14. Opiskelu

Tässä osassa käsitellään opiskeluun saatavaa taloudellista tukea, ammatinvalintaa, ammatillista erityisopetusta, työvoimakoulutusta ja opiskelua ammatillisena kuntoutuksena.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla on tapahtunut muutamia keskeisiä muutoksia vuoden 2018 alussa.

Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta astui voimaan 1.1.2018.  Jatkossa on yksi näyttöön perustuva ja osaamisen hankkimistavasta riippumaton tapa suorittaa tutkinto. Ammatilliseen koulutukseen voi hakea ja päästä joustavasti silloin, kun on tarve. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku säilyy peruskoulunsa päättäville ja vailla toisen asteen tutkintoa oleville. Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jota päivitetään tutkinnon suorittamisen aikana.

Vanhempien tulot eivät enää vaikuta itsenäisesti asuvan 18–19-vuotiaan toisen asteen opiskelijan opintorahan määrään. Nämä opiskelijat voivat saada täyden perusmääräisen opintorahan.

Oikeus oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisiin psykologi- ja kuraattoripalveluihin laajentui koskemaan kaikkia ammatillista perustutkintoa suorittavia opiskelijoita sekä valmentavassa koulutuksessa olevia opiskelijoita. Myös ammatillista perustutkintoa näyttötutkintona tai työvoimakoulutuksena suorittavat opiskelijat pääsivät opiskelijahuoltopalveluiden piiriin.

Maahanmuuttajat voivat opiskella entistä joustavammin ja monipuolisemmin luku- ja kirjoitustaitoa sekä suomea ja ruotsia vapaan sivistystyön toimintana eli esim. kansalais- ja kansanopistoissa, opintokeskuksissa ja kesäyliopistossa. Kotoutumissuunnitelmaan hyväksytyt opinnot ovat maksuttomia.

Laki ammatillisesta koulutuksesta

Asetus ammatillisesta koulutuksesta

14.1 Taloudellinen tuki opiskeluun

14.1.1 Opintotuki

Opintotuki koostuu opintorahasta,  valtion takaamasta opintolainasta ja asumislisästä. Asumislisä on tarkoitettu ulkomailla ja Ahvenanmaalla opiskeleville ja asuville sekä kansanopistojen ja urheiluopistojen maksullisilla linjoilla opiskeleville ja opistojen asuntolassa asuville. Muut opiskelijat voivat hakea yleistä asumistukea. (ks. luku 4.1).  Opintotukea voivat hakea Kelasta päätoimiset opiskelijat. Harjoitteluajalle tai työssä oppimisjaksolle voidaan myöntää opintotukea, silloin kun kyseessä on tutkinnon pakollinen opintojakso tai suoritettavan tutkinnon osa.

Opintotuen myöntäminen ja maksaminen edellyttävät edistymistä päätoimisissa opinnoissa. Opintojen edistymistä pidetään riittävänä, jos opiskelijan päätoiminen opiskeluaika ei tule olennaisesti ylittämään asianomaisia opintoja varten määriteltyä tukiaikaa. Opintojen edistymisen arvioinnissa otetaan jatkossa aiempaa kattavammin ja kaavamaisemmin huomioon opintotukeen oikeuttaneiden opintojen aikana kertyneet opintosuoritukset. Uutta sääntelyä sovelletaan 1.8.2018 lähtien vuosittain suoritettavaan korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arviointiin. Arvioinnissa otetaan huomioon opintosuoritukset ja tukikuukaudet 1 päivästä elokuuta 2011.

Kela ja korkeakoulujen opintotukitoimistot voivat edellyttää, että opintotukea vastaan tulee suorittaa tietyssä ajassa vaaditun määrän opintoja. Mikäli opinnot hidastuvat tilapäisesti opiskelijan esittämien erityisten syiden, kuten sairastumisen tai vaikean elämäntilanteen vuoksi, voidaan opintotuen maksamista jatkaa.

Jos opiskelija suorittaa tutkintoa suomalaisessa oppilaitoksessa ja opiskelee siihen liittyen tilapäisesti ulkomailla tai opinnot vastaavat edellä tarkoitettuja opintoja Suomessa, hänelle voidaan myöntää opintotukea ulkomaille.

Opintorahan suuruus määräytyy hakijan iän, asumismuodon ja siviilisäädyn sekä oppilaitoksen mukaan. Tietyissä tilanteissa opintorahan määrään vaikuttavat myös vanhempien tulot. 1.1.2018 alkaen vanhempien tulot eivät enää vaikuta itsenäisesti asuvan 18–19-vuotiaan toisen asteen opiskelijan opintorahan määrään. Nämä opiskelijat voivat saada täyden perusmääräisen opintorahan.

Myös opiskelijan omat tulot vaikuttavat aina opintorahaoikeuteen. Tuloraja on henkilökohtainen ja perustuu tukikuukausien määrään. Opiskelijan on itse huolehdittava siitä, ettei vuosituloraja ylity. Vuositulorajaan voi vaikuttaa perumalla tukea tai palauttamalla maksettuja tukia tukivuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Harjoitteluajan palkka, työssäoppimisjakson palkka tai oppilaitoksen maksama apuraha ei estä opintorahan saamista. Ne otetaan huomioon vuosituloina. Opintoraha on veronalaista tuloa eikä sitä myönnetä alle 17-vuotiaille. Opintoraha myönnetään aikaisintaan hakemiskuukauden alusta.

Opintorahan määrä eri koulutusasteilla euroa/opiskelukuukausi 1.1.2018 alkaen.

Toinen aste Korkeakoulu:
Alaikäisen lapsen huoltaja 325,28 325,28
Avioliitossa oleva 250,28 250.28
Itsenäisesti asuva 18 vuotta täyttänyt 250,28 250,28
Itsenäisesti asuva 17-vuotias 101,742 101,741
Vanhempansa luona asuva 20 vuotta täyttänyt 81,391 81,391
Vanhempansa luona asuva 17–19-vuotias 38,662 38,661

1)voidaan korottaa vanhempien tulojen perusteella
2)voidaan korottaa tai alentaa vanhempien tulojen perusteella

Kelan sivuilla voi laskea opintotuen määrän sekä omien tulojen vaikutuksen tukeen. Kelan verkkoasiointipalvelussa opiskelija voi tarkistaa omat opintotukitietonsa sekä tehdä hakemuksen ja muutosilmoituksen.

Opintolainaa voi hakea pankista opintolainan valtiontakauksen myöntämisen jälkeen. Lainan takaisinmaksu alkaa useimmiten opintojen päätyttyä. Opintolainan valtiontakaus myönnetään kerralla koko opiskelun ajalle, mutta takauspäätös annetaan lukuvuodeksi kerrallaan.

Opintolainan valtiontakaukseen on oikeus opiskelijalla, joka saa opintorahaa tai aikuiskoulutustukea. Myös lapsilisään oikeutettu opiskelija, joka asuu muualla kuin vanhempiensa luona on oikeutettu takaukseen, jos hän vanhempiensa tulojen perusteella olisi oikeutettu opintorahaan. Lisäksi oikeus on 18–19-vuotiaalla toisen asteen oppilaitoksen opiskelijalla, vaikka hän ei olisi vanhempiensa tulojen perusteella oikeutettu opintorahaan.

Lainatakausta tai seuraavan lukuvuoden takauspäätöstä ei myönnetä, jos aiempi opintolaina on  Kelan perittävänä. Jos Kelan perintään joutuminen on johtunut poikkeuksellisista syistä, lainatakaus voidaan myontää.

Opintolainan valtiontakauksen määrä euroa/kk

  • Alle 18-vuotias (toinen aste) 300,00
  • 18 vuotta täyttänyt (toinen aste) 650,00
  • Korkeakouluopiskelija tai aikuiskoulutustukea saava 650,00
  • Ulkomailla opiskeleva 800,00

Opintotukilaki

14.1.2 Opintolainan korkoavustus

Kela maksaa valtion takaaman opintolainan erääntyvät korot ilman viivästyskorkoa ja pankin kuluja pienituloiselle ilman takaisinmaksuvelvollisuutta sillä ehdolla, että opintolainan korkoja ei lisätä lainapääomaan tai hakijalla on korkotukilainaa eikä hänelle ole maksettu opintotukea koron erääntymiskuukautta edeltävän viiden kuukauden ajalta.

Pienituloiseksi katsotaan henkilö, jonka bruttotulot ovat koron maksua edeltävän neljän kuukauden tarkastelujakson aikana keskimäärin 1333 euroa kuukaudessa. Hakijan puolison tulot eivät vaikuta korkoavustuksen saamiseen. Tulorajaa korotetaan, jos hakijalla on huollettavanaan alaikäisiä lapsia tai jos hakijan luona asuu hänen puolisonsa alaikäisiä lapsia. Korkoavustusta haetaan viimeistään kahden kuukauden kuluttua koron säännönmukaisesta erääntymiskuukaudesta.

