilmoittamisesta että veron maksamisesta. Kuolinpesän osakkaita ovat kuolleen henkilön perilliset sekä yleistestamentin saajat ja ositukseen asti myös leski. Tietyn omaisuuden testamentilla perivä henkilö ei ole osakas.

Vainajan kuolinvuoden esitäytetyn veroilmoituksen tiedot voi tarkistaa ja ilmoituksen tarvittaessa palauttaa ja allekirjoittaa joku pesän osakkaista tai muu henkilö, jonka hallussa pesä on tai pesän asioista vastaava asianhoitaja, jos hänet on siihen valtuutettu.

Henkilön kuolinvuoden verotus toimitetaan samalla tavalla kuin jos henkilö itse olisi elänyt vuoden loppuun asti. Kuolinvuotta seuraavina vuosina kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena sen tuloista ja varoista. Tuloja ja varoja ei siis jaeta verotuksessa osakkaiden tuloiksi ja varoiksi.

Kuolinpesä lakkaa olemasta, kun pesän kaikki varat on jaettu perillisten kesken. Kuolinpesän lakkaaminen Verohallinnossa edellyttää, että perinnönjakosopimuksesta toimitetaan kopio verotoimistoon. Kuolinpesä saa esitäytetyn veroilmoituksen vielä perinnönjakovuodelta.

Kuolinpesän verotusasioista saa lisätietoa Verohallinnosta.

Ajankohtaisia muutoksia kuolinpesän hoitoon ja perillisten verotukseen liittyen Vuonna 2026 perintöveron maksuajalta perittävä korko aleni 1,5 prosenttiyksikköä, eli viivästyneestä maksusta täytyy maksaa korkoa aiempaa vähemmän. 1.1.2026 alkaen korko on Suomen Pankin vahvistama viitekorko korotettuna 2 prosenttiyksiköllä (aiemmin 3,5 prosenttiyksiköllä). Myös lahja- ja perintöveron verottomat rajat nousivat 1.1.2026.  Lisätieto Verohallinnon sivuilta.  Kuolinpesän asioinnin odotetaan helpottuvan eri tavoin vuodesta 2027 alkaen.  Lue lisää Verohallinnon sivuilta.

13.7 Edunvalvonnan tarve kuoleman johdosta

Mikäli edunvalvojana tai huoltajana toiminut henkilö kuolee, voi tämä johtaa tarpeeseen hankkia uusi pysyvä tai tilapäinen edunvalvoja. Lasten vanhemmat toimivat huoltajina myös lasten edunvalvojina. Jos vanhemmista toinen kuolee, jäljelle jäänyt on edelleen huoltaja eli lapsensa edunvalvoja.

Lapsen edunvalvojalle joudutaan hankkimaan sijainen edustamaan lasta, jos edunvalvojan ja lapsen edut ovat ristiriidassa keskenään, esimerkiksi perinnönjaossa. Sijaisen tehtävä päättyy sitten, kun hän on hoitanut hänelle määrätyt tehtävät.

Jos lapsen vanhempi, joka oli ainoa huoltaja, kuolee, sosiaalitoimi selvittää onko lapsen edun mukaista määrätä hänelle uusi huoltaja vai edunvalvoja. Perinnönjaon yhteydessä lapsen edunvalvoja huolehtii lapsen omaisuudesta ja tekee tarvittaessa ilmoitukset Digi- ja väestötietovirastoon.

Tilapäisen edunvalvojan voi hakea myös itselleen erityistilanteissa, vaikka ei muutoin olisi edunvalvonnan tarpeessa. Esimerkki tämänkaltaisesta tilanteesta voi olla esimerkiksi, mikäli kokee että omat voimavarat eivät riitä omien etujen valvomiseen perunkirjoituksessa ja perinnönjaossa.

Lisää tietoa alaikäisen omaisuuden edunvalvonnasta Digi- ja väestötietovirastosta.

13.8 Tukea surun keskellä

Omaisen kuollessa on mahdollista saada tukea ja apua surun käsittelyyn. Läheisen kuolema on voi olla pysäyttävä kriisi, johon voi liittyä monenlaisia tunteita. Järjestöt ja seurakunnat tarjoavat vertaistukea erilaisissa sururyhmissä sekä keskusteluapua.

Suruun on myös mahdollista hakea ammattiapua työterveyshuollosta tai hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollosta.  

Alle on koottu tahoja, jotka tarjoavat apua läheisen menettäneille sekä sivustoja, joilta löytyy lisätietoa aiheesta.  

• Sosiaali- ja kriisipäivystys (yhteystiedot löytyvät hyvinvointialueiden verkkosivuilta)
• Terveyskeskus
• Työterveyshuolto
• Suomi.fi-palvelun Tukea suruun sivu              
• Surevan kohtaaminen -verkkosivusto
• Mieli ry:n kriisipuhelin                   
• Mieli ry:n vertaistukiryhmät
• Nuoret lesket ry
• Käpy ry lapsen kuoleman kokeneille perheille.
• Surunauha ry tukee itsemurhan tehneiden läheisiä
• Henkirikoksen uhrien läheiset ry
• Seurakuntien tuki surevalle