7.1 Kelan sairaanhoitokorvaukset

Kansaneläkelaitos maksaa korvauksia muun muassa lääkärin määräämistä lääkkeistä, lääkärimaksuista sekä lääkärintodistuksista. Sairauden, raskauden, synnytyksen ja kuntoutuksen vuoksi tehdyistä matkoista on myös mahdollista saada korvausta.

Tulevia uudistuksia

Biologisten lääkkeiden apteekkivaihto on alkanut Lääkelain muutoksella porrastetusti vuonna 2024 (verenohennuslääkkeet) ja jatkuu vuosina 2025-2026 muilla biologisilla lääkkeillä. Myös viitehintaryhmään kuuluu jatkossa biologisia lääkkeitä ja niiden kanssa vaihtokelpoisia biosimilaareja. Apteekkivaihto ei koske alle 18 vuoden ikäisiä biologisten lääkkeiden käyttäjiä eikä lyhytvaikutteisia insuliineja.

Yli 65-vuotiaille alkoi 1.9. valinnanvapauskokeilu, jossa yksityisellä yleislääkärillä voi halutessaan käydä julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla.

Kelan aloittama lääkeluotto tarjoaa 27.10. alkaen pienituloisille asiakkaille uuden mahdollisuuden helpottaa suurten lääkekustannusten maksamista. Lääkeluotto auttaa maksamaan lääkkeiden vuosiomavastuun (633,17 euroa) joustavasti, useammassa erässä ja ilman korkoa. Lääkeluottoa voi hakea myös lapsen lääkkeiden vuosiomavastuun maksua varten. Lääkeluottoa tulee hakea ennen lääkkeen ostoa OmaKelassa tai Kelan palvelupisteessä.

Kela korvaa yksityisessä terveydenhuollossa annettujen hedelmöityshoitojen kustannuksia. Korvauksia voi hakea hoitokustannuksista, jotka ovat syntyneet 1.5.2025 jälkeen. Korvaus myönnetään, kun lapsettomuus johtuu sairaudesta ja henkilö on alle 43-vuotias. Tätä vanhemman henkilön tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti.

7.1.1 Yksityislääkärin palkkio, tutkimus ja hoito

Yksityisen yleislääkärin vastaanottokäynnin korvaus on 30 euroa. Hammaslääkärin tekemän suun perustutkimuksen korvaus on myös 30 euroa. Psykiatrin vastaanottokäynnistä ja hoidosta maksettavat korvaukset ovat vastaanottoajasta riippuen 30-40 euroa. Korvaus maksetaan myös etävastaanotosta. Gynekologin antamien hoitojen Kela-korvauksia korotettiin 1.5. alkaen niin, että vastaanottokäynnistä maksettava korvaus on enintään 70 euroa. Videovastaanotosta korvaus on enintään 30 euroa ja puhelin- tai chattivastaanotosta enintään 12 euroa.

65 vuotta täyttäneet ovat voineet hakeutua 1.9.2025 alkaen suoraan yksityisen yleislääkärin vastaanotolle ja maksaa siitä enintään julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksun 28,20 euroa. Vuonna 2025 korvauksen saa enintään kahdelta lääkärikäynniltä. Edellytyksenä on, että lääkäri on liittynyt mukaan valinnanvapauskokeiluun.  Lue lisää Kelan verkkosivuilta: Valinnanvapauskokeilu 65 vuotta täyttäneille | Henkilöasiakkaat | Kela.

Yksityisen terveydenhuollon fysioterapiakäynnit palasivat 1.5. Kela-korvauksen piiriin kahden vuoden tauon jälkeen. Käyntejä korvataan ilman lääkärin lähetettä enintään neljä kalenterivuoden aikana. Korvauksen saa edelleen niistä yksityisen sairaanhoidon tutkimuksista ja toimenpiteistä, jotka on määrännyt psykiatrian erikoislääkäri, suu- ja leukasairauksien lääkäri sekä hammaslääkäri tai erikoishammaslääkäri. Korvaus on enintään Kelan taksan suuruinen.

Suun ja hampaiden tutkimus

Yksityisen hammaslääkärin tekemästä suun ja hampaiden tutkimuksesta saa Kela-korvauksen joka toinen kalenterivuosi. Korvaus tarkastuksesta voidaan kuitenkin maksaa vuosittain, jos hammaslääkäri arvioi sen tarpeelliseksi esim. pitkäaikaissairauden vuoksi. Hammaslääkärikäynneistä maksettava Kela-korvaus nousee hieman. Yksityisen suuhygienistikäynnin korvauksen saa 1.5. alkaen ilman hammaslääkärin lähetettä enintään kahdesta käynnistä vuodessa.

Kela korvaa myös hammashoitoon liittyviä lääke- ja matkakustannuksia.

Rintamaveteraaneille ja miinanraivaajille on hammashoidossa erityiskorvauksia, joista saa lisätietoja Kelasta.

Lisätietoja:
Kelan taksat
Kelan hammashoidon korvaukset

7.1.2 Yksityislääkärin kirjoittamat lääkärintodistukset

Sairausvakuutuskorvausta voi hakea yksityislääkärin kirjoittamien lääkärinlausuntojen palkkioista, kun lausunto on kirjoitettu sairasvakuutuslain mukaista etuutta varten. Korvausta saa muun muassa lääkekorvausta, sairauspäivärahaa tai kuntoutustarpeen arviointia varten kirjoitetuista lausunnoista ja todistuksista, jotka Kela on pyytänyt lisäselvityksiä varten.