 

14.1.3 Opintolainahyvitys ja opintolainavähennys

Korkeakouluopiskelija voi saada opintolainahyvityksen, jos hän nostaa opintolainaa opintojen aikana ja suorittaa tutkinnon määräajassa. Hyvitys tarkoittaa, että Kela maksaa osan opintolainasta. Hyvitys koskee ainoastaan korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen. Hyvityksen voi saada vain ensimmäisestä suoritettavasta tutkinnosta.

Päätös hyvityksestä tulee automaattisesti tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ulkomailla opiskelleen on ilmoitettava suorittamansa tutkinto Kelalle. Opintolainahyvitys on 40 prosenttia siitä opintolainan määrästä, joka ylittää 2500 euroa.

Korkeakouluopiskelija voi saada opintolainavähennyksen verotuksessa, jos hän suorittaa korkeakoulututkinnon määräajassa ja on aloittanut ensimmäisen korkeakoulututkinnon opinnot ennen 1.8.2014. Opintolainavähennys on siis verovähennys. Määräajalla tarkoitetaan tutkinnon laajuuden mukaista opiskeluaikaa. Vähennyksen suuruus on 30 prosenttia opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä. Jos tutkinnon suorittamisaika ylittää määräajan, lainavähennyksen voi saada, jos opinnot ovat viivästyneet sairauden, varusmiespalveluksen tai lapsen hoitamisen vuoksi.

Opintolainavähennykseen oikeuttavia tutkintoja ovat ylempi tai alempi korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Alempi korkeakoulututkinto oikeuttaa lainavähennykseen vain, jos opiskelija on valittu suorittamaan pelkästään alempi korkeakoulututkinto. Lainavähennyksen voi saada vain ensimmäiseksi suoritetun vähennykseen oikeuttavan tutkinnon perusteella. Opintolainavähennys on 30% siitä opintolainan määrästä, joka ylittää 2500 euroa.

Tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on ollut opintolainaa 31.7.2005 tai sen jälkeen, saa hakemuksetta päätösehdotuksen ja päätöksen opintolainavähennyksestä. Ulkomailla opiskelleen on ilmoitettava suorittamansa tutkinto Kelalle. Päätösehdotuksen saaja voi määräajassa pyytää asian käsittelyä uudelleen, jonka jälkeen hänelle annetaan päätös. Kela ilmoittaa verovähennyksessä tarvittavat tiedot sekä opintolainan lyhennykset verottajalle.

 

14.1.4 Opintolainan maksuvapautus

Kun opintolaina on valtiontakauksen perusteella maksettu pankille, voi lainan ottaja anoa Kelalta vapautusta velan maksusta Kelalle pysyvän työkyvyttömyyden tai määräaikaisen vähintään viisi vuotta kestävän työkyvyttömyyden perusteella. Hakijan kuukausitulot eivät saa ylittää korkoavustuksen tulorajaa. Täysimääräisen maksuvapautuksen edellytyksenä on lisäksi, että täysimääräistä takaisinperintää olisi taloudellinen tilanne ja muut olosuhteen huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana.

 

14.1.5 Koulumatkatuki

Koulumatkatukea voidaan myöntää lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa tai valmentavassa tai kuntouttavassa opetuksessa päätoimisesti opiskelevalle päivittäisten koulumatkojen kustannuksiin, jos kustannukset ovat yli 54 euroa kuukaudessa ja yhdensuuntainen koulumatka on vähintään 10 kilometriä. Koulumatkatuki maksetaan matkalipun myyvälle taholle. Oma maksuosuus on enintään 43 euroa kuukaudessa julkista liikennettä käyttävälle.

Opiskelija voi käyttää mitä tahansa omaa matkustustapaa mm. silloin, kun joukkoliikennettä tai koulukuljetusta ei ole käytettävissä tai koulumatka on joukkoliikennettä tai koulukuljetusta käytettäessä vaikea tai rasittava esimerkiksi vamman tai sairauden vuoksi. Näissä tilanteissa koulumatkatuki maksetaan kuukausittain suoraan opiskelijalle. Kun edellä mainitut ehdot täyttyvät, niin oman matkustustavan mukainen matka korvataan 100 kilometriin asti ja ylimenevä osa jää itse maksettavaksi.

Tuen suuruus lasketaan koulumatkan pituuden ja koulumatkan kulkutavan mukaan. Koulumatkatukea haetaan erikseen joka lukuvuodeksi. Takautuva hakuaika on yksi kuukausi. Hakemus toimitetaan oppilaitokseen.

Lisätietoja: Kela

Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta

14.1.6 Aikuiskoulutustuki

Aikuiskoulutustuella ja siihen liittyvällä opintolainan valtiontakauksella tuetaan työssä olevien palkansaajien ja yrittäjien omaehtoista koulutusta. Ehtona on, että hakija on ollut työelämässä vähintään kahdeksan vuotta, nykyinen työsuhde on kestänyt vähintään vuoden eikä hakija saa muuta tukea opintoihinsa. Aikuiskoulutustuen myöntäminen edellyttää opintovapaata ansiotyöstä ja työstä poissaolo koulutuksen johdosta kestää yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Aikuiskoulutustukea maksetaan enintään 15 kuukauden ajalta. Aikuiskoulutustukea haetaan Koulutusrahastosta. 1.8.2017 alkaen aikuiskoulutustuen rahoittaa Työttömyysvakuutusrahasto.

Jos opintovapaajakso kestää alle kaksi kuukautta tai opiskelu on osa-aikaista tai jaksottaista tai teet opiskelujenohella töitä, on mahdollista hakea soviteltua aikuiskoulutustukea.

Lisätietoja: Koulutusrahasto

Laki aikuiskoulutustuesta

14.2 Ammatinvalinta

14.2.1 Ammatinvalinta- ja urasuunnittelu

TE-palveluiden ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelun tavoitteena on selvittää yhdessä psykologin tai asiantuntijan kanssa asiakkaan edellytyksiä ja vaihtoehtoja koulutuksessa ja työelämässä sekä auttaa häntä tekemään tilanteeseensa sopiva ammatilliseen kehittymiseen tähtäävä suunnitelma.

Palvelut on tarkoitettu sekä nuorille että aikuisille. Palvelujen tueksi käytetään tarvittaessa soveltuvuustestejä, työ- ja koulutuskokeiluja tai terveydentilan tutkimuksia. Omatoimisen urasuunnitteluun on myös erilaisia verkkopalveluja. Tietoa ja neuvontaa ammatinvalinta- ja urasuunnittelusta saa TE-toimistosta tai TE-puhelinpalvelun koulutusneuvonnasta tai uraohjauksesta.

Ammatin valinnassa auttaa itsearviointitehtävien kokonaisuus AVO.

Lisätietoja: TE-palvelut

 

14.2.2 Koulutuskokeilu

Koulutuskokeilu tarkoittaa kokeilevaa opiskelua ammatillisessa oppilaitoksessa. Kokeilun tarkoituksena on saada kuva koulutuksen asettamista vaatimuksista ja selvittää, mitä ammattiala vaatii. Lisäksi voidaan arvioida henkilön kiinnostusta alaan ja tarjota mahdollisuus tutustua kouluelämään. Koulutuskokeilu on tutustumis- ja arviointijakso, jonka tavoitteena on tukea ja selkeyttää kokeilijan koulutusvaihtoehdon valintaa ja ohjata häntä hakeutumaan sopivaan ammatilliseen koulutukseen oman kiinnostuksensa ja opiskeluvalmiuksiensa mukaisesti. Koulutuskokeiluun liittyy alakohtaisia käytännön tehtäviä, yksilöllisiä ohjauskeskusteluja sekä opiskeluvalmiuksien ja tuen tarpeen kartoituksia.

Koulutuskokeilut kestävät muutamasta päivästä 10 päivään. Koulutuskokeilu on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat hakeutumassa ammatilliseen peruskoulutukseen ja jotka tarvitsevat opinnoissaan erityistä tukea ja ohjausta.

Koulutuskokeilusta annetaan yleensä kirjallinen lausunto, josta käy ilmi kokeilun sisältö sekä arvio asiakkaan selviytymisestä koulutusalalla. Maksusitoumuksen koulutuskokeiluun voi saada esim. TE-toimistosta , Kelasta tai vakuutuslaitokselta.

Lisätietoja:

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalveluista

 

14.3 Ammatilliset erityisoppilaitokset

14.3.1 Ammatillinen erityisopetus

Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu erityistä tukea tai järjestelyitä opinnoissaan tarvitseville opiskelijoille. Syy erityisjärjestelyihin voi olla esimerkiksi vamma, sairaus tai oppimisvaikeus. Opetuksessa otetaan huomioon opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet.

Lisätietoja:

14.3.2 Erityistä tukea ammatilliseen perustutkintoon tai valmentavaan koulutukseen

Erityisopetusta voidaan järjestää ammatilliseen perustutkintoon ja myös ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa. Sitä voivat saada henkilöt, jotka oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsevat pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea. Erityisopetukseen osallistuvalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Ammatilliset oppilaitokset ja ammatilliset erityisoppilaitokset antavat erityisopetuksena järjestettävää ammatillista peruskoulutusta.

Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus (VALMA)

Erityistä tukea voi saada ammatilliseen perustutkintoon valmentavassa koulutuksessa. Valmentavassa koulutuksessa saadaan valmiuksia hakeutua ammatilliseen peruskoulutukseen ja paremmat edellytykset ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA)

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka sairauden tai vamman vuoksi tarvitsevat erityistä tukea sekä henkilökohtaista opetusta ja ohjausta, ja joilla ei ole mahdollisuutta osallistua tutkintoon johtavaan koulutukseen. Koulutusta annetaan ammatillisissa erityisoppilaitoksissa

Lisätietoja: Opintopolku

14.4 Ammatillinen työvoimakoulutus

Ammatillisen työvoimakoulutuksen tavoitteena on usein suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai tutkinnon osa. Monilla eri ammattialoilla järjestetään lisäksi jatko- tai täydennyskoulutusta.

Maksutonta ammatillista työvoimakoulutusta järjestetään ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa, korkeakouluissa tai yksityisissä oppilaitoksissa.

Ammatillinen työvoimakoulutus on tarkoitettu ensisijaisesti työttömille tai työttömyysuhan alaisille aikuisille, jotka ovat suorittaneet oppivelvollisuutensa. Myös korkeakoulututkintoon johtavia opintoja voidaan hankkia työvoimakoulutuksena henkilöasiakkaalle keskeytyneiden korkeakouluopintojen loppuunsaattamiseksi.

Opiskelijaksi voidaan valita koulutukseen ja sen tavoitteena olevaan ammattiin tai tehtävään soveltuva henkilö, jolla on työ- ja elinkeinotoimiston toteama koulutustarve. Yrittäjyyttä harkitsevalle tai yrittäjäksi aikovalle järjestetään uravalmennusta yrittäjyyteen sekä yrittäjäkoulutusta.

Opiskelijat koulutukseen valitsee valintaryhmä, johon kuuluu TE-palvelujen asiantuntijoita ja koulutuksen järjestäjän edustaja. Jos työvoimakoulutuksena hankitaan korkeakoulututkintoon johtavia opintoja, yliopisto tai ammattikorkeakoulu päättää opiskelijaksi ottamisesta.

Lisätietoja: TE-palvelut, ammatillinen työvoimakoulutus

14.5 Oppisopimuskoulutus

Oppisopimuskoulutus on määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa ammatillista koulutusta. Sitä täydennetään ammattioppilaitoksissa tai aikuiskoulutuskeskuksissa järjestettävillä tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella pääasiassa samoihin ammatillisiin perustutkintoihin, ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin kuin oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Oppisopimuskoulutus kestää tutkintoon valmistavassa/johtavassa koulutuksessa yleensä 2–4 vuotta.

Oppisopimuskoulutukseen liittyy henkilökohtainen opiskeluohjelma, jossa opiskelijan aikaisempi työkokemus ja koulutus voidaan ottaa huomioon.

Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta. Opiskelija saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa työssä oppimisen ajalta sekä taloudellista tukea tietopuolisen opetuksen ajalta. Työttömien oppisopimuskoulutuksesta työhallinto voi maksaa työnantajalle lisäksi palkkatukea. Yleensä opiskelija hankkii oppisopimustyöpaikan itse ottamalla yhteyttä työnantajiin. Oppisopimuskoulutukseen liittyvistä asioista vastaa oman alueen oppisopimustoimisto ja oppisopimuskoulutusta järjestävät oppilaitokset.

Lisätietoja:

14.6 Opiskelu ammatillisena kuntoutuksena

Ammatillista kuntoutusta voi hakea, jos vamma tai sairaus rajoittaa oleellisesti ammatinvalintamahdollisuuksia tai työllistymistä. Apuvälineitä opiskeluun voidaan myöntää ammatillisena kuntoutuksena, kun kyse on työelämään tähtäävästä ammatillisesta koulutuksesta tai yleissivistävästä opiskelusta peruskoulun yläasteelta alkaen (ks. luku 8 ja luku 9).

Vaikeavammaisille opiskelijoille on myönnettävä kuljetuspalvelu opiskelumatkoihin (ks. luku 3.6.3). Vammaispalvelulain mukaisia muita palveluita vaikeavammaiselle opiskelijalle ovat palveluasuminen opiskelupaikkakunnalle ja henkilökohtainen apu. Tulkkauspalvelulain mukaiset palvelut kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisille ihmisille on haettavissa Kelasta (ks. luku 4.17).

 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista