3.1 Joukkoliikenne
3.2 Koulu- ja työmatkat
  3.2.1 Kelan koulumatkatuki
  3.2.2 Perusopetuksen koulumatkat
  3.2.3 Työssä käymisen matkakulut, liikkuvuusavustus ja kulukorvaus
3.3 Kuljetuspalvelut
  3.3.1 Kuljetukset erityishuollon toteuttamiseksi
  3.3.2 Vammaispalvelulain mukainen liikkumisen tuki
  3.3.3 Sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisen tuki
3.4 Liikkumisen apuvälineet
3.5 Oma auto
  3.5.1 Autoveron palautus ja vapautus ajoneuvoverosta
  3.5.2 Avustus auton hankintaan ja sen muutostöihin
  3.5.3 Invalidialennus liikennevakuutuksen maksusta
  3.5.4 Poikkeuslupa ajokorttiluvasta ja ajo-oikeudesta
  3.5.5 Liikkumisesteisen pysäköintitunnus
3.6 Sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvät matkat

Luku 3 käsittelee keskeisiä liikkumisen tukia ja palveluja.
Liikuntarajoitteisten, vammaisten, sairastuneiden ja muiden ryhmien liikkumista tuetaan valtion, hyvinvointialueiden ja vakuutusyhtiöiden toimesta eri tavoin.

Joukkoliikenteessä tarjotaan alennuksia, avustusta ja saattajapalveluja. Valtio tukee koulumatkoja ja työmatkoja, hyvinvointialueet perusopetuksen matkoja.

Liikkumisen tukea voi saada vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain perusteella. Lisäksi on saatavilla saattajapalvelua, henkilökohtaista apua ja maksuttomia apuvälineitä, joita voi pyytää terveyskeskuksesta tai keskussairaalasta.

Omalla autolla liikkumista tuetaan autoveron palautuksella ja huojennuksella sekä vapautuksella ajoneuvoverosta. Auton hankintaan ja muutostöihin voi saada avustusta hyvinvointialueelta. Traficom myöntää poikkeuslupia ajokorttiin ja ajo-oikeuteen sekä liikkumisesteisen pysäköintitunnuksia.

Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen aiheuttamia matkakustannuksia.

3.1 Joukkoliikenne

Juna

VR myöntää alennuksia eläkeläisille, opiskelijoille, lapsille ja nuorille, varusmiehille sekä siviilipalvelusta suorittaville  kauko- ja lähiliikenteessä. Joissakin kunnissa lastenvaunujen kanssa matkustavat voivat matkustaa maksutta.

Vammaiset ja liikuntarajoitteiset asiakkaat voivat saada apua junamatkan aikana kaikilla palveluasemilla sekä useilla asemilla ilman lipunmyyntiä. Avustuksesta on yleensä ilmoitettava 24 tuntia etukäteen. Jos näkövammainen tai pyörätuolia käyttävä asiakas matkustaa saattajan kanssa, saattaja matkustaa maksutta. Lisäohjeita löytyy VR:n Esteetön junamatkustaminen -sivulta.

Lait ja asetukset: EU-asetus 2021/782 rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista

Laiva

Terminaalien ja laivayhtiöiden avustamispalvelu on tarkoitettu matkustajille, joiden liikuntakyky on rajoittunut vamman tai kehitysvamman vuoksi, sekä näkö- ja kuulovammaisille, tilapäisesti liikuntarajoitteisille ja muille erityisapua tarvitseville. Avuntarve on ilmoitettava etukäteen. Viking Line, Tallink Silja Line ja Eckerö Line tarjoavat tarkempia ohjeita verkkosivuillaan.

Lait ja asetukset: EU-asetus N:o 1177/2010 matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä.

Lentokone

EU:n lentoasemat vastaavat vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden avustamisesta. Apua saavat esimerkiksi kehitysvammaiset, näkö- ja kuulovammaiset, iäkkäät ja liikuntarajoitteiset. Palvelu on maksuton ja se tulee varata 48 tuntia etukäteen. Lisätietoa Suomen lentokenttien avustuspalvelusta löytyy Finavian sivuilta.

Finnair tarjoaa tarvittaessa avustajan lentoasemalla ja koneeseen siirtymisessä. Liikkumisen apuvälineet kuljetetaan maksutta. Lentokentillä on myös pyörätuoleja käytettäväksi lähtöselvityksestä koneeseen nousuun. Lisätietoa avustamisesta ja lääkitystä vaativista sairauksista löytyy Finnairin sivuilta.

Lisätietoa avustamisesta ja lääkitystä vaativista sairauksista Finnairin sivuilta. Muiden lentoyhtiöiden alennuksista ja avustuspalveluista kannattaa kysyä suoraan lentoyhtiöltä.

Lait ja asetukset: EU-asetus N:o 1107/2006 vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteessä

Linja-auto

Kaukoliikenteessä opiskelijat, eläkeläiset, varusmiehet ja siviilipalvelusvelvolliset saavat alennuksia Matkahuollosta. Lisätiedot ja hakuehdot löytyvät Matkahuollon sivuilta.

Liikuntarajoitteisia ja vammaisia avustetaan tällä hetkellä vain Helsingin linja-autoasemalla arkisin klo 8–16. Avustus on varattava 36 tuntia etukäteen. Jos matkustaja tarvitsee avustajan, tämä voi useimmiten matkustaa veloituksetta. Lisätietoja löytyy Matkahuollon sivuilta.

OnniBusin palveluista liikuntarajoitteisille ja vammaisille saa tietoa yhtiön verkkosivuilta. Paikallisliikenteen alennuksista ja avusta kannattaa kysyä omalta kunnan liikennetoimijalta.

Lait ja asetukset: EU-asetus N:o 181/2011 linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksista

3.2 Koulu- ja työmatkat

3.2.1 Kelan koulumatkatuki

Koulumatkatuki korvaa päivittäiset koulumatkakulut toisen asteen opiskelijoille, kuten lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleville.

Tukea voi saada, jos:

• koulumatkoja on vähintään 10 päivänä kuukaudessa
• opiskelet päätoimisesti ja olet oikeutettu maksuttomaan koulutukseen
• opiskelet ja asut Suomessa
• koulumatka on yli 7 kilometriä

Lisätietoa ja tukilaskuri Kelan sivuilla.

Lait ja asetukset: Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus eräiden koulumatkakustannusten laskentaperusteista

3.2.2 Perusopetuksen koulumatkat

Peruskoulun oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, jos koulumatka on yli 5 kilometriä. Oikeus koskee myös tilanteita, joissa matka on oppilaan iän ja olosuhteiden vuoksi liian vaikea, vaarallinen tai rasittava. Päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään 2,5 tuntia, tai 3 tuntia, jos oppilas on lukuvuoden alussa täyttänyt 13 vuotta.

Esiopetusta saavalla oppilaalla on vastaava oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa esiopetukseen tai varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja takaisin. Lisätietoja saat kunnan opetustoimesta.

Lait ja asetukset: Perusopetuslaki

3.2.3 Työssä käymisen matkakulut, liikkuvuusavustus, kulukorvaus

Verotuksessa voi vähentää työmatkakuluja veroilmoituksella tai verokortilla. Kodin ja työpaikan väliset matkat vähennetään halvimman kulkuneuvon mukaan. Oman auton käyttö hyväksytään vain tietyissä olosuhteissa. Omavastuu on 900 €, ja jos on ollut osan vuotta työttömänä, omavastuu on pienempi. Vähennystä voi saada myös vaihtuviin työkohteisiin, viikonloppumatkoihin kotiin ja työpaikalle sekä matkoihin toissijaiselle työpaikalle.

Lisätietoa Verohallinnon nettisivuilta.

Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa työttömälle, joka ottaa vastaan vähintään 2 kuukautta kestävän työn tai osa-aikatyön, jos päivittäinen työmatka kestää yli 3 tuntia (osa-aikatyössä yli 2 tuntia). Avustusta voi saada myös työn perässä muuttamisesta. Lisätietoa Kelasta.

Kulukorvausta voi saada työllistymistä edistävän palvelun aikaisiin matka- ja ylläpitokustannuksiin, vaikka saisi muuta työttömyysetuutta. Lisätietoa Kelasta.

3.3 Kuljetuspalvelut

3.3.1 Kuljetukset erityishuollon toteuttamiseksi

Hyvinvointialueen on järjestettävä kuljetus henkilölle, joka on määrätty tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon tai sitä edeltävään tutkimukseen, toimintayksiköiden välillä. Kuljetusten järjestäminen ja kustannusten korvaaminen kuuluu erityishuoltoa järjestävän hyvinvointialueen vastuulle. Maksuttomuus on varmistettava ja kirjattava henkilön palvelusuunnitelmaan.

Lait ja asetukset: Laki kehitysvammaisten erityishuollosta
Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta

3.3.2 Vammaispalvelulain mukainen liikkumisen tuki

Hyvinvointialueen on järjestettävä vammaiselle henkilölle kohtuullinen liikkumisen tuki, jos hän ei pysty käyttämään joukkoliikennettä ilman kohtuuttomia vaikeuksia.

Tukea annetaan esimerkiksi työ- ja opiskelumatkoihin, työllistymistä edistävään toimintaan, työtoimintaan, valmennukseen sekä huolenpitoon liittyviin matkoihin. Tavanomaisen elämän matkoihin on oikeus vähintään 18 yhdensuuntaiseen matkaan kuukaudessa.

Liikkumisen tuki voidaan toteuttaa:

• kuljetuspalveluna
• henkilökohtaisena apuna
• saattajan avulla
• taloudellisena tukena (esim. kulkuneuvo tai sen hankintaan tarkoitettu tuki)
• muulla soveltuvalla tavalla

Hyvinvointialue arvioi tuen tarpeen yksilöllisesti ja voi yhdistellä eri toteutustapoja. Henkilöllä on oikeus tukeen, mutta ei tiettyyn toteutustapaan. Toteutustapa, määrä ja laajuus kirjataan asiakassuunnitelmaan. Hakemus ja arvio tehdään yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Lisätietoja saa oman alueen palveluneuvonnasta

Tarkempaa tietoa liikkumisen tuesta THL:n sivuilta vammaispalvelujen käsikirjasta.

Lait ja asetukset: Vammaispalvelulaki

3.3.3 Sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisen tuki

Hyvinvointialue voi järjestää liikkumista tukevia palveluja sosiaalihuoltolain mukaisina sosiaalipalveluina. Palvelua voidaan myöntää henkilölle, joka ei kykene käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun toimintakykyä alentavan syyn vuoksi. Tukea saa asiointiin tai muuhun jokapäiväiseen tarpeeseen.

Yksilöllisiä kuljetuspalveluja ei myönnetä, jos henkilö on oikeutettu kuljetuksiin tai niiden kustannusten korvaukseen muun lain perusteella. Lisätietoja saa hyvinvointialueen sosiaalihuollosta.

Lait ja asetukset: Sosiaalihuoltolaki

3.4 Liikkumisen apuvälineet

Julkisen terveydenhuollon apuvälinepalvelut perustuvat lääketieteellisesti todettuun sairauteen, vammaan tai kehitysviivästymään, joka heikentää toimintakykyä ja vaikeuttaa itsenäistä selviytymistä.

Liikkumisen apuvälineitä ovat esimerkiksi kepit, sauvat, rollaattorit, rattaat, polkupyörät, pyörätuolit, sähköpyörätuolit ja mopedit sekä niihin liittyvät lisälaitteet. Lisäksi niihin kuuluvat auto lisävarusteineen, henkilönostimet ja aistivammaisen liikkumisen apuvälineet kuten näkövammaisen kepit ja äänimajakat.

Apuvälineiden järjestäminen on pääosin hyvinvointialueiden vastuulla. Terveyskeskukset tarjoavat perustason apuvälineitä (esim. kyynärsauvat, kävelykepit, rollaattorit), kun taas keskussairaalat huolehtivat vaativista ja kalliista apuvälineistä (esim. sähköpyörätuolit, sähkömopot, opas- ja avustajakoirat).

Avustajakoira on koulutettu auttamaan käyttäjäänsä päivittäisissä toimissa, kuten ovien avaamisessa, valojen sytyttämisessä, esineiden poimimisessa ja pukeutumisessa. Lisätietoja löytyy Invalidiliiton verkkosivuilla.

Maksuttomia apuvälinepalveluja ovat tarpeen arviointi, sovitus, luovutus omaksi tai lainaksi, käytön opetus, seuranta sekä huolto ja korjaukset. Apuvälineistä kerrotaan tarkemmin luvussa 9.

Lait ja asetukset: Terveydenhuoltolaki
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

3.5 Oma auto

3.5.1 Autoveron palautus ja vapautus ajoneuvoveron perusverosta

Autoveronpalautusta voi saada uutena tai käytettynä ostettuun autoon, joka rekisteröidään Suomessa ensimmäistä kertaa. Palautus myönnetään näkö- tai liikuntavammaiselle henkilölle, jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee. Autovero voidaan palauttaa kokonaan tai osittain, jos laissa säädetyt ehdot täyttyvät.

Erityisestä syystä voi hakea harkinnanvaraista palautusta, vaikka kaikki ehdot eivät täyttyisi. Palautusta voi hakea myös läheinen, jos auto on hankittu vammaisen säännölliseen kuljettamiseen. Lisätietoja löytyy Verohallinnon sivuilla.

Ajoneuvoveron perusverosta voi saada vapautuksen, jos:

1. henkilölle on myönnetty vammaisen pysäköintilupa
2. hän kuljettaa vammaista, jolla on pysäköintilupa
3. hänelle on myönnetty autoveron palautus

Lisätietoja luvussa 11.1 Autovero ja Traficomin nettisivuilta.

Lait ja säädökset: Autoverolaki

3.5.2 Avustus auton hankintaan ja sen muutostöihin

Hyvinvointialue voi vammaispalvelulain harkinnanvaraisena tukena korvata liikkumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankintahinnasta puolet. Alue päättää korvattavat kustannukset ja kriteerit.

Autonhankintatukea voidaan myöntää opiskeleville ja työssäkäyville, jotka välttämättä tarvitsevat auton matkoihin. Lisäksi hyvinvointialue korvaa vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt, kuten käsihallintalaitteet, ohjaustehostimen, pyörätuolin nostimen sekä moottorin ja sisätilan lämmittimen.

Välttämättömät muutostyöt korvataan täysimääräisesti määrärahojen puitteissa. Auton käyttöä helpottavista lisälaitteista korvataan puolet (esim. tehtaalla asennettu lisälämmitin).

Lisätietoja saa hyvinvointialueen sosiaalihuollosta ja THL:stä

Lait ja asetukset: Vammaispalvelulaki

3.5.3 Invalidialennus liikennevakuutuksen maksusta

Liikennevakuutusyhtiöt voivat myöntää alennusta vakuutusmaksuista invaliditeetin perusteella, yleensä silloin kun autoveronpalautus on myönnetty ensimmäistä kertaa. Alennuksen määrä ja ehdot on tarkistettava omasta vakuutusyhtiöstä. Lisätietoja saa vakuutusyhtiöistä.

3.5.4 Poikkeuslupa ajokorttiluvasta ja ajo-oikeudesta

Traficom voi myöntää poikkeuksen B-luokan ajokortin ikävaatimuksesta erityisen painavista syistä. Ikäpoikkeus on enintään yksi vuosi. Lupia myönnetään lähinnä välttämättömiin sairaanhoito-, koulu- tai työmatkoihin, jos hakijan tilanne on erityisen hankala eikä muita kulkumahdollisuuksia ole.

Lisätietoja Traficomista.

Lait ja asetukset: Ajokorttilaki

3.5.5 Liikkumisesteisen pysäköintitunnus

Pysäköintitunnus on henkilökohtainen ja myönnetään vammaiselle henkilölle, joka ajaa itse tai jota kuljetetaan. Lupaa ei siis myönnetä kuljettajalle. Myöntämisen edellytykset löytyvät Traficomin nettisivuilta ja päätöksen tekee lääkäri. Pysyvä haitta oikeuttaa lupaan 10 vuodeksi, muutoin lupa myönnetään lääkärin lausunnon mukaiseksi ajaksi.

Tunnus oikeuttaa maksuttomaan pysäköintiin maksullisilla paikoilla, pysäköintiin alueilla, joissa se on muutoin kielletty, sekä pidempään pysäköintiin rajoitetuilla paikoilla. Yksityisillä alueilla, kuten kauppakeskuksissa, noudatetaan alueen liikennemerkkejä. Tunnus on maksullinen ja haetaan Traficomin sähköisessä asiointipalvelussa. Se kelpaa kaikissa EU-maissa.

Lait ja asetukset: Tieliikennelaki

3.6 Sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvät matkat

Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen aiheuttamia matkakustannuksia, kuten matkat lääkäriin, tutkimuksiin ja hoitoon terveyskeskukseen tai sairaalaan. Tarkempaa tietoa matkakorvauksista löytyy tämän oppaan kohdasta 7.1.4 Matkakorvaukset sekä Kelan nettisivuilta.