Korvausta ei voi saada esimerkiksi ajokorttia, oppilaitokseen pyrkimistä, työhöntulotarkastusta, eläkettä tai kuntoutusta varten kirjoitetuista lääkärinlausunnoista.

7.1.3 Lääkekustannusten korvaukset

Kelasta voi hakea korvausta lääkkeistä, perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista, joita lääkäri on määrännyt sairauden hoitoon. Lääkkeiden arvonlisäveron nouseminen 10 prosentista 14 prosenttiin vuoden 2025 alusta nostaa lääkekustannuksia.

7.1.3.1 Korvausryhmät

Lääkeostoista maksetaan korvauksia kolmessa eri korvausryhmässä. Suurin osa reseptilääkkeistä kuuluu peruskorvausryhmään. Luettelo erityiskorvauksiin oikeuttavista sairauksista löytyy Kelasta. Korvaus maksetaan prosenttiosuutena lääkkeen viitehinnasta tai hinnasta. Lääkekustannusten alkuomavastuu nousi vuoden 2025 alusta 50 eurosta 70 euroon. Asiakas saa siis Kela-korvattavista lääkkeistä korvauksen vasta, kun on ensin maksanut itse 70 euroa.

Lääkereseptit ovat voimassa pääsääntöisesti kaksi vuotta. Biologisten lääkkeiden ja biosimilaarien reseptit ovat voimassa yhden vuoden. Vuonna 2024 voimaan tulleen lääkelain muutosten myötä lääkevaihto ulottuu myös biologisiin lääkkeisiin. Apteekit voivat vaihtaa biologisia lääkkeitä ja biosimilaareja, jotka Fimea on arvioinut keskenään vaihtokelpoisiksi. Vaihto ei koske alaikäisiä biologisten lääkkeiden käyttäjiä eikä lyhytvaikutteisia insuliineja. Pitkävaikutteiset insuliinivalmisteet tulevat vaihdon piiriin vuonna 2026. 

Alkuomavastuu	70 euron alkuomavastuuta sovelletaan sen vuoden alusta, jolloin henkilö täyttää 19 vuotta. Lääkkeistä maksetaan korvausta vasta, kun alkuomavastuu on täyttynyt.
Peruskorvaus	40 prosenttia lääkkeen viitehinnasta tai hinnasta
Alempi erityiskorvaus	65 prosenttia lääkkeen viitehinnasta tai hinnasta
Ylempi erityiskorvaus	100 prosenttia lääkkeen viitehinnasta tai hinnasta. Omavastuu 4,50 euroa/lääke.

Kelan korvauksen saa apteekissa esittämällä Kela-kortin. Kela voi korvata lääkärin määräämiä lääkkeitä vain, jos lääkkeiden hintalautakunta on vahvistanut lääkkeelle korvattavuuden ja kohtuullisen tukkuhinnan. Markkinoilla on myös reseptilääkkeitä, joista ei saa sairausvakuutuskorvausta. Lääkekuluja ei korvata, jos lääkkeet on määrätty terveydentilan ylläpitämiseksi tai sairauden ehkäisemiseksi.

Yhdellä ostokerralla voit hankkia enintään kolmen kuukauden aikana tarvitsemasi lääkkeet. Korvausta voi saada uudelleen lääkkeestä, kliinisestä ravintovalmisteesta ja perusvoiteesta vasta sen jälkeen, kun aiemmin ostettu erä on käytetty annetun ohjeen mukaisesti lähes kokonaan loppuun. Jos lääkkeitä tarvitaan kolmea kuukautta pidemmäksi ajaksi, tulee ottaa yhteyttä Kelaan.

Lue lisää lääkekorvauksista Kelan sivuilta.

7.1.3.2 Lääkekustannusten vuotuinen omavastuu (lääkekatto)

Reseptilääkkeiden kustannusten vuotuinen omavastuu eli lääkekatto on vuonna 2025 633,17 euroa. Lääkekaton täytyttyä maksat loppuvuoden ajalta 2,50 euroa per korvattava lääke. Lääkekattoa kerryttävät korvattavista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista maksetut omavastuuosuudet. Maksukaton omavastuuosuuden kertymistä voi itse seurata OmaKelasta. Tieto lääkekaton täyttymisestä näkyy heti apteekeissa, ja tällöin maksat loppuvuoden ajan vain 2,50 euron omavastuun jokaisesta korvattavasta lääkevalmisteesta.

Erityisen kalliiden lääkkeiden korvaaminen

Erityisen kallista lääkettä voit ostaa kerralla määrän, jolla lääkekustannusten vuosiomavastuu 633,17 euroa ylittyy. Erityisen kalliiksi luokitellaan lääke, jonka yksittäinen lääkepakkaus maksaa ennen Kela-korvausta yli 1 000 euroa. Lääkettä toimitetaan kuukauden tarvetta vastaava määrä kerrallaan.

Lääkettä voi esimerkiksi ulkomaanmatkan vuoksi saada kuitenkin kuukauden tarvetta suuremman määrän. Matkan vuoksi tehtävä poikkeus saada lääkkeet suorakorvattuna edellyttää, että asiakas pyytää Kelan toimistosta poikkeusluvan. Poikkeusluvalla lääkettä voi ostaa enintään kolmen kuukauden määrän.

Lue lisää erityisen kalliista lääkkeistä Kelan sivuilta.

Ulkomailla syntyneet lääkekulut

Ulkomailla syntyneistä lääkekuluista voi maasta riippuen saada korvausta paikallisesta sairausvakuutuslaitoksesta tai anoa sitä jälkikäteen Kelasta. Suomessa kirjoitetulla eurooppalaisella lääkemääräyksellä voi ostaa lääkkeitä EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä. Oikeus koskee lääkkeitä, joita vastaava lääkevalmiste on hyväksytty Suomessa korvattavaksi. Asiakas maksaa lääkkeet kokonaan ja hakee myöhemmin korvausta Kelasta (katso luku 12.6).

7.1.3.3 Rajoitetusti korvattavat lääkkeet

Osa kalliista lääkkeistä on rajoitetusti perus- tai erityiskorvattavia. Tämä tarkoittaa sitä, että tietyille potilaille tietyissä sairauksissa näillä lääkkeillä on merkittävä hoidollinen arvo. Rajoitetusti erityiskorvattavien sairaudet on määritelty laissa. Korvattavuutta haetaan B-lääkärinlausunnolla.

Lisätietoa saa Kelasta:
Rajoitetusti peruskorvattavat lääkkeet
Rajoitetusti erityiskorvattavat lääkkeet

7.1.3.4 Viitehintajärjestelmä

Lääkärin määräämä lääke voidaan apteekissa vaihtaa halvempaan vastaavaan valmisteeseen. Vaihto tehdään lääkevalmisteiden kesken, jotka sisältävät samaa lääkeainetta ja ovat teholtaan ja turvallisuudeltaan vastaavia.

Viitehintajärjestelmä koostuu viitehintaryhmistä, jotka muodostuvat keskenään vastaavista, samaa lääkeainetta sisältävistä korvattavista lääkevalmisteista. Viitehintaryhmälle asetettava viitehinta on korkein hinta, jonka perusteella ryhmään kuuluvalle lääkkeelle maksetaan korvaus. Jos lääke ei kuulu viitehintajärjestelmän piiriin, Kela maksaa korvauksen lääkkeen myyntihinnasta.

Lääkevaihdosta voi myös kieltäytyä ja ostaa lääkärin määräämän viitehintaa kalliimman lääkkeen. Tällöin korvauksen saa vain viitehinnasta. Viitehinnan ylittävä osuus tulee tällöin maksaa itse. Erotus ei kerrytä vuotuista lääkekattoa.

Lääkäri voi kieltää hoidollisin tai lääketieteellisin perustein lääkkeen vaihdon edullisempaan valmisteeseen tekemällä siitä merkinnän reseptiin. Tällöin potilas saa korvauksen lääkärin määräämästä lääkkeestä ja omavastuuosuus kerryttää vuotuista lääkkeiden maksukattoa.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea vahvistaa luettelon keskenään vaihtokelpoisista valmisteista.

Lue lisää viitehintajärjestelmästä Lääkkeiden hintalautakunnan ja Kelan verkkosivuilta.

7.1.3.5 Annosjakelu

Annosjakelulla tarkoitetaan sitä, että tabletti- ja kapselimuotoiset lääkkeet voi ostaa joistakin apteekeista kerta-annoksiin pakattuina yleensä kahden viikon erissä. Annosjaeltavat lääkkeet korvataan samojen periaatteiden mukaan kuin muutkin lääkkeet.

Apteekit perivät annosjakelusta palkkion. Mikäli henkilö on yli 75-vuotias ja käytössä olevia annosjakeluun soveltuvia ja korvattavia lääkkeitä on vähintään kuusi, Kela voi korvata osan palkkiosta. Mikäli lääkäri katsoo annosjakelun tarpeelliseksi, hän tekee siitä merkinnän lääkemääräykseen.

Lisätietoja annosjakelusta Kelan verkkosivuilta.

7.1.3.6 Sähköinen lääkemääräys

Sähköinen resepti on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti ja tallentaa Reseptikeskukseen. Lääkemääräyksen tiedot säilyvät Reseptikeskuksessa 2,5 vuotta kirjoittamispäivämäärästä. Myös tämän jälkeen reseptit ovat nähtävissä.

Potilas saa lääkäriltä potilasohjeen, jossa on tiedot määrätystä lääkkeestä. Lääkettä ostaessa tulee esittää Kela-kortti apteekissa lääkekorvauksen saamiseksi.

Lääkkeen voi hakea mistä tahansa apteekista. Reseptin uusimista voi pyytää apteekista tai terveydenhuollosta tai lähettää uusimispyynnön itse OmaKannassa.

Suomessa kirjoitetulla sähköisellä reseptillä voi hankkia lääkkeitä myös Virossa, Kroatiassa, Portugalissa, Puolassa, Liettuassa, Tsekissä ja Espanjassa.  Myöhemmin palvelu laajenee muualle Eurooppaan. Ulkomailla ostetuista lääkkeistä ei ole mahdollista saada suorakorvausta. Korvaukset on haettava myöhemmin Suomessa Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset -lomakkeella.

OmaKanta-palvelu

Palveluun kirjaudutaan esimerkiksi henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. OmaKannasta näkee omat hoitoon liittyvät kirjaukset, tutkimukset ja lausunnot. Palvelulla voi pyytää reseptien uusimista, päättää omien tietojen luovuttamisesta sekä tallentaa hoitotahdon ja elinluovutustahdon. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen näkymisessä on vielä eroja. Sosiaalipalvelujen tiedot tulevat hyvinvointialueilla OmaKantaan vaiheittain.

Huoltaja tai muu henkilö, jolla on oikeus saada tietoa lapsen asioista, voi asioida OmaKannassa alle 18-vuotiaan lapsen puolesta. Jos lapsella on digitaaliset tunnistautumisvälineet, hän voi myös itse asioida OmaKannassa. OmaKannassa voi katsella lapsen reseptejä ja terveystietoja, katsella sosiaalipalveluissa tallennettuja lapsen asiakastietoja, katsella lapsen reseptejä ja terveystietoja, pyytää lapsen reseptin uusimista, kuitata Kanta-informoinnin ja antaa luovutuslupia.

Täysi-ikäinen ja täysivaltainen henkilö voi asioida toisen aikuisen puolesta OmaKannassa. Asiointi perustuu sähköiseen valtuutukseen Suomi.fi-valtuuksilla (suomi.fi). Valtuuden nimi on Terveydenhuollon asioiden hoito. Iäkkäät vanhemmat voivat haluta antaa lapselleen asiointimahdollisuuden, vaikkapa reseptien uusimisen. 

Lisätietoja omakanta.fi.

7.1.4 Matkakorvaukset

Kela korvaa sairauden, raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen vuoksi aiheutuneita matkakustannuksia. Matkat yksityiseen terveydenhuoltoon korvataan vain silloin, jos siellä annettu hoito on sairausvakuutuksesta korvattavaa. Jos matka tehdään taksilla tulee maksusitoumus tai palveluseteli mainita etukäteen tilausvälityskeskukselle.

Asiakas voi hakea matkakorvausta verkko- ja paperihakemuksen lisäksi suullisesti Kelan puhelin- tai asiakaspalvelussa. Tällöin Kelan toimihenkilö täyttää verkkohakemuksen asiakkaan puolesta.

Asiakas saa yleensä matkakorvausta matkasta, jonka hän tekee vakinaisesta kotiosoitteestaan siihen hyvinvointialueen hoitopaikkaan, jonne hänet on ohjattu julkisesta terveydenhuollosta tai jonne hänen tarvitsemansa hoito on keskitetty. Jos asiakas valitsee julkisen terveydenhuollon hoitopaikkansa valinnanvapauden perusteella, matka perusterveydenhuoltoon korvataan enintään niiden kustannusten mukaan, jotka syntyisivät asiakkaan matkustaessa vakinaisesta kotiosoitteestaan lähimpään kattavat perusterveydenhuollon palvelut tarjoavaan hoitopaikkaan. Matka erikoissairaanhoitoon korvataan enintään niiden kustannusten mukaan, jotka syntyisivät asiakkaan matkasta vakinaisesta kotiosoitteestaan siihen yliopistolliseen sairaalaan, joka vastaa asiakkaan hoidosta hänen asuinpaikkansa perusteella.

Matkaomavastuu

Sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen omavastuuosuus on 25,00 euroa yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. Omavastuuosuudet kerryttävät vuotuista matkakattoa, joka on 300 euroa. Myös omavastuuta halvemmat, tarpeelliset matkakulut kerryttävät matkakattoa. Kaikki matkakuitit kannattaa siis säilyttää.

Matkakustannukset voivat olla henkilön omia, hänen saattajansa tai perheenjäsenen kustannuksia. Korvausta tulee hakea kuuden kuukauden kuluessa matkan maksamisesta. Matkojen omavastuuosuuden täyttymistä voi seurata Kelan sähköisestä asiointipalvelusta

Oma auto

Oman auton käytön kustannuksista on mahdollista saada korvausta 0,33 euroa/kilometri yhdensuuntaisen omavastuun 25,00 euroa ylittävältä osalta. Terveydenhuollosta saat tarvittaessa todistuksen oman auton käytöstä (SV 67).

Todistusta ei tarvita matkakorvaushakemuksen liitteeksi, kun matkustaa omalla autolla terveyskeskukseen, julkiseen sairaalaan tai Kelan järjestämään kuntoutukseen ja yhdensuuntainen matka on alle 200 kilometriä. Yli 200 km:n matka korvataan silloin, kun oman auton käyttö johtuu puutteellisista liikenneolosuhteista tai joukkoliikennettä ei ole käytettävissä tai asiakkaalla on terveydenhuollon antama todistus. Matkat yksityiseen terveydenhuoltoon korvataan vain mikäli tutkimus tai hoito on Kelasta korvattavaa ja tällöin oman auton käyttö edellyttää aina SV 67 todistusta.

Lisätietoa matkakorvauksista Kelan sivuilta.

7.1.4.1 Matkakorvaus kuntoutusmatkoista

Kelan järjestämästä kuntoutuksesta aiheutuneita matkakuluja korvataan omavastuun 25,00 euroa per suunta ylittävältä osalta. Matkat kuntoutukseen korvataan Kelan tai julkisen terveydenhuollon tekemän kuntoutuspäätöksen perusteella.

7.1.4.2 Matkakatto

Vuotuinen omavastuuosuus, eli matkakatto, on 300 euroa. Jos matkakatto täyttyy kalenterivuoden aikana, Kela korvaa ylittävän osan kokonaan. Kela ei enää lähetä vuosiomavastuukorttia (ns. matkakattokortti) asiakkaalle osoituksena vuosiomavastuun 300 euroa täyttymisestä. Taksien tilausvälityskeskukset saavat Kelasta automaattisesti tiedon, jos matkasta ei tarvitse periä omavastuuta. Jos matkasta on peritty omavastuu, vaikka vuosiomavastuu on täyttynyt, Kela palauttaa maksun automaattisesti asiakkaalle. OmaKelasta voit itse seurata matkakorvauksia ja omavastuun kertymistä.

7.1.4.3 Taksimatkojen korvaus

Matka täytyy tilata aina alueellisesta tilausvälityskeskuksesta. Tällöin asiakas maksaa matkasta vain omavastuuosuuden, joka on enintään 25 euroa yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. Asiakas saa matkakorvauksen heti taksissa näyttämällä Kela-korttia. Korvausta ei voi hakea jälkikäteen Kelasta. Samalla tilauspuhelulla asiakas voi tilata tulevalla kahdella viikolla tiedossa olevat matkat.

Taksia tai muuta erityiskulkuneuvoa käytettäessä tulee pyytää hoitopaikan todistus (SV 67) matkan tarpeellisuudesta. Mikäli terveydenhuollon ammattihenkilö tilaa yksittäisen taksimatkan asiakkaan terveydentilan perusteella, ei erillistä todistusta tarvita.

Erikseen tehtyä lääkkeiden hakumatkaa apteekkiin ei korvata.

Terveydenhuollosta saatu todistus tai muu selvitys oikeudesta taksin käyttöön tulee säilyttää, sillä Kela voi pyytää sitä myöhemmin. Myös kiireellisissä sairaustapauksissa matkan voi tilata tilausnumerosta.

Vakiotaksiasiakkuuden saanut henkilö voi tilata ja sopia matkan ajankohdan suoraan valitsemaltaan taksinkuljettajalta. Edellytyksenä on, että tilausvälitysyhtiö pystyy osoittamaan vakituisen kuljettajan tai aiempi kuljettaja toimii tilausvälitysyhtiön alihankkijana.

Lisätietoja Kelan sivuilta: Taksimatkojen tilausnumerot ja ohjeet

7.1.4.4 Saattaja

Matkan aikana tarvittavan saattajan matkakuluista voi myös saada korvausta. Edellytyksenä on, että hoitohenkilökunta on katsonut saattajan tai perheenjäsenen hoitoon osallistumisen tarpeelliseksi. Mikäli saattajan tarve on ilmeinen (esim. asiakas on lapsi), ei erillistä selvitystä tarvita. Saattaja hakee korvausta saatettavan henkilön nimissä. Tieto saattajan mukaan tulemisesta taksimatkalle tulee ilmoittaa aina matkan tilauspuhelussa.

Potilaan ja hänen saattajansa matkat korvataan yleensä sen mukaan, mitä matka olisi tullut maksamaan halvinta matkustustapaa käyttäen (yleensä junalla tai linja-autolla). Muu matkustustapa kuten oma auto, tulee erikseen perustella terveydenhuollosta saatavalla todistuksella (SV 67).

7.1.4.5 Yöpyminen

Kelasta voi hakea yöpymisrahaa, jos matkalla joudutaan yöpymään tutkimuksen, hoidon, kuntoutuksen tai liikenneolosuhteiden takia. Sitä voi saada enintään 20,18 euroa vuorokaudessa. Yöpymiskustannuksista tulee esittää kuitti. Yöpymisraha ei kerrytä vuotuista matkakattoa.

Sairausvakuutuslaki, Lääkelaki, Laki sähköisestä lääkemääräyksestä

7.2 Kelan verkkoasiointipalvelu: sairaanhoitokorvaukset

Kelan sähköisessä asiointipalvelussa, OmaKelassa, voit seurata sairaanhoitokorvaustesi ja hakemustesi käsittelyä kohdassa omat etuudet. OmaKelassa näet ajan tasalla olevat lääkekorvaustesi ja matkakorvaustesi vuosiomavastuiden kertymät.

Yksityiset edunvalvojat ja edunvalvontavaltuutetut voivat myös hoitaa edustettavansa asioita OmaKelassa. Edustettavan puolesta voi seurata etuusasioita ja maksuja sekä nähdä päätökset ja muut kirjeet. Lisäksi OmaKelassa voi hakea joitakin etuuksia ja toimittaa mm. kuntoutukseen, vammaistukeen ja sairaanhoitoon liittyviä hakemuksia ja liitteitä.

Lisäksi OmaKelassa voi hoitaa asioita läheisensä puolesta Suomi.fi-valtuudella.

Lisätietoja Kelan sivuilta: Verkkoasiointipalvelu

7.3 Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ja maksukatto

Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden enimmäismaksut perustuvat lakiin ja asetukseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Lakimuutosten seurauksena sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismäärät nousivat vuoden 2025 alusta. Perusterveydenhuollon maksuja korotettiin 22,5 prosentilla ja erikoissairaanhoidon maksuja 45 prosentilla. Osa korotuksista kohdistuu myös sosiaalipalvelujen maksuihin, esimerkiksi lyhytaikaisen laitoshoidon maksua sovelletaan myös sosiaalihuollon lyhytaikaisessa laitospalvelussa. Hyvinvointialueet voivat myös järjestää palvelut enimmäismäärää alhaisemmilla maksuilla tai kokonaan maksuttomina.

7.3.1 Terveyskeskusmaksut

Lääkärin vastaanotolla kertamaksu 18 vuotta täyttäneillä on enintään 28,20 euroa. Yhdessä terveyskeskuksessa maksu voidaan periä enintään kolme kertaa kalenterivuodessa. Vaihtoehtoisesti voidaan periä vuosimaksu, jonka suuruus on enintään 56,40 euroa kalenterivuodessa. Jos asiakas ei suorita vuosimaksua, häneltä voidaan periä 28,20 euron suuruinen kertamaksu useammaltakin kuin kolmelta kerralta.

Terveyskeskuksen päivystyskäynniltä voidaan periä enintään 38,70 euroa. Päivystysmaksu voidaan periä arkisin klo 20-8 välillä sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Maksu voidaan periä myös vuosimaksun maksaneelta tai henkilöltä, joka on käynyt kolme kertaa vastaanotolla.

Alle 18-vuotiailta ei peritä maksua terveyskeskuksen antamista avopalveluista (esimerkiksi käynti lääkärin vastaanotolla tai hammashoidossa).

Terveyskeskuksessa ei peritä maksua neuvolakäynneistä, käynnistä terveydenhoitajan vastaanotolla (esim. rokotusohjelman mukainen rokotus) eikä terveyskeskuksen määräämistä laboratorio- tai röntgentutkimuksista.

Lisätietoa STM:n verkkosivuilta.

7.3.2 Hyvinvointialueen hammashoito

Hammashoidosta peritään perusmaksu, jonka summa määräytyy hoidon antajan koulutuksen mukaan. Esimerkkejä perusmaksuista:

• suuhygienisti 13,80 euroa
• hammaslääkäri 17,90 euroa
• erikoishammaslääkäri 26,30 euroa

Perusmaksun lisäksi hampaiden hoidosta ja tutkimuksesta peritään erillisiä toimenpidemaksuja. Maksujen suuruus määräytyy hoidon vaativuuden ja käytetyn ajan mukaan. Maksujen perusteena käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämää kansallista Suun ja terveydenhuollon toimenpideluokitusta.

Hyvinvointialueen hammashoito on maksutonta alle 18-vuotiaille. Veteraaneille hampaiden tarkastus ja proteeseihin liittyvä kliininen työ on maksutonta julkisessa hammashoidossa.

Lisätietoa STM:n verkkosivuilta.

7.3.3 Sairaalamaksut

Sairaalat voivat periä maksun poliklinikkakäynnistä, päiväkirurgisesta toimenpiteestä, hoitopäivältä, sarjahoidosta ja kuntoutuksesta.

Sairaalan poliklinikkamaksu on enintään 66,70 euroa käynniltä.

Päiväkirurgisesta toimenpiteestä voidaan periä enintään 218,70 euroa. Päiväkirurgian maksun lisäksi voidaan periä hoitopäivämaksu silloin, kun potilas joutuu ennalta suunnittelemattomasti jäämään hoitoon yön yli esim. komplikaation vuoksi.

Sairaalan hoitopäivä maksaa enintään 66,90 euroa. Maksukaton täyttymisen jälkeen hoitopäivästä voidaan periä enintään 25,10 euron maksu. Päivä- tai yöhoito sairaalassa maksaa enintään 25,10 euroa vuorokaudessa.

Psykiatrisen sairaalan hoitopäivä sekä päivä- tai yöhoito maksaa 30,70 euroa. Psykiatrian poliklinikalla käynneistä ei peritä maksua.

Vuodeosastohoidosta voidaan alle 18-vuotiaalta periä hoitopäivämaksu sekä terveyskeskuksessa että sairaalassa enintään seitsemältä päivältä kalenterivuodessa. Poliklinikkamaksua ei peritä alle 18-vuotiailta.

Lisätietoa STM:n verkkosivuilta.

7.3.4 Elinluovuttajan maksuttomat terveyspalvelut

Elinluovuttajille toimenpiteestä aiheutuvat kustannukset, tutkimukset ja hoito ovat maksuttomia. Maksuton hoito sisältää luovutukseen liittyvät tutkimukset ja toimenpiteet sekä avo- että laitoshoidossa. Maksutonta on myös luovuttajalle luovutuksesta mahdollisesti aiheutuvien komplikaatioiden tutkimus ja hoito. Henkilö on oikeutettu myös luovutuspäivärahaan. Lääkkeisiin voi hakea sairausvakuutuskorvausta.

Elimen siirtoa varten tai siirron edellytysten selvittämiseksi tehdyt matkat korvataan sairausvakuutuslain mukaan sen henkilön kustannuksina, jolle elimen siirto tehdään. Korvauksen hakijana voi olla myös elimen luovuttaja (perheenjäsen, sukulainen tai muu henkilö). Tällöin hakijalla tulee olla valtakirja elimen vastaanottajalta. Elinsiirron jälkeen matkat korvataan elimen luovuttajan kustannuksina.

7.3.5 Sarjahoito ja kuntoutushoito

Sarjahoito maksaa enintään 18,60 euroa hoitokerralta. Maksun saa periä enintään 45 käynnistä kalenterivuodessa mukaan lukien eri sarjahoidot sekä terveyskeskuksessa että erikoissairaanhoidossa. Sarjahoitoa ovat muun muassa lääkinnällinen kuntoutus, jatkuva dialyysihoito, säde- ja sytostaattihoito, valohoito sekä puhe- ja äänihäiriöhoito. Terveyskeskuksessa annettavasta puhe- ja äänihäiriöhoidosta sekä säde- ja sytostaattihoidosta ei saa periä maksua.

Sarjahoitomaksua ei peritä alle 18-vuotiaalta.

Kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 23,00 euroa hoitopäivältä, kun vammainen tai kehitysvammainen saa kuntoutushoitoa laitoksessa.

7.3.6 Pitkäaikainen laitoshoito

Pitkäaikaisesta laitoshoidosta peritään enintään 85 prosenttia hoidettavan nettotuloista. Jos laitoshoidossa olevalla on kotona asuva pienituloisempi puoliso, maksu on 42,5 prosenttia puolisoiden yhteenlasketuista nettotuloista. Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen perhehoidon asiakkaalle on jäätävä omaan käyttöön vähintään 182 euroa kuukaudessa ja pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaalle vähintään 122 euroa kuukaudessa.

7.3.7 Lääkärintodistukset

Lääkärintodistuksesta ei peritä maksua silloin, kun todistus liittyy hoitoon, esimerkiksi sairauslomatodistus työnantajalle. Maksuttomia ovat perusterveydenhuollossa muun muassa B-todistus kuntoutusta varten, lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyviä apuvälineitä varten ja lääkekorvausoikeuden saamista varten. Todistukset potilaan kuljetuksesta sekä neuvola- ja kouluterveydenhuollon todistukset (esim. nuorison terveystodistus) ovat myös maksuttomia. Myös veteraanien todistukset ovat maksuttomia.

Hoitoon liittymättömät todistukset, joilla haetaan etuuksia, ovat maksullisia. Ajokortin saamiseksi tarvittavan lääkärintodistuksen maksu on enintään 68,10 euroa ja muiden maksullisten todistusten enimmäismaksu on 56,70 euroa.

7.3.8 Sakkomaksu

Käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä palvelusta voidaan 18 vuotta täyttäneeltä periä enintään 56,70 euron maksu. Tällaisia ovat terveyskeskuslääkärin vastaanotto, erikoissairaanhoidon avohoidon käynti, hammashuollon käynti tai kuvantamistutkimus.

7.3.9 Kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotihoito

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon maksut määräytyvät sen mukaan, onko hoito tilapäistä vai jatkuvaa. Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu, kuitenkin enintään 25,80 euroa lääkärin tai hammaslääkärin suorittamasta kotikäynnistä ja enintään 16,40 euroa muun henkilön, kuten esim. kodinhoitajan tai sairaanhoitajan suorittamasta kotikäynnistä (ks. luku 4.5).

Asiakkaan kotona annetusta erikoissairaanhoidosta voidaan periä sairaalan poliklinikkamaksua vastaava maksu. Sarjassa annettavasta hoidosta saadaan kuitenkin periä enintään sarjahoidon maksu (18,60 euroa hoitokerralta enintään 45 kertaa kalenterivuodessa).

Tilapäisen kotisairaanhoidon ja tilapäisen kotisairaalahoidon maksut kerryttävät maksukattoa.

Jatkuvasta kotihoidosta peritään kuukausimaksu, joka määräytyy palvelun laadun, määrän ja saajan maksukyvyn sekä perheen koon mukaan. Maksukykyä määriteltäessä otetaan huomioon palvelun saajan ja hänen kanssaan yhteistaloudessa elävän puolison tulot. Kuukausimaksun enimmäismaksuprosentit tulorajan ylittävistä bruttotuloista perheen koon mukaan löytyvät STM:n sivuilta.

Hyvinvointialueet voivat tarjota henkilölle palveluseteliä, joka lisää asiakkaan valintamahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Setelillä voi itse hankkia tarvitsemansa kotipalvelun tai kotisairaanhoidon palvelut hyvinvointialueen hyväksymältä palveluntuottajalta. Palvelusetelin arvo on joko tasasuuruinen kaikille tai määräytyy tulorajojen mukaan. Palvelusetelistä voi kieltäytyä (ks. luku 4.8).

7.3.10 Kotisairaala

Kotisairaalahoito on lääkärijohtoista, ja lyhytaikaista ympärivuorokautista kotihoitoa, joka korvaa osastohoidon. Kotisairaalahoito tarvitsee lääkärin lähetteen ja hoidontarpeen arvioinnin. Lisätietoa STM:n sivuilta.

7.3.11 Hoitotarvikkeet

Kotona tapahtuvaan pitkäaikaisen sairauden hoitoon saa terveyskeskuksesta erilaisia hoitotarvikkeita, kuten diabeteksen hoitovälineitä, sidetarpeita, avannetarvikkeita tai vaippoja. Hoitosuunnitelmaan kuuluvat hoitotarvikkeet ovat maksuttomia.

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut toimenpide-ehdotukset koskien terveyskeskusten hoitotarvikkeiden jakelua.

Palvelutalossa asuminen rinnastetaan kotona asumiseksi ja pitkäaikainen sairaudenhoito siellä määritellään avohoidoksi. Avohoidon asiakkaalla, jolla on pitkäaikaissairaus, on oikeus saada hoitotarvikkeet maksutta, eikä kunta tai yksityinen palveluntuottaja voi niistä erikseen periä maksua tai sisällyttää kustannusta osaksi palveluasumisen asiakkaan maksamaa hoitomaksua.

Pitkäaikaissairauden hoitoon kuuluvien hoitotarvikkeiden jakelun tulee perustua aina yksilöllisesti määriteltyyn tarpeeseen ja terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaan arviointiin ja seurantaan.

7.3.12 Terveydenhuollon maksukatto

Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto. Vuonna 2025 maksukatto säilyi ennallaan ja se on 762 euroa. Sen täyttymisen jälkeen asiakasmaksuja ei enää peritä maksukaton piiriin kuuluvista palveluista lukuun ottamatta lyhytaikaisen laitoshoidon tai -palvelun ylläpitomaksua. Laskulla on oltava tieto siitä, kerryttääkö asiakasmaksu maksukattoa.

Maksukattoa kerryttävät

• terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelujen maksut
• fysioterapiamaksut
• sarjahoidon maksut
• sairaalan poliklinikkamaksut
• päiväkirurgian maksut
• lyhytaikaisen laitoshoidon ja laitospalvelun maksut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa
• yö- ja päivähoidon maksut
• kuntoutushoidon maksut
• suun terveydenhuollon käynti- ja toimenpidemaksut (hammasteknisiä kuluja, kuten proteeseista, purentakiskoista, oikomiskojeista ja uniapneakiskoista aiheutuvia hammasteknisiä kuluja lukuun ottamatta)
• tilapäisen kotisairaanhoidon ja kotisairaalan maksut 
• terapioista perityt maksut
• toimeentulotuella maksetut maksut

Maksukattoa kerryttävät myös ostopalveluina tuotetut palvelut, jos ne kuuluvat hyvinvointialueen järjestämisvastuulle.

Tulosidonnaisista palveluista, sairaankuljetuksesta, lääkärintodistuksista, täysin yksityisistä palveluista, yksityislääkärin lähetteellä tehdyistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista ja sosiaalihuollon palveluista (lukuun ottamatta lyhytaikaista laitospalvelua) perityt maksut, palvelusetelin omavastuuosuus ja kuljetuspalvelujen omavastuuosuus eivät kerrytä maksukattoa.

Kun maksukatto ylittyy, palvelut ovat maksuttomia kaikille niille henkilöille, joiden maksut ovat yhdessä kerryttäneet maksukattoa. Lyhytaikainen laitoshoito on edelleen maksullista, mutta hoitopäivämaksu alenee 25,10 euroon.

Maksukaton täyttymistä on seurattava itse. Tätä varten voi pyytää terveydenhuollosta seurantakortin. Alkuperäiset maksukuitit on kuitenkin säilytettävä ja ne on esitettävä tarvittaessa ennen kuin saa todistuksen maksukaton täyttymisestä. Todistuksen antaa se terveyskeskus tai muu julkinen terveydenhuollon yksikkö, jossa maksukatto täyttyy.

Lisätietoa STM:n verkkosivuilta.

7.3.13 Asiakkaan maksukyvyn ottaminen huomioon

Asiakasmaksua voidaan alentaa tai jättää perimättä yksilöllisen tarve- ja tilannearvion perusteella. Asiakasmaksulain 11 § velvoittaa, että sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava, jos maksun periminen vaarantaa asiakkaan tai perheen toimeentuloa tai lakisääteisestä elatusvelvollisuuden huolehtimista. Hyvinvointialue voi myös alentaa tai jättää perimättä muitakin maksuja kuten tasasuuruisia terveydenhuollon maksuja, mutta se on vapaaehtoista hyvinvointialueille. Laissa kuitenkin painotetaan, että maksun alentamisen ja perimättä jättämisen on oltava ensisijaista toimeentulotukeen nähden.

Hyvinvointialue arvioi yleensä asiakkaan hakemuksen perusteella, täyttyvätkö maksun alentamisen edellytykset. Maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä annetaan muutoksenhakukelpoinen päätös. Lisätietoa hakumenettelystä asiakasmaksujen alentamiseksi tai poistamiseksi saa omalta hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon sosiaalityöntekijöiltä ja -ohjaajilta. Lisäksi tarvittaessa voi hyödyntää oppaamme materiaaleista löytyvää hakemuspohjaa: ”Lomake asiakasmaksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä”. EAPN-Finin terveys- ja köyhyystyöryhmä on laatinut tämän asiakasmaksun alentamista tai perimättä jättämisen hakemista helpottavan lomakkeen.

Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, Sairausvakuutuslaki, Perustuslaki, Potilaslaki, Sosiaalihuoltolaki, Terveydenhuoltolaki, Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